Valikko
Kotimaa

Keskenmenon saaneet jäävät usein ilman tukea – ”Julkisella puolella jälkihoitoa ei ole”

Minna Wikströmille tarjottiin apua sairaalapastorilta tai äitiysneuvolasta. Kumpikaan ei tuntunut oikealta osoitteelta.

Kaksi keskenmenoa kokenut Minna Wikström, 39, sai viimeisimmän keskenmenonsa viime syksynä.

”Keskenmenon käynnistyttyä istuin vessanpöntöllä miettien, mikä niistä veteen tipahtelevista klönteistä oli se pienen herneen kokoinen alkio, jota olin sisälläni kantanut vielä viikkoa aiemmin ultrassa.”

Jälkikäteen Wikström kävi yksityisellä lääkäriasemalla ultraäänitutkimuksessa, jossa tarkistettiin, että kohtu on kokonaan tyhjentynyt.

”Julkisella puolella jälkihoitoa ei ole. Minulle oli tärkeää päästä epävarmuudesta ja saada varmistaa, ettei alkio ole siellä enää.”

Keskenmenon saaneet kokevat jäävänsä usein yksin. Sen jälkeen, kun potilas kotiutetaan sairaalasta lääkepaketti mukanaan, hoitopolku päättyy. Näistä kokemuksista kirjoitti äskettäin HS:n mielipidesivulla vaasalainen Elina Sahlgren.

”Meillä pitäisi olla selkeä kanava, johon ohjataan ottamaan yhteyttä. Ahdistusta ja masennusta esiintyy keskenmenon jälkeen isolla joukolla”, toteaa Kätilöopiston ylilääkäri Oskari Heikinheimo.

Kun Heikinheimo selvitti tilannetta vastikään, hän joutui toteamaan, että yhtenäiset hoitokäytännöt puuttuvat. Suurin haaste keskenmenojen hoidossa on hänen mukaansa tunnistaa potilaista ne, jotka tarvitsevat lisätukea toipumiseensa. Sen sijaan vallalla on epätietoisuus.

”Lastenhankkimisikä on noussut. Kun sen aika lopulta koittaa, paineet voivat olla suuret. Lisääkö se riskiä, että keskenmenon tullessa pettymys on vielä suurempi?” hän pohtii.

Sairaanhoitoa vaativia keskenmenoja tapahtuu noin 6 000 joka vuosi. Lähes kaikki niistä hoidetaan nykyään lääkkeillä, mutta joka viides lääkkeenkäyttäjistä joutuu kuitenkin palaamaan kotivessasta sairaalaan kohdun kaavintaan.

Esikoisensa Wikström synnytti kuolleena. Raskaus päättyi keskenmenoon viidennellä kuulla.

”Silloin tarjottiin keskustelumahdollisuutta sairaalapastorin kanssa. Saatoin sanoa aika pahasti, että se suunta ei nyt pysty minua auttamaan.”

Toinen vaihtoehto oli äitiysneuvola, jonne Wikström soitti peruakseen ajan.

”Ajatus siitä, että menisin sinne onnellisten vatsojen ja perheiden ympäröimäksi, ei vaan tuntunut oikealta. Olisin kaivannut lapsettomuuteen erikoistunutta ammattilaista ja vertaistukea.”

Apua Wikström sai lopulta työterveyshuollon psykologilta omalla työpaikallaan. Vertaistukea hän löysi lapsettomuusblogien yhteisöistä.

Lapsettomien yhdistyksen Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Johanna Repo muistuttaa keskenmenon olevan usein ison kriisin paikka.

”Se pitäisi ylipäätään huomioida terveydenhuollossa jokaisen kohdalla, ja viimeistään silloin, jos potilas palaa sairaalaan kaavintaan.”

Simpukka ry:n vertaisryhmissä keskenmenot ovat toistuva puheenaihe. Yleinen viesti Revon mukaan on, että ihmiset ovat jääneet asian kanssa yksin.

Yksityiset lääkäriasemat ovat huomanneet avuntarpeen: Mehiläinen Felicitas -klinikalta Helsingistä löytyy jopa oma keskenmenoneuvolansa.

Julkisesta terveydenhuollostakin saatetaan nykyään vastoin ohjeita kehottaa potilaita hakeutumaan yksityiselle, mutta kaikkia nämä kalliit palvelut eivät tavoita.

”Tarjoamme huolellisen jälkikontrollin tilanteessa, jossa julkisen sektorin resurssit eivät riitä”, toteaa erikoislääkäri Merja Tuomi-Nikula Mehiläinen Felicitaksesta.

Tuomi-Nikula muistuttaa, että lääkkeelliset kohduntyhjennykset aloitettiin kokeiluna 1990-luvulla. Vielä silloin kaikille potilaille tehtiin nukutuksessa kohdun kaavinta.

”2000-luvulla siirryttiin lähes kokonaan lääkkeisiin, mutta jätettiin potilaat vaille tukevaa hoitokontrollia”, Tuomi-Nikula sanoo.

Heikinheimon mukaan rutiininomaisista gynekologisista jälkitarkastuksista ei olisi hyötyä. Ultraäänitutkimuksen käyttö sen sijaan johtaa helposti ylihoitoon.

”Pyrkimys on olla medikalisoimatta liikaa. Se on myös potilaiden toive. Tärkeintä on tunnistaa tästä hyvin heterogeenisestä potilasryhmästä ne, jotka tarvitsevat tukevaa olkapäätä ja ohjata heidät oikean avun piiriin.”

Avun tarjoamiseen on herätty entistä enemmän myös vapaaehtoisvoimin. Vaasassa muutama päivä sitten perustettu Facebook-ryhmä, ”Vaasanseudun KM ryhmä”, haluaa laajentua verkostoksi, joka voisi tukea sairaanhoitopiirejä ja neuvoloita ympäri maata.

”Tarjoaisimme vapaaehtoisten kautta keskusteluapua sekä verkossa että vertaistukiryhminä. Kiinnostus on ollut saman tien valtava”, kertoo ryhmää vetävä Pälvi Uitto.

Myös Minna Wikström löysi ensimmäisen keskenmenonsa jälkeen tiensä vertaistyöhön. Nyt hän toimii Simpukka ry:n varapuheenjohtajana. Perheessä on myös kuusivuotias tyttö – keskenmenojen välissä syntynyt elävä lapsi.

”Se on enemmän kuin moni saa”, Wikström muistuttaa.

Oikaisu 22.9. klo 16.38: Jutussa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti, että Johanna Repo on Lapsettomien yhdistyksen Simpukka ry:n puheenjohtaja. Hän on yhdistyksen toiminnanjohtaja.

Kaikkien keskenmenokokemukset eivät ole huonoja

Vaasalainen Elina Sahlgren kirjoitti yksinäisestä keskenmenokokemuksestaan HS:n mielipidesivulla 16. syyskuuta. Se käynnisti keskustelun keskenmenojen hoidon laadusta.

Kaikkien kokemukset eivät olleet huonoja. Muun muassa nimimerkki ”Tyytyväinen potilas” kertoi saaneensa myötäelävää hoitoa julkisessa terveydenhuollossa.

Raskauksista noin 15 prosenttia päättyy keskenmenoon.

Keskenmenojen hoitosuositus löytyy vuoden 2013 äitiysneuvolaoppaasta (THL). Siinä suositellaan varmistamaan toipuminen jälkitarkastuksella ja kehotetaan keskittymään henkisen tuen antamiseen.

Keskustelupaikaksi opas suosittaa äitiysneuvolaa. Keskeistä olisi tunnistaa masennus ja järjestää sen hoito sekä ohjata vertaistuen pariin.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Seinäjoen ”ihme” kiinnostaa maailmalla – ylipainoisten lasten määrä puolittui muutamassa vuodessa

    2. 2

      Lääkekorvauksen muutos vie minulta aktiivisen elämäni – tiedättekö, miltä tuntuu hyvästellä elämä hitaasti?

    3. 3

      Vakavat betoniongelmat löivät rakennusalan ällikällä – ”En muista, milloin Suomessa olisi purettu noin merkittäviä kohteita”

    4. 4

      ”Autan isää, mutta en rakkaudesta” – HS:n lukijat kertovat kokemuksistaan alkoholistin lapsena

    5. 5

      Enää yksi kilpailija voi estää Saara Aallon X Factor -voiton

    6. 6

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    7. 7

      Tikkurilan kokoomus erotti MV-lehden tiedottajan hallituksestaan – pois potkittu aikoo tutkittaa asian laillisuuden poliisilla

    8. 8

      Näin myyt kotisi itse ja säästät jopa tuhansia euroja – Mitä kaikkea asunnon myynnissä kannattaa huomioida?

    9. 9

      Valtava lumiukko Mechelininkadulla ja linna keskellä Rautatientoria – Katso kuvakooste talvisesta Helsingistä yli sadan vuoden ajalta

    10. 10

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    2. 2

      Leena Saarinen sai kahdet näyttävät potkut, kunnes osui yrityksellään kultasuoneen – nyt Härkis on miljoonabisnes

    3. 3

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    4. 4

      Pääministeri Sipilä kertoi Ylelle saaneensa tappouhkauksia ja miettineensä jopa pääministerin tehtävästä luopumista

    5. 5

      Konduktööriä uhattiin veitsellä junassa Pasilassa

    6. 6

      Saara Aalto selviytyi X Factorin finaaliin

    7. 7

      Eutanasia-aloite kerännyt hurjalla vauhdilla lähes 42 000 kannattajaa – Lääkäriliiton mukaan laki on turha

    8. 8

      Onko 5 000 euroa vuodessa liikaa pikkulapsen harrastuksesta?

    9. 9

      Kaksi ihmistä löytyi surmattuna autosta Paraisilla – Rajavartiolaitos vei poliiseja saareen helikopterilla

    10. 10

      Nettisivu paljastaa, onko tuttusi Tinderissä – käyttäjät järkyttyivät

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    2. 2

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    3. 3

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    6. 6

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    7. 7

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    8. 8

      Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

    9. 9

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    10. 10

      Perheen isä kuuli järkyttävän uutisen työvuorossa – Vuosaaren palossa kuolleiden läheiset ja naapurit saavat kriisiapua

    11. Näytä lisää