Valikko
Kotimaa

Korkeakoulujen tutkimustulokset halutaan kaupallistaa – uudistuksen myötä keksintöoikeudet saattavat siirtyä oppilaitoksille

Nykymallissa keksinnön omistajuuden selvittäminen saattaa viedä aikaa ja vaatia byrokratiaa. Tämän vuoksi keksintöjen hyödyntäminen venyy.

Tutkimustulosten kaupallistaminen sekä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö ovat maan hallitukselle niin tärkeitä tavoitteita, että niiden tieltä halutaan raivata kaikki esteet.

Yksi esteistä on korkeakoulukeksintölaki, jota nyt saatetaan uudistaa niin, että keksintöoikeudet menisivät nykyistä selkeämmin korkeakouluille eikä tutkijoille. Lainmuutosesitys on määrä antaa eduskunnalle ensi keväänä.

Nykyinen laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin on jo kymmenen vuoden takaa, ja sinä aikana on moni asia, kuten yliopistojen asema, muuttunut.

Suurimpana ongelmana pidetään sitä, että keksinnön omistajuus riippuu nyt sen syntyyn johtaneesta rahoituksesta ja yhteistyökumppanuudesta. Omistajuuden selvittäminen saattaa viedä aikaa ja vaatia byrokratiaa, kun rahoitus on yhä pirstaleisempaa. Tämän vuoksi keksintöjen hyödyntäminen venyy.

Jos tutkimuksessa on mukana ulkopuolisia tahoja esimerkiksi rahoittajina, kyseessä on sopimustutkimus, jolloin korkeakoululla on oikeus ottaa keksintöoikeudet itselleen. Keksijällä on aina oikeus tapauskohtaisesti määräytyvään korvaukseen, kun oikeudet siirtyvät korkeakoululle.

Jos tutkimuksessa taas ei ole mukana ulkopuolisia tahoja, kyse on avoimesta tai vapaasta tutkimuksesta, jolloin tutkija saa pitää keksintöoikeudet.

Suomen keksintömalli on yhdistelmä kahdesta muissa maissa vallitsevasta käytännöstä, sanotaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisessä muistiossa. Yleisin malli perustuu Yhdysvaltojen lainsäädännölliseen esikuvaan. Siinä tutkimuksesta syntyneiden keksintöjen oikeudet kuuluvat pääsääntöisesti korkeakoululle.

Suomessakin yritysten lisäksi tutkimuslaitoksissa sovelletaan työsuhdekeksintölakia, jossa oikeudet kuuluvat työnantajalle.

Ruotsissa ja Italiassa on voimassa niin sanottu tutkijapoikkeus, jonka mukaan yliopistokeksinnön oikeudet jäävät tutkijalle.

Ennen vuotta 2007 Suomessakin oikeudet korkeakoulukeksintöihin kuuluivat keksijöilleen, ja muutoksella haluttiin silloinkin edistää keksintöjen tunnistamista ja kaupallista hyödyntämistä.

Keksintöilmoitukset ja patenttihakemukset eivät kuitenkaan ole lain myötä juuri lisääntyneet, vaan niiden taso on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Tosin syynä voi olla myös taloustaantuma.

TEM:n kyselyn ja haastattelujen mukaan enemmistö puolsi lain uudistamista ja osa esitti, että yhtenä vaihtoehtona tulisi arvioida työsuhdekeksintölain käyttöönottamista myös korkeakouluissa.

Tosin osa myös epäili, saadaanko lainmuutoksella toivottuja tuloksia eli tutkimustulosten ja ideoiden laaja-alaisempaa kaupallista hyödyntämistä. Tärkeämpää olisi lisätä kaupallistamiseen liittyvää osaamista ja yhteistyötä.

Myös tietokoneohjelmiin liittyvät tekijänoikeudet pitäisi ottaa lainmuutoksen yhteydessä huomioon, useissa lausunnoisa tähdennettiin.

Neuvotteleva virkamies Pirjo Kutinlahti TEM:stä korostaa, että ensisijainen tavoite on selkiyttää nykyistä ”hybridimallia”, jossa on eroteltu vapaa ja sopimustutkimus.

”Nykyisen korkeakoulukeksintölain mukaan yliopistot voivat ottaa oikeudet ulkopuolisten rahoittamassa tutkimuksessa syntyneisiin keksintöihin, mutta eivät saa oikeuksia itse rahoittamansa tutkimuksen tuloksiin. Logiikka on ontuva”, arvioi esimerkiksi Aalto-yliopisto. Sen mukaan lakia tulisi muuttaa työsuhdekeksintölain suuntaan niin, että vastedes korkeakoululla olisi oikeus kaikkiin työsuhteessa syntyneisiin keksintöihin.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lausunnossa sanotaan, että pahimmillaan keinotekoinen kahtiajako voi johtaa optimointiin, jossa patentoivia asioita yritetään ”piilottaa” pois yliopiston omistuksesta, vaikka todellisuudessa suuri osa keksinnöstä olisi ollut sopimustutkimuksen piirissä.

Lakimuutosta puoltaisi EK:n asiantuntijan Jari Konttisen mukaan myös se, että yliopistojen työnantajarooli on muutenkin korostunut. Opetusministeriön pitäisi Konttisen mielestä myös rahoitusmallissaan palkita yliopistoja esimerkiksi patenteista.

Tieteentekijöiden liitto ei näe tarvetta korkeakoulukeksintölain muuttamiseen, sillä keksintöjä ei synny lisää lakia muuttamalla, sanoo liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala.

Kehitettävää keksintöjen hyödyntämisessä Rantalan mukaan on. ”Kaikkien yliopistojen ei kannata järjestää omia tutkimustulosten hyödyntämiseen liittyviä tukipalveluja. Voisiko yliopistoilla olla yhteinen innovaatiopalvelut-yksikkö?” Rantala heittää.

Rantala myöntää, että harvalla tutkijalla on mahdollisuuksia hyödyntää itse keksintöjään.

”Mahdollisen korvauksen saaminen voi kuitenkin edesauttaa keksintöilmoituksen tekemistä. Useimmat tutkijat ovat määräaikaisessa työsuhteessa lyhyillä pätkillä. Jos työnantaja ei sitoudu työntekijään, on mahdollista, että työntekijä eli tutkija ei myöskään sitoudu työnantajaan siinä määrin, että ajattelisi keksinnön hyötyä työnantajalle”, Rantala pohtii.

Ilmakehää tutkiva apulaisprofessori ja akatemiatutkija Mikko Sipilä Helsingin yliopistosta on sitä mieltä, ettei tutkijan ole itse järkevää ryhtyä omimaan keksintöoikeuksia ja hakemaan patentteja, olipa kyseessä sitten vapaa tai sopimustutkimus.

”Saan palvelut yliopistolta, joka ottaa myös riskin, mihin vain rikkailla tutkijoilla olisi mahdollisuus”, sanoo Sipilä, jolla on takanaan useita keksintöilmoituksia ja patenttihakemuksia.

Sipilä korostaa, että useimmiten uudet tutkimusideat ja keksinnöt syntyvät ryhmissä, ja rahoitus tulee useasta paikasta.

Nyt Sipilä on myös osakkaana ja neuvonantajana Karsa-yrityksen hankkeessa, jossa kehitellään ilmakehätutkimukseen perustuvaa menetelmää paljastaa entistä tehokkaammin esimerkiksi lentokentillä matkalaukuista räjähteitä.

Yli 400 keksintöilmoitusta viime vuonna

  Vuonna 2007 yliopistoille tehtiin noin 360 keksintöilmoitusta, joista 13:ssa yliopisto on ottanut itselleen oikeudet keksintöön.

 Viime vuonna ilmoituksia tehtiin 424, joista 116:ssa yliopisto on ottanut oikeudet.

 Vuonna 2007 ammattikorkeakouluille tehtiin 25 keksintöilmoitusta, joista kahdeksassa ammattikorkeakoulu on ottanut itselleen oikeudet keksintöön.

 Viime vuonna ilmoituksia tehtiin 22 joista yhdessä ammattikorkeakoulu on ottanut oikeudet.

Lähde: TEM

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • tutkimus
  • Yliopistot
  • keksintö
  • Laki
  • Ammattikorkeakoulut

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Seinäjoen ”ihme” kiinnostaa maailmalla – ylipainoisten lasten määrä puolittui muutamassa vuodessa

    2. 2

      MTV: Maajoukkue­valmentaja Hans Backe on saanut potkut

    3. 3

      Lääkekorvauksen muutos vie minulta aktiivisen elämäni – tiedättekö, miltä tuntuu hyvästellä elämä hitaasti?

    4. 4

      Enää yksi kilpailija voi estää Saara Aallon X Factor -voiton – lauantain finaaliesitykset jäivät vaisummiksi kuin olisi suonut

    5. 5

      Vakavat betoniongelmat löivät rakennusalan ällikällä – ”En muista, milloin Suomessa olisi purettu noin merkittäviä kohteita”

    6. 6

      Suomi käännytti Hamidin, Zaidin, Nawarin ja Murtadhan, nyt he pelkäävät ja piileskelevät – HS vieraili Irakiin palanneiden luona Bagdadissa

    7. 7

      Paraisten saaristo­ammuskelussa kuolivat 54-vuotias nainen ja 29-vuotias mies – poliisi epäilee miehen tappaneen naisen ja itsensä

    8. 8

      ”Autan isää, mutta en rakkaudesta” – HS:n lukijat kertovat kokemuksistaan alkoholistin lapsena

    9. 9

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    10. 10

      Näin myyt kotisi itse ja säästät jopa tuhansia euroja – Mitä kaikkea asunnon myynnissä kannattaa huomioida?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    2. 2

      Seinäjoen ”ihme” kiinnostaa maailmalla – ylipainoisten lasten määrä puolittui muutamassa vuodessa

    3. 3

      Pääministeri Sipilä kertoi Ylelle saaneensa tappouhkauksia ja miettineensä jopa pääministerin tehtävästä luopumista

    4. 4

      Konduktööriä uhattiin veitsellä junassa Pasilassa

    5. 5

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    6. 6

      Saara Aalto selviytyi X Factorin finaaliin

    7. 7

      Eutanasia-aloite kerännyt hurjalla vauhdilla lähes 42 000 kannattajaa – Lääkäriliiton mukaan laki on turha

    8. 8

      Lääkekorvauksen muutos vie minulta aktiivisen elämäni – tiedättekö, miltä tuntuu hyvästellä elämä hitaasti?

    9. 9

      Enää yksi kilpailija voi estää Saara Aallon X Factor -voiton – lauantain finaaliesitykset jäivät vaisummiksi kuin olisi suonut

    10. 10

      Vakavat betoniongelmat löivät rakennusalan ällikällä – ”En muista, milloin Suomessa olisi purettu noin merkittäviä kohteita”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    2. 2

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    3. 3

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    6. 6

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    7. 7

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    8. 8

      Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

    9. 9

      Perheen isä kuuli järkyttävän uutisen työvuorossa – Vuosaaren palossa kuolleiden läheiset ja naapurit saavat kriisiapua

    10. 10

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    11. Näytä lisää