Valikko
Kotimaa    |   HS-analyysi

Hallituksen verolinja on ollut säilyttävä – tukee nykyisiä yrityksiä ja omistajia, ei kilpailun ja luovan tuhon edistymistä

HS listasi hallituksen tähänastiset veropäätökset. Työllisyyden parantaminen vaatisi työn verotuksen alentamista muiden verojen ja tukien kustannuksellakin.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen iso veropoliittinen linja on ollut hallituksen vajaan puolentoista vuotta kestäneen kauden aikana ollut luonteeltaan säilyttävä. Suuria muutoksia verotukseen ei ole tehty.

Oheisessa taulukossa on listaus hallituksen veroja lisäävistä ja vähentävistä toimista tänä ja ensi vuonna.

Suurimman veropoliittisen päätöksensä hallitus teki jo hallitusohjelmassaan, kun se päätti, että veroaste eli valtion keräämien verojen ja maksujen suhde bruttokansantuotteeseen ei nouse.

Näin kaikki talouden sopeutustoimet päätettiin tehdä julkisia menoja leikkaamalla.

Samalla luvattiin, että kenenkään palkkaverotus ei kiristy.

Se oli iso lupaus aikana, jolloin työttömyysvakuutusmaksut ja kunnallisverot ovat nousussa.

Viime vuonna työtulojen verotusta kevennettiin hallitusohjelman mukaisesti 450 miljoonaa euroa, jotta työttömyysvakuutusmaksujen korotukset eivät kiristäisi palkkaverotusta.

Suurituloisemmilla kevennys ei kuitenkaan riittänyt korvaamaan maksujen nousun aiheuttamaa kiristystä.

Ensi vuonna euromääräisesti suurin maksumuutoksista ja verotuksesta yhteenlaskettava kevennys on työmarkkinoiden ja hallituksen sopiman kilpailukykysopimuksen (kiky) mukainen palkansaajille tulossa oleva 515 miljoonan euron kevenemä.

Se toteutui, kun 90 prosentin vaatimus sopimukseen sitoutuneista palkansaajista äskettäin toteutui.

Kikyn ansiosta työn verotus hiukan kevenee, mutta palkansaajan verokevennykset hupenevat osin palkasta perittävien sosiaalivakuutusmaksujen kasvuun.

Euromääräisesti yhteenlaskettuna maksumuutokset keventävät keski- ja suurituloisten verotusta. Lisäksi tulee hallituksen päättämä veronkevennys, joka kohdistuu pieni- ja keskituloisille.

Yhteensä kikyn seurauksena palkkatulon verotus kevenee keskimäärin noin 0,6 prosenttiyksikköä, valtiovarainministeriö laskee.

Eläkeläisten verotusta hallitus keventää samassa yhteydessä 137 miljoonan euron verran 2017.

Hallituksen tähänastista veropolitiikkaa voi kuvata enemmän pro business- kuin pro markets -henkiseksi. Se tukee nykyisiä yrityksiä ja omistajia, ei kilpailun ja ”luovan tuhon” edistymistä.

Talouden rakenteita ei ole verotuksen avulla pyritty uudistamaan, vaan erilaiset veroedut, -kannustimet ja yritystuet on pidetty ennallaan tai tukia on lisätty.

Kyvyttömyys verotuksen selvienkin virheiden korjaamiseen ei ole yksin Sipilän hallituksen ongelma, vaan se on kansainvälisestikin yleinen ilmiö.

Verotuksen neutraalisuuteen perustuvat muutokset ovat aina hankalia, koska uudistuksissa häviävät aloittavat muutosehdotuksista hirveän huudon. Uudistusten voittajat sen sijaan ovat aina hiirenhiljaa.

Vanhoja vääristyneitä rakenteita perustellaan kuin lastenjuhlien kakunjaossa – oma isompi pala on oikeutettu, koska kaveri sai kerran enemmän limonadia.

Linjakkaiden veroratkaisujen tekoa ei tietenkään helpota sekään, että lobbauskoneistojen vaikutusvalta kasvaa.

Hallitusta on kritisoitu oman äänestäjäkunnan suosimisesta esimerkiksi yrittäjävähennyksen käyttöönotossa.

Sdp on käyttänyt yrittäjävähennystä taajaan esimerkkinä kaverikapitalismista, jossa osa ”apteekkareiden ja asianajajien” tuloista muuttuu verottomiksi.

Yrittäjävähennyksessä liikkeen- ja ammatinharjoittajien, maa-, metsä- ja porotalouden harjoittajien ja elinkeino- ja verotusyhtymien verotusta muutetaan niin, että viisi prosenttia tulosta on verovapaata.

Verotettavien tulojen muuttaminen verovapaiksi on verojärjestelmän kannalta aina merkki veropolitiikan alennustilasta – siinä valtio päättää erikseen, ettei kerääkään haluamaansa veroa.

”Itse suosin laajaa veropohjaa ja matalia verokantoja. Vähennykset eivät ole sen kanssa linjassa. Sen myönnän”, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) selvitti yrittäjävähennyksen perusteluja (HS 13.7.).

”Mutta toisaalta pk-yritysten merkitys on niin suuri, että puhdasoppisuus saa väistyä syrjään”, hän lisäsi.

Yrittäjävähennystä on perusteltu paitsi pk-yrittäjien kannustamisella myös sillä, että näiden henkilöyritysten verotus on raskaampaa kuin vauraiden listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus.

Perustelu on tosi, mutta puhdasoppisempi kysymys olisi ollut, pitäisikö henkilöiden osinkoverotus ennemmin uudistaa niin, että muita veroja ei tarvitse rukata osin verovapaiksi.

Mutta sellaisen kysymyksen tekeminen vaatii poliitikolta rohkeutta.

Toinen hieman kiusallinen esimerkki on ensi vuonna voimaan tuleva metsälahjavähennys.

Siinä yli 30 000 euron metsätiloja omistavat vanhemmat voivat luovuttaa metsätilojaan lapsille perintöveroja välttääkseen. Lahjaveroa voi vähentää tietyin edellytyksin puun myyntituloista.

Vähennystä on perusteltu sillä, että puukauppa tehostuu, kun metsätilat siirtyvät nuorten omistajien hoitoon.

Samalla logiikalla eli kaupankäynnin tehostumisväitteellä voisi perustella minkä tahansa liiketoimen – vaikka nakkikioskien – siirtoa nuorempiin käsiin.

Puukauppa on käynyt tänä ja viime vuonna vilkkaasti ilman lahjavähennystäkin. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa puuta on korjattu lähes sama määrä kuin sitä on kasvanut.

Tällöin epäilevän mieleen voi tulla, että Juha Sipilän hallitus on veropäätöksen tehdessään miettinyt puukaupan tehokkuuden lisäksi myös tiettyjen metsätilojen omistajien kukkaroa.

Omille äänestäjille suunnatut pienet lahjat ovat politiikassa tyypillisiä, ja hallituksen suurten verolinjausten kannalta toisarvoisia.

Hallitusohjelmassa julistetaan, että ”hallituksen veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen”.

Näistä tavoitteista polttavin on työllisyys.

Jos työllisyyttä halutaan parantaa veropolitiikalla, työn verotuksen keventämiseen kannattaisi pyrkiä muiden verojen ja maksujen kiristymisen kustannuksellakin.

Siinä murroksessa hallitus joutuu usein päättämään, edistääkö se vanhan elinkeinorakenteen muutosta vai tukeeko se eri keinoin kansainvälisen kilpailun keskellä painiskelevaa perusteollisuutta.

Tuore esimerkki tällaisesta rakenteita säilyttävästä politiikasta löytyy budjetista annettavien varojen puolelta.

Hallitus antoi torstaina eduskunnalle lakiehdotuksen, jonka mukaan paljon energiaa käyttäville yrityksille, lähinnä metsäteollisuudelle, annetaan enimmillään 232 miljoonaa euroa tukea vuosina 2017–2021 niin sanotun hiilivuotoriskin ehkäisemiseksi.

Toisin sanoen päästökauppajärjestelmään sitoutunut hallitus on ensin yrittänyt saada yritykset noudattamaan ilmastotavoitteita ja vähentämään päästöjään.

Sitten se kompensoi aiheuttamansa paineen vähentää energiakulutusta myöntämällä uuden korvaavan tuen.

Hiilivuototuki tuo paljaana esiin kaikkien hallitusten perusongelman: Mistä löytyisi rohkeutta muuttaa asioita silloin, kun toiminnan lyhytaikaiset vaikutukset aiheuttavat omissa joukoissakin porua ja vaikeuksia?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Verotus
  • Sipilän hallitus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Jari Lindström yritti johtaa kahta ministeriötä mutta sairastui vakavasti – Nyt hän puhuu HS:lle aiheesta, josta poliitikot ovat vaienneet

    2. 2

      Vanha rouva näytti herttaiselta, mutta yhtäkkiä olinkin rasististen herjausten kohteena

    3. 3

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    4. 4

      ”Minulla on mielenterveysongelmia, petyin niin pahasti ” – Mohammad Tamim palasi Jyväskylästä Afganistaniin, mutta onko hän nyt turvassa?

    5. 5

      Loskaa oli niin, että huviteatterin katto repesi – Katso kuvakooste Helsingin historiallisista lumivapuista

    6. 6

      Hakkeri varasti Netflixin hittisarjan tulevan kauden – uhkaa julkaisevansa jaksot, jos hänelle ei makseta lunnaita

    7. 7

      Taksit vastaavat kilpailuun: Helsingin takseille yhtenäinen ilme, Oulu aloitti jo kansainvälisellä keltaisella

    8. 8

      Rähinä Recordsin omistaja perusti kaverinsa kanssa harrastuksena ravintolan – nyt miehet pyörittävät yli kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa

    9. 9

      Sisäfileetä, isoja kukkakimppuja ja firman bileitä – HS soitti 15 yritykseen ja selvitti, miten nousukausi niissä näkyy

    10. 10

      Suomen ruokakulttuuri on muuttunut 30 vuodessa valtavasti – paitsi yksi asia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    2. 2

      Rähinä Recordsin omistaja perusti kaverinsa kanssa harrastuksena ravintolan – nyt miehet pyörittävät yli kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa

    3. 3

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    4. 4

      Suomen ruokakulttuuri on muuttunut 30 vuodessa valtavasti – paitsi yksi asia

    5. 5

      Poliisi etsi asenaista Helsingin rautatieasemalla

    6. 6

      Merja Savelainen teki sen, mistä moni haaveilee: irtisanoutui, lähti maailmalle ja tekee töitä vain seuraavaa reissua varten – miten se onnistui?

    7. 7

      Puoli miljoonaa kranaattia tunnissa ja kymmeniätuhansia kuolleita – kaikki tietävät, millainen Korean sota olisi

    8. 8

      Taksit vastaavat kilpailuun: Helsingin takseille yhtenäinen ilme, Oulu aloitti jo kansainvälisellä keltaisella

    9. 9

      Heidi Jaaran yritys syntyi lapsettomuus­kriisistä – Balmuir tekee luksushuiveja ja ylellisyystuotteita, jotka kelpaavat Cheekille ja Saudi-Arabian prinsessalle

    10. 10

      Suomalaisen näytelmän kantava voima Outi Nyytäjä on kuollut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    2. 2

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    3. 3

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    4. 4

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    5. 5

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    6. 6

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    7. 7

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    8. 8

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    9. 9

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    10. 10

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    11. Näytä lisää