Kotimaa

Valikko
Kotimaa

Työttömien tulokehitys jäi muista jälkeen – tietoista politiikkaa, sanoo kokoomuksen Zyskowicz

Vihreiden kansanedustajan Outi Alanko-Kahiluodon mukaan viimeaikaiset viestit syrjäytyneiden nuorten miesten määrästä pitäisi ottaa vakavasti.

Miltä eri ryhmien tulokehitys 20 vuoden ajalta näyttää poliitikoista, jotka ovat olleet mukana tekemässä ihmisten tuloihin liittyviä päätöksiä?

HS kertoi lauantaina, että kaikkien suomalaisten käytettävissä olevat tulot kasvoivat 39 prosenttia kahdenkymmenen viime vuoden aikana.

Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien tulot kasvoivat tuona aikana 44 prosenttia, kun opiskelijakotitaloudella tulojen kasvu on ollut 20 prosenttia ja työttömillä 14 prosenttia.

Eläkeläisten tulot ovat kasvaneet 38 prosenttia. Parhainta on ollut yrittäjien tulokehitys, 62 prosenttia.

Kokoomuksen kansanedustajan Ben Zyskowiczin mukaan työttömyydessä toivomuksena on, että se jäisi väliaikaiseksi tilaksi.

”Palkansaajien ansiokehitys on ollut selvästi nopeampaa, ja voi olla, että tässä on myös tietoista politiikkaa. Verotusta on kehitetty korottamalla sellaisia vähennyksiä, esimerkiksi työtulovähennystä, jotka saa tehdä palkkatulosta mutta ei sosiaaliturvatulosta”, Zyskowicz sanoo.

”Taustalla on mielestäni perusteltu ajatus, että pyritään kannustamaan työntekoon ja tekemään siitä aina kannattava vaihtoehto työikäisille ja työkykyisille verrattuna sosiaaliturvalla olemiseen.”

Zyskowiczin mukaan myös opiskelusta on ajateltu, ettei se ole ikuinen olotila, vaan koulutuksella hankitaan osaamista, joka myöhemmin mahdollistaa paremman ansiokehityksen.

”Ei kai kenelläkään ole lähtökohtana, että opiskeluaikana tulot voisivat olla kovin hyvät”, Zyskowicz sanoo.

Zyskowiczin mukaan Suomen opintotuki on yhdessä Tanskan kanssa maailman anteliain tasoltaan. Nyt varsinaista opintorahaa pienennetään ja tukea muutetaan lainapainotteisemmaksi, minkä seuraukset opiskelijoiden tulotasoon näkyvät myöhemmin.

Zyskowiczin mukaan yrittäjien kova tulokehitys peittää alleen sen, että mukana on paljon yksinyrittäjiä ja pienyrittäjiä, joiden tuntipalkka jää palkansaajia pienemmäksi. Yrittäjä on myös suhdanteista riippuvainen: nousukaudella menee lujaa, mutta laskukaudella voi menettää kaiken, kuten 1990-luvun alkupuolella tapahtui.

”Yrittäjien tulokehitys ei keskimääräisesti ottaen ole ollut liian hyvää. Ei meillä ole yksityisen sektorin työpaikkoja, jos ei ole menestyviä yrityksiä.”

”Ei ole mikään yllätys, että työttömät ja opiskelijat ovat jääneet tulojen kehityksessä jälkeen”, sanoo vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.

Alanko-Kahiluodon mukaan viimeaikaiset viestit syrjäytyneiden nuorten miesten määrästä pitäisi ottaa vakavasti.

”Yksi osatekijä on varmasti se, että opiskelu on yhä kalliimpaa etenkin asumisen hintojen nousun takia. Koulutuksen tasa-arvo ei toteudu, kun pienituloisissa perheissä ei ole varaa lähteä opiskelemaan”, Alanko-Kahiluoto sanoo.

”Kun opiskelijoiden toimeentuloa leikataan, köyhien perheiden nuorille tulee helposti tunne, että heidän kannattaa opintojen sijaan tähdätä suoraan työmarkkinoille.”

Alanko-Kahiluoto jakaisi ryhmiä mielellään pienempiin osiin ja katsoisi esimerkiksi, millainen tulokehitys on ollut takuueläkeläisillä tai monista samanaikaisista sairauksista kärsivillä.

”Oletuksena on, että istuvan hallituksen leikkausten jälkeen siellä on paljon häviäjiä. Hallitus on kärjistänyt kehitystä omilla toimillaan. Eriarvoisuus kasvaa, kun työttömät ja opiskelijat köyhtyvät”, Alanko-Kahiluoto sanoo.

Etuusleikkausten lisäksi hallitus on tehnyt erilaisia maksunkorotuksia ja omavastuiden leikkauksia, jotka Alanko-Kahiluodon mukaan vaikeuttavat juuri niiden tilannetta, jotka ovat jo entuudestaan haavoittuvassa asemassa. Hän moittii hallitusta puutteellisista tulonjakovaikutusten arvioinneista.

Alanko-Kahiluodon mielestä on huolestuttavaa, että työttömät ovat jääneet jälkeen palkansaajien tulokehityksestä.

”Työttömän peruspäiväraha jää jatkuvasti jälkeen ansiosidonnaisen kehityksestä. Me vihreät olemme olleet sitä mieltä, että peruspäivärahaa pitäisi voida nostaa itsenäisesti ilman kytköstä ansiosidonnaiseen. Tämä kilpistyy aina siihen, että palkansaajajärjestöt eivät tähän suostu”, Alanko-Kahiluoto sanoo.

”Suomessa on pidetty perusteltuna sosiaalipoliittisesti pitää eläkkeensaajan etuudet hieman parempina kuin työttömän, koska eläkkeensaajan on vaikeampi hankkia pieniä tienestejä ja elättää itseään. Työttömyydestä on ajateltu, ettei se ole ikuinen olotila, ja jos päiväraha ei riitä, häntä voi tukea toimeentulo- ja asumistuella.”

Sdp:n kansanedustajan Lauri Ihalaisen mielestä eri kotitalousryhmien väliset erot tulokehityksessä osoittavat, että tulojen tasa-arvon tiellä on vielä paljon matkaa.

”Todellinen ostovoima voi näyttäytyä vielä ongelmallisempana. Hintakehitys ja erityisesti asumiskustannukset täällä pääkaupunkiseudulla ovat sellaiset, ettei tänne matalilla palkoilla pysty tulemaan asumaan”, Ihalainen sanoo.

Ihalaisen mukaan kiinnostavaa olisi ryhmien sisäinen tulokehitys. Esimerkiksi eläkeläisten hyvä tulokehitys, 38 prosenttia, ei kerro koko kuvaa eläkkeensaajista.

”Meillä on liian paljon hyvin pienillä työeläkkeillä ja takuueläkkeillä olevia ihmisiä”, Ihalainen sanoo. ”Ryhmien sisällä olisi paljon tehtävissä.”

Ihalainen pitää yrittäjien 62 prosentin tulokehitystä hyvänä ”marmatukseen nähden”. Mutta sielläkin hajonta on suurta, kun toisessa ääripäässä on yksinyrittäjä ja toisessa esimerkiksi yrityksensä myynyt menestynyt perheyrittäjä.

Ihalainen on huolissaan siitä, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto lyhenee.

”Korvauksen taso putoaa nyt sitä kautta. En usko, että se avaa työmarkkinat pitkään työttöminä olleille, vaan he joutuvat entistä enemmän työmarkkinatuen varaan.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tulot
  • Tuloerot

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Demokraatti-lehden koko painos hukassa – ”Onhan tämä ihan käsittämätöntä”, kommentoi päätoimittaja

    2. 2

      Nämä 17 kirjaa muuttavat mielipiteesi ja auttavat ymmärtämään ihan eri tavalla ajattelevia

    3. 3

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    4. 4

      Teinivuosien juopottelu voi muuttaa aivoja pysyvästi – Tutkija: ”Alkoholi häiritsee aivojen kypsymistä”

    5. 5

      Seksuaalisen väkivallan maa: Papua-Uuden-Guinean miehistä yli puolet on osallistunut joukkoraiskaukseen

    6. 6

      Timo Soinin sairausloman syiden salaamisessa on vaaransa

    7. 7

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    8. 8

      Ruben Stiller jäi sairauslomalle – Pressiklubia vetää Sanna Ukkola

    9. 9

      Pisa sen kertoo: Suomi eriytyy – tutkijan mukaan ajatus yhtenäisestä nuorisosta voidaan unohtaa

    10. 10

      Haimme turhaan apua poikamme raivokohtauksiin – pakkohoidon kynnys on aivan liian korkea

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    2. 2

      Sallan ”pieni pintaremontti” Punavuoressa muuttui täydeksi painajaiseksi – näin tilaat remontin turvallisesti

    3. 3

      Seksuaalisen väkivallan maa: Papua-Uuden-Guinean miehistä yli puolet on osallistunut joukkoraiskaukseen

    4. 4

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    5. 5

      Nämä 17 kirjaa muuttavat mielipiteesi ja auttavat ymmärtämään ihan eri tavalla ajattelevia

    6. 6

      Stylisti arvioi Linnan juhlien puvut – ja valitsi neljä suosikkiaan

    7. 7

      Haimme turhaan apua poikamme raivokohtauksiin – pakkohoidon kynnys on aivan liian korkea

    8. 8

      Upeita laahuksia, hehkuvia värejä – valitsimme Linnan juhlien kymmenen näyttävintä pukua

    9. 9

      Li Andersson juhli sairaalan kierrätys­kankaissa ja turvapaikan­hakijoiden tekemässä korussa – ”Tuntuu vähän oudolta tulla tänne ja hymyillä”

    10. 10

      Kuka oli tänä vuonna Linnan edustavin? Äänestä upeinta asukokonaisuutta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    4. 4

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    5. 5

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    6. 6

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    7. 7

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    8. 8

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    9. 9

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    10. 10

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    11. Näytä lisää