Valikko
Kotimaa

Haltin huipun lahjoitus kompastui Norjan perustuslakiin – ”Mitään sellaista alueella ei ole, mitä Suomen luonnossa ei jo olisi”

Norjan pääministerin mukaan perustuslaki estää antamasta Haltitunturista Suomelle palaakaan. Kilpisjärvellä toivottiin rajantarkistuksen tuovan lisää vaeltajia ja muita luontomatkailijoita tuntureille.



Kilpisjärvi


Onko Suomen korkein kohta ensi vuonnakin 1 324 metriä merenpinnan yläpuolella? Vai saammeko silloin ylpeillä 1 331-metrisellä tunturinhuipulla?



Tätä on pohdittu etenkin Käsivarren Lapissa runsaan vuoden ajan. Norjalaisten kansalaisten ehdotus siitä, että valtio lahjoittaisi Haltitunturin sivuhuipun Haldičohkkan Suomelle 100-vuotislahjaksi, eteni harkittavaksi Norjan hallitukseen asti.


”Kysymys on vaikea, koska rajojen muuttaminen ei ole perustuslaillisesti sallittua”, Norjan pääministeri Erna Solberg totesi HS:lle syyskuussa Ahvenanmaalla, mutta jätti lahjoitusmahdollisuuden silloin vielä auki.


Nyt asia on ratkennut: Norja ei lahjoita huippua Suomelle.


Norjan yleisradioyhtiön siteeraaman Solbergin mukaan rajan muutoksesta koituisi ”haastavia perustuslaillisia ongelmia”.


Pettyneitä päätökseen ovat ainakin 17 000 Halti som jubileumsgave -Facebook-sivuston seuraajaa. Se perustettiin vuosi sitten eläkkeellä olevan maanmittausinsinöörin Bjørn Geirr Harssonin idean pohjalta.


1970-luvulta asti Haltitunturin maastossa kartoitustöissä liikkunut Harsson on kertonut miettineensä jo vuosia sitten rajan tarkistusta. Hänestä oli ikävää, että Suomen korkein kohta ei ollut mikään huippu, vain osa Norjalle kuuluvan tunturin rinnettä.


Huomattuaan, että Suomi täyttää vuonna 2017 sata vuotta, hän alkoi ajaa asiaa aktiivisesti.


”Jos norjalaiset antaisivat syntymäpäivälahjaksi palan huippua, sitä arvostettaisiin Suomessa varmaan kovasti”, Harsson arveli vuosi sitten Hufvudstadsbladetin haastattelussa.


Siksi hän teki asiasta esityksen Norjan ulkoministeriölle. Kun vastausta ei kuulunut, käyntiin polkaistiin Facebook-sivu. Sen huomasivat useat tiedotusvälineet, ja ehdotus levisi uutisena ympäri maailmaa Australiaa ja Yhdysvaltoja myöten.



Myös norjalaisen Kaivuonon kunnanvaltuusto on ottanut vahvasti kantaa maalahjoituksen puolesta – Haldičohkka-huippu sijaitsee sen alueella.


”Rajantarkistus olisi hieno lahja ja todistaisi hyvästä naapuruudesta”, valtuuston puheenjohtaja Svein Leiros kirjoitti syyskuussa Framtid i Nord -lehdessä.


Ehdotus lahjoituksesta on jo tuonut hänen mukaansa Norjalle paljon positiivista kansainvälistä julkisuutta. ”Mikä muu maa olisi valmis antamaan palan maataan toiselle rauhan aikana, ilman sotaa?” Leiros pohti.


Paljosta ei Norjan olisi tarvinnut luopua: lahjaksi ehdotettu alue on suuruudeltaan hehtaarin kokoinen.


Se on karua, raudanharmaata kivikkoa, geologisesti samaa Kölivuoristoa kuin läheiset Saana- ja Mallatunturit ja osaksi niin emäksistä, ettei siinä kasva juuri mitään.


”Mitään sellaista alueella ei ole, mitä Suomen luonnossa ei jo olisi”, Kilpisjärven biologisen aseman johtaja Antero Järvinen sanoo.


Kasveista Haltilla tavataan karujen maiden jäkäliä ja sammalia, samoin tunturikasveja kuten sielikköä ja pikkutervakkoa sekä harvinaista jääleinikkiä. Sitä ei kasva missään muualla kuin Käsivarren Lapin suurtuntureilla.


Porojen lisäksi Haltin rinteillä voi nähdä tunturisopuleita sekä linnuista kiirunan, keräkurmitsan ja pulmusen.


Järvinenkin on pitänyt ajatusta lahjoituksesta komeana, vaikkei luonto rikastuisikaan. ”Rajan yli voi toki nytkin vapaasti tulla ja mennä. Mutta symbolisesti ele olisi hieno.”


Kilpisjärvellä, 55 kilometrin päässä Haltitunturilta, oltiin vielä viikko sitten optimistisia lahjoituksen suhteen, se kun lisäisi vaeltajien ja matkailijoiden kiinnostusta Enontekiön kuntaan ja Käsivarren Lappiin.


”Ihmisille, jotka ovat jo käyneet Haltin matalalla huipulla, tulisi kokonaan uusi kohta valloitettavaksi”, taksiyrittäjä Elli-Maria Kultima sanoo. Hän on kuljettanut turisteja Kilpisjärvellä liki 40 vuotta.


Vaeltajia Haltilla käy jo nyt vuosittain noin 4 500. Kilpisjärveltä Haltille kulkeva merkitty reitti on osa 800 kilometrin mittaista, Norjan, Suomen ja Ruotsin alueiden halki kulkevaa Kalottireittiä. Suomen puolelta ­vaellus Haltille ja takaisin kestää 5–7 vuorokautta.


Koko ajan enemmän väkeä kulkee Haltille myös Norjan puolelta Guolasjärven kautta, mistä matkaa autotien päästä on alle kymmenen kilometriä, mutta maasto huomattavan hankalaa.


Tunturiin pääsee paitsi jalan, suksilla tai lumikengillä myös läskipyörällä, potkurilla, koiravaljakolla, moottorikelkalla ja helikopterilla. Sen juurella on yöpyjiä varten Metsähallituksen autiotupa.

Suomen korkeimmat kohdat ovat Haltilla

 Suomen kolme korkeinta kohtaa sijaitsevat kaikki Haltitunturilla. Halti on 1 324 metriä merenpinnasta, Ridnitsohkka 1 317 metriä ja Kiedditsohkka 1 285 metriä.

 Vertailun vuoksi: Uudenmaan korkein kohta on Karkkilan Loukkumäki, jonka huippu on 174 metriä merenpinnan yläpuolella.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Lappi
  • Kilpisjärvi
  • Matkailu
  • Hiihtomatkailu
  • ruskamatkailu
  • Norja
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    2. 2

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    3. 3

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    4. 4

      New York Times: Venäläiset keskustelivat, miten Trumpiin voisi vaikuttaa

    5. 5

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    6. 6

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    7. 7

      Jimi Hendrix ei päässyt Helsingissä keikkaillessaan sisään ravintolaan

    8. 8

      Mauno Koiviston edeltäjän hautajaiset olivat spektaakkeli, jonka lehtikuvaaja ikuisti korkeuksista – ”Silloin ei ollut rahasta kiinni”

    9. 9

      Kesätorstaisin Mauno Koivistolle ei saanut puhua politiikkaa, muuten seuraukset olivat tylyt – lentopallokaverit muistelevat peli-iltoja Kultarannassa

    10. 10

      ”Olennaista on miehen ja naisen välinen valtataistelu” – Sofia Coppolan uudessa elokuvassa naiset tarjoavat itseään mihin hintaan tahansa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    2. 2

      Täytyykö kolmekymppisistä repiä kaikki irti, pohtii 34-vuotias isä ja luokanopettaja – Nyt hän hoitaa kotona lapsia, jotta ei tarvitse myöhemmin katua

    3. 3

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    4. 4

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    5. 5

      Kaupunkipyörien palautuksissa ongelmia, käyttäjät saaneet lähes sadan euron mätkyjä – ”Kyllä tällaisesta väärinymmärryksestä johtuvat tilanteet on lähtökohtaisesti hyvitetty”

    6. 6

      Leonardo da Vincin äidin arvoitus ratkesi viimein: Keksijä-taiteilija oli 15-vuotiaan orpotytön lapsi, josta varttui aikamme ylistetyin nero

    7. 7

      Video näyttää golfkentällä löntystelevän karhun – poliisi varoittaa Espoossa liikkuvasta yksilöstä

    8. 8

      Alkoholi­lain uudistus voi kaatua kokonaan – keskusta vastustaa vahvojen juomien tuloa kauppoihin

    9. 9

      Heikki Aittokosken essee: Kauna on aikamme avainsana, ja toistuvat terrori-iskut voivat panna Euroopan vielä kovalle koetteelle

    10. 10

      Tytöt ja nuoret naiset tinkivät ehkäisystä rahanpuutteen takia – ”Asun yksin ja mietin, ostanko ruokaa vai e-pillereitä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    7. 7

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    8. 8

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    9. 9

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    10. 10

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    11. Näytä lisää