Valikko
Kotimaa    |   HS-analyysi

Hallituksen ”täyskäännös” korkeakoulu­politiikassa hämmentää – mitä satojen miljoonien lisärahoitus tarkoittaa?

Hallitus päätti pääomituksesta jo elokuun budjettiriihessä, mutta kertoi siitä vasta viime tiistaina Nobel-palkinnon siivittämänä, kirjoittaa analyysissään HS:n Marjukka Liiten.

Viikonvaihteessa korkeakoulupiireissä sekä iloittiin että ihmeteltiin, kun Lännen Media kertoi hallituksen muuttaneen suuntaansa korkeakoulupolitiikassa lupauksella satojen miljoonien lisärahoituksesta, kun tähän asti se on lähinnä leikannut rahoitusta. Esimerkiksi Yle siteerasi uutista kertomalla hallituksen tehneen täyskäännöksen korkeakoulupolitiikassaan.

Mistään kelkankäännöstä ei kuitenkaan ole kyse, sillä uutta pääomitusta luvattiin jo hallitusohjelmassa ja siitä päätettiin opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) viikon takaisen tiedotteen mukaan elokuun budjettiriihessä. Ilmeisesti vasta Suomen talous-Nobel innosti kertomaan päätöksestä juuri nyt.

Olihan tuore taloustieteen nobelisti Bengt Holmström myös yksi kolmesta ”talousviisaasta”, jotka yliopistojen pääomitusta jälleen elokuussa hallitukselle suosittelivat ja jota myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) kannatti rahoituskeinona, kun budjettikehykset ovat kireällä.

Hallituksen linja korkeakoulurahoituksessa oli siis alusta asti se, että perusrahoitusta vähennetään ja ulkopuolista rahoitusta ja pääomitusta lisätään. Aiemmissa pääomituksissa varat ovat menneet nimenomaan korkeakoulujen pääomiin, joita on sitten sijoitettu ja käytetty mahdollisia tuottoja itse korkeakoulujen toimintaan, kuten opetukseen ja tutkimukseen.

Nyt jo termistä pääomittaminen näyttää olevan myös toisenlaista tulkintaa. Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä, yksi hallituksen käyttämistä kolmesta talousviisaasta, on sitä mieltä, että korkeakoulut voisivat käyttää saamansa lisäpääoman heti vaikka jonkin laitteen ostamiseen, jolloin se palvelisi heti itse toimintaa.

”Tietysti paras tapa olisi peruuttaa jo tehdyt leikkaukset, mutta se nyt ei näytä olevan mahdollista, jolloin kertaluonteinen pääomitus on vaihtoehtoinen keino eikä sikäli kyse ole suunnanmuutoksesta”, Vihriälä selvittää HS:lle.

Arvioihin siitä, kuinka merkittävästä pääomituksesta on kyse, vaikuttavat siis lopulliset summat, mutta myös se, miten pääomitus määritellään ja mitkä ovat sen ehdot, eli voiko rahaa käyttää heti toimintaan vai pitääkö se ensin sijoittaa, ja odottaa tuottoja.

Opetusministeri ei lähtenyt maanantaina tarkentamaan tulollaan olevia summia, mutta paljastaa, ettei pääomittaminen olekaan ainoa keino.

”Työryhmälle on annettu lavea toimeksianto etsiä parhaat keinot. Pääomituksen lisäksi myös muita keinoja käydään läpi. Odotamme, mitä työryhmä esittää. Olen kuitenkin todennut, että mittakaavan tulee olla tuntuva, jotta sillä on vaikutusta. Kriteerinä tulee olla korkea laatu ja kansainväliset mitat täyttävien osaamiskeskittymien rakentaminen”, Grahn-Laasonen kertoo sähköpostissa HS:lle.

Vaikka kyseessä olisi ”tuntuva” eli satojen miljoonien tai miljardin potti, ei se korvaa tehtyjä leikkauksia perusrahoitukseen tai kilpailukykysopimuksen (kiky) aiheuttamia lisämenoja. Myös rahan jakajia on paljon eli 14 yliopistoa ja yli 20 ammattikorkeakoulua.

Ylipistojen suora valtionrahoitus on palannut noin vuoden 2009 tasolle.

Pelkästään yliopistoilta vietyjen kiky-leikkausten kompensoiminen vaatisi 3–4 prosentin tuotolla jo yli miljardin pääomasijoitusta, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen on laskenut. Kilpailukykysopimus toi yliopistojen rahoitukseen viime kesänä vielä 13,9 miljoonan euron lisäleikkauksen.

Eräiden laskelmien mukaan tarvittaisiin jopa 3,5 miljardin euron pääomitus, jotta korkeakoulujen noin sadan miljoonan euron vuositason menoleikkaukset tulisivat korvatuiksi, mikäli ehtona on pääomien sijoittaminen. Ja nyt puhutaan siis satojen miljoonien pääomituksesta.

Tiederahoituksessa on lisääntynyt lähinnä vain ankarasti kilpailtu rahoitus, ja niin sanotusta hankerahoituksesta ripotellaan sinne tänne pienehköjä summia esimerkiksi korkeakoulujen digitalisaatioon ja nuorten tutkijoiden tukemiseen. Näidenkin rahojen hakemiseen tärvääntyy kovasti aikaa ja energiaa.

Korkeakoulujen pääomitusta ovat tehneet edellisetkin hallitukset. Suuret satojen miljoonien potit lähtivät liikkeelle, kun yliopistolakia uudistettiin ja perustettiin esimerkiksi uudenlainen säätiöyliopisto, Aalto-yliopisto, vuonna 2009. Toinenkin säätiöyliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, näki päivänvalon.

Tuolloin myös muille eli julkisoikeudellisille yliopistoille haluttiin antaa mahdollisuus suurempaan taloudelliseen itsenäisyyteen. Myös niille luvattiin niin sanottuna vastinrahana valtiolta lisää pääomaa, mikäli ne ensin keräävät yksityisiltä lahjoituksia.

Parhaillaankin on vielä meneillään edellisen hallituksen aikana sovittu varojenkeruukierros, jossa valtio lupasi enintään kolminkertaistaa summan, jonka yliopistot saavat kerättyä. Pääomitusta varten on varattuna ensi vuoden budjettiin 150 miljoonaa euroa.

Ja juuri kun yliopistoissa ja pikkuhiljaa myös ammattikorkeakouluissa on opittu keräämään varoja vastinrahan toivossa ja sitä varten on palkattu myös lisää vihattuja byrokraatteja, tällä uudella pääomituksella ei porkkanana tai ”kiristysruuvina” olekaan lahjoitusten keruu, vaan hallituksen lempilapsi, niin sanottu rakenteellinen kehittäminen.

Rakenteellinen kehittäminen tarkoittaa suomeksi sanottuna yksikköjen karsintaa. Hienommin sitä voi kutsua myös profiloitumiseksi ja päällekkäisyyksien vähentämiseksi. Monilla alueilla on meneillään myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyökuvioita, jotka voivat johtaa jopa korkeakoulujen yhdistymisiin tai ainakin konserneihin.

Korkeakoulujen tulee siis ensin esittää uskottavia profiloitumissuunnitelmia ennen kuin pääomituspotista on luvassa osia.

”Vaarana on, että pitkävaikutteiset päätökset tehdään tämänhetkisen profiloitumis- ja strategiaretoriikan perusteella. Kaikki kunnia sillekin, mutta nyt näkyvästi esiin nostetun perustutkimuksen luonteeseen kuuluu, ettei sen läpimurtoja nähdä etukäteen”, Koikkalainen arvioi blogissaan.

Pääomituksen sitominen rakenteelliseen kehittämiseen on uusi tapa vahvistaa tutkimuksen poliittista ohjausta, Koikkalainen päättelee.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yliopistot
  • Pääoma
  • Koulutus
  • Ammattikorkeakoulut

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    2. 2

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    3. 3

      Yhdeksällä miljoonalla eurolla tietokoneita ja elektroniikkaa suoraan vääriin käsiin – näin Helsingin opetusviraston laitepetos onnistui

    4. 4

      Kasvukivut sekoittivat Finnairin – tässä selitys Miamin-lentojen perumiselle

    5. 5

      Vuorilta löytyi maailman vanhin ja harvinaisin koiralaji – Uudenguinean ylämaakoiran uskottiin jo kuolleen sukupuuttoon

    6. 6

      Vladimir Putinille osoitettu kirje päätyi ruotsalaismiehen postilaatikkoon Skåneen – postilaitoskin ihmeissään

    7. 7

      Helsingin uusissa K-18-pakohuoneissa on kauhua, kannibalismia ja oikeita näyttelijöitä pelottelemassa – tällaisia pelit ovat

    8. 8

      Trump ryhtyi romuttamaan ilmastopolitiikkaa – Tiistaina allekirjoitetun asetuksen ennustetaan elvyttävän kannattamatonta hiilivoimaa

    9. 9

      Syyte: Lihayritys myi ulkomaista lihaa kotimaisena ja kierrätti myymättömät tuotteet raaka-aineeksi – ”Virheitähän on tehty”, sanoo toimitusjohtaja HS:lle

    10. 10

      Junioriurheilijan seuranvaihto maksoi peräti 5 000 euroa – tässä syy

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    2. 2

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    3. 3

      Vuorilta löytyi maailman vanhin ja harvinaisin koiralaji – Uudenguinean ylämaakoiran uskottiin jo kuolleen sukupuuttoon

    4. 4

      Opetan lukiossa asioita, joita en ole opiskellut päivääkään

    5. 5

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    6. 6

      Syyte: Lihayritys myi ulkomaista lihaa kotimaisena ja kierrätti myymättömät tuotteet raaka-aineeksi – ”Virheitähän on tehty”, sanoo toimitusjohtaja HS:lle

    7. 7

      Nainen brittipolitiikassa on yhä sääriensä summa – tabloidin seksistinen kansikuva onnistui hätkähdyttämään jopa Britanniassa

    8. 8

      Tiedoksi niille, jotka surevat pakolaisten aiheuttamia kustannuksia: Leirittämällä ja eristämällä he vasta kalliiksi tulevatkin

    9. 9

      Nainen ei saanut avioeroa Britanniassa – miljonääripariskunnan vaimon on pakko pysyä avioliitossa, vaikka mies valitti vanhasta syrjähypystä ja haukkui vaimoa julkisilla paikoilla

    10. 10

      Rajan yli salakuljetetut liuskat paljastavat Pohjois-Korean arjen – Maailmalla kerää huomiota kirja, jonka tekijä on mysteeri

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    4. 4

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    5. 5

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    6. 6

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    7. 7

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    8. 8

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    9. 9

      Sanna Stellanin talo paljastui homepommiksi – Vakuutus ei korvaa totaalisesta remontista senttiäkään

    10. 10

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    11. Näytä lisää