Valikko
Kotimaa    |   HS-analyysi

Hallituksen verolinja on ollut säilyttävä – tukee nykyisiä yrityksiä ja omistajia, ei kilpailun ja luovan tuhon edistymistä

HS listasi hallituksen tähänastiset veropäätökset. Työllisyyden parantaminen vaatisi työn verotuksen alentamista muiden verojen ja tukien kustannuksellakin.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen iso veropoliittinen linja on ollut hallituksen vajaan puolentoista vuotta kestäneen kauden aikana ollut luonteeltaan säilyttävä. Suuria muutoksia verotukseen ei ole tehty.

Oheisessa taulukossa on listaus hallituksen veroja lisäävistä ja vähentävistä toimista tänä ja ensi vuonna.

Suurimman veropoliittisen päätöksensä hallitus teki jo hallitusohjelmassaan, kun se päätti, että veroaste eli valtion keräämien verojen ja maksujen suhde bruttokansantuotteeseen ei nouse.

Näin kaikki talouden sopeutustoimet päätettiin tehdä julkisia menoja leikkaamalla.

Samalla luvattiin, että kenenkään palkkaverotus ei kiristy.

Se oli iso lupaus aikana, jolloin työttömyysvakuutusmaksut ja kunnallisverot ovat nousussa.

Viime vuonna työtulojen verotusta kevennettiin hallitusohjelman mukaisesti 450 miljoonaa euroa, jotta työttömyysvakuutusmaksujen korotukset eivät kiristäisi palkkaverotusta.

Suurituloisemmilla kevennys ei kuitenkaan riittänyt korvaamaan maksujen nousun aiheuttamaa kiristystä.

Ensi vuonna euromääräisesti suurin maksumuutoksista ja verotuksesta yhteenlaskettava kevennys on työmarkkinoiden ja hallituksen sopiman kilpailukykysopimuksen (kiky) mukainen palkansaajille tulossa oleva 515 miljoonan euron kevenemä.

Se toteutui, kun 90 prosentin vaatimus sopimukseen sitoutuneista palkansaajista äskettäin toteutui.

Kikyn ansiosta työn verotus hiukan kevenee, mutta palkansaajan verokevennykset hupenevat osin palkasta perittävien sosiaalivakuutusmaksujen kasvuun.

Euromääräisesti yhteenlaskettuna maksumuutokset keventävät keski- ja suurituloisten verotusta. Lisäksi tulee hallituksen päättämä veronkevennys, joka kohdistuu pieni- ja keskituloisille.

Yhteensä kikyn seurauksena palkkatulon verotus kevenee keskimäärin noin 0,6 prosenttiyksikköä, valtiovarainministeriö laskee.

Eläkeläisten verotusta hallitus keventää samassa yhteydessä 137 miljoonan euron verran 2017.

Hallituksen tähänastista veropolitiikkaa voi kuvata enemmän pro business- kuin pro markets -henkiseksi. Se tukee nykyisiä yrityksiä ja omistajia, ei kilpailun ja ”luovan tuhon” edistymistä.

Talouden rakenteita ei ole verotuksen avulla pyritty uudistamaan, vaan erilaiset veroedut, -kannustimet ja yritystuet on pidetty ennallaan tai tukia on lisätty.

Kyvyttömyys verotuksen selvienkin virheiden korjaamiseen ei ole yksin Sipilän hallituksen ongelma, vaan se on kansainvälisestikin yleinen ilmiö.

Verotuksen neutraalisuuteen perustuvat muutokset ovat aina hankalia, koska uudistuksissa häviävät aloittavat muutosehdotuksista hirveän huudon. Uudistusten voittajat sen sijaan ovat aina hiirenhiljaa.

Vanhoja vääristyneitä rakenteita perustellaan kuin lastenjuhlien kakunjaossa – oma isompi pala on oikeutettu, koska kaveri sai kerran enemmän limonadia.

Linjakkaiden veroratkaisujen tekoa ei tietenkään helpota sekään, että lobbauskoneistojen vaikutusvalta kasvaa.

Hallitusta on kritisoitu oman äänestäjäkunnan suosimisesta esimerkiksi yrittäjävähennyksen käyttöönotossa.

Sdp on käyttänyt yrittäjävähennystä taajaan esimerkkinä kaverikapitalismista, jossa osa ”apteekkareiden ja asianajajien” tuloista muuttuu verottomiksi.

Yrittäjävähennyksessä liikkeen- ja ammatinharjoittajien, maa-, metsä- ja porotalouden harjoittajien ja elinkeino- ja verotusyhtymien verotusta muutetaan niin, että viisi prosenttia tulosta on verovapaata.

Verotettavien tulojen muuttaminen verovapaiksi on verojärjestelmän kannalta aina merkki veropolitiikan alennustilasta – siinä valtio päättää erikseen, ettei kerääkään haluamaansa veroa.

”Itse suosin laajaa veropohjaa ja matalia verokantoja. Vähennykset eivät ole sen kanssa linjassa. Sen myönnän”, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) selvitti yrittäjävähennyksen perusteluja (HS 13.7.).

”Mutta toisaalta pk-yritysten merkitys on niin suuri, että puhdasoppisuus saa väistyä syrjään”, hän lisäsi.

Yrittäjävähennystä on perusteltu paitsi pk-yrittäjien kannustamisella myös sillä, että näiden henkilöyritysten verotus on raskaampaa kuin vauraiden listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus.

Perustelu on tosi, mutta puhdasoppisempi kysymys olisi ollut, pitäisikö henkilöiden osinkoverotus ennemmin uudistaa niin, että muita veroja ei tarvitse rukata osin verovapaiksi.

Mutta sellaisen kysymyksen tekeminen vaatii poliitikolta rohkeutta.

Toinen hieman kiusallinen esimerkki on ensi vuonna voimaan tuleva metsälahjavähennys.

Siinä yli 30 000 euron metsätiloja omistavat vanhemmat voivat luovuttaa metsätilojaan lapsille perintöveroja välttääkseen. Lahjaveroa voi vähentää tietyin edellytyksin puun myyntituloista.

Vähennystä on perusteltu sillä, että puukauppa tehostuu, kun metsätilat siirtyvät nuorten omistajien hoitoon.

Samalla logiikalla eli kaupankäynnin tehostumisväitteellä voisi perustella minkä tahansa liiketoimen – vaikka nakkikioskien – siirtoa nuorempiin käsiin.

Puukauppa on käynyt tänä ja viime vuonna vilkkaasti ilman lahjavähennystäkin. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa puuta on korjattu lähes sama määrä kuin sitä on kasvanut.

Tällöin epäilevän mieleen voi tulla, että Juha Sipilän hallitus on veropäätöksen tehdessään miettinyt puukaupan tehokkuuden lisäksi myös tiettyjen metsätilojen omistajien kukkaroa.

Omille äänestäjille suunnatut pienet lahjat ovat politiikassa tyypillisiä, ja hallituksen suurten verolinjausten kannalta toisarvoisia.

Hallitusohjelmassa julistetaan, että ”hallituksen veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen”.

Näistä tavoitteista polttavin on työllisyys.

Jos työllisyyttä halutaan parantaa veropolitiikalla, työn verotuksen keventämiseen kannattaisi pyrkiä muiden verojen ja maksujen kiristymisen kustannuksellakin.

Siinä murroksessa hallitus joutuu usein päättämään, edistääkö se vanhan elinkeinorakenteen muutosta vai tukeeko se eri keinoin kansainvälisen kilpailun keskellä painiskelevaa perusteollisuutta.

Tuore esimerkki tällaisesta rakenteita säilyttävästä politiikasta löytyy budjetista annettavien varojen puolelta.

Hallitus antoi torstaina eduskunnalle lakiehdotuksen, jonka mukaan paljon energiaa käyttäville yrityksille, lähinnä metsäteollisuudelle, annetaan enimmillään 232 miljoonaa euroa tukea vuosina 2017–2021 niin sanotun hiilivuotoriskin ehkäisemiseksi.

Toisin sanoen päästökauppajärjestelmään sitoutunut hallitus on ensin yrittänyt saada yritykset noudattamaan ilmastotavoitteita ja vähentämään päästöjään.

Sitten se kompensoi aiheuttamansa paineen vähentää energiakulutusta myöntämällä uuden korvaavan tuen.

Hiilivuototuki tuo paljaana esiin kaikkien hallitusten perusongelman: Mistä löytyisi rohkeutta muuttaa asioita silloin, kun toiminnan lyhytaikaiset vaikutukset aiheuttavat omissa joukoissakin porua ja vaikeuksia?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Verotus
  • Sipilän hallitus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    2. 2

      Vantaan Koivuhaassa on Jehovan todistajien päämaja, jossa valikoitu joukko odottaa pääsyä paratiisiin – lapset on kielletty ja raamatuntulkinta ainoaa oikeaa

    3. 3

      Muumit poseeraavat Image-lehden kannessa Tom of Finland -tyyliin nahkahousuissa – Tove Janssonin perilliset selvittävät jatkotoimia

    4. 4

      HS Alman loppuunmyydyllä keikalla Lontoossa – ”Ilman BBC:tä olisin jossain Suomessa pelailemassa siskoni kanssa”

    5. 5

      USA:n terveydenhoitolain uudistus epäonnistui – lupauksen pettäminen nöyryytys Trumpille ja republikaaneille

    6. 6

      Amerikkalaiset kuolevat nuorempina kuin ennen – muissa maissa olisi jo hätätila

    7. 7

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    8. 8

      Kommentti: USA:n oikeiston bluffi paljastui

    9. 9

      Suomalainen Jeri Sopanen taisteli Kuuban vallankumouksessa, seilasi Jacques Cousteaun kanssa ja teki kansainvälisesti palkitun elokuvauran – kotimaassaan hän jäi täysin tuntemattomaksi

    10. 10

      Seksi neandertalilaisten kanssa tartutti papilloomaviruksen nykyihmiseen, osoitti suomalainen paleogeneetikko

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    2. 2

      Vantaan Koivuhaassa on Jehovan todistajien päämaja, jossa valikoitu joukko odottaa pääsyä paratiisiin – lapset on kielletty ja raamatuntulkinta ainoaa oikeaa

    3. 3

      Muumit poseeraavat Image-lehden kannessa Tom of Finland -tyyliin nahkahousuissa – Tove Janssonin perilliset selvittävät jatkotoimia

    4. 4

      Turvapaikanhakijat eivät työllisty – etenkin Irakista ja Somaliasta tulevien työllisyys on hyvin heikko

    5. 5

      HS Alman loppuunmyydyllä keikalla Lontoossa – ”Ilman BBC:tä olisin jossain Suomessa pelailemassa siskoni kanssa”

    6. 6

      Ilmavoimat on perustanut kaikessa hiljaisuudessa Raven-joukot – ”korpit” suojelevat vip-matkustajia mahdollisesti vaarallisilla paikoilla

    7. 7

      Trump leikki ajavansa rekkaa, tööttäili ja intoili kuin pikkulapsi, internet riemastui kuvista

    8. 8

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    9. 9

      Näin lähtee Jopo hävyttömän varkaan mukaan helsinkiläisnaisen kotipihasta – ”Toivottavasti tämä toimii muille opetuksena”

    10. 10

      Happohyökkääjä vaanii nuoria naisia Berliinissä – uhreja ainakin kuusi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

    4. 4

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    5. 5

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    8. 8

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    9. 9

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    10. 10

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    11. Näytä lisää