Valikko
Kotimaa    |   HS-analyysi

Hallituksen ”täyskäännös” korkeakoulu­politiikassa hämmentää – mitä satojen miljoonien lisärahoitus tarkoittaa?

Hallitus päätti pääomituksesta jo elokuun budjettiriihessä, mutta kertoi siitä vasta viime tiistaina Nobel-palkinnon siivittämänä, kirjoittaa analyysissään HS:n Marjukka Liiten.

Viikonvaihteessa korkeakoulupiireissä sekä iloittiin että ihmeteltiin, kun Lännen Media kertoi hallituksen muuttaneen suuntaansa korkeakoulupolitiikassa lupauksella satojen miljoonien lisärahoituksesta, kun tähän asti se on lähinnä leikannut rahoitusta. Esimerkiksi Yle siteerasi uutista kertomalla hallituksen tehneen täyskäännöksen korkeakoulupolitiikassaan.

Mistään kelkankäännöstä ei kuitenkaan ole kyse, sillä uutta pääomitusta luvattiin jo hallitusohjelmassa ja siitä päätettiin opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) viikon takaisen tiedotteen mukaan elokuun budjettiriihessä. Ilmeisesti vasta Suomen talous-Nobel innosti kertomaan päätöksestä juuri nyt.

Olihan tuore taloustieteen nobelisti Bengt Holmström myös yksi kolmesta ”talousviisaasta”, jotka yliopistojen pääomitusta jälleen elokuussa hallitukselle suosittelivat ja jota myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) kannatti rahoituskeinona, kun budjettikehykset ovat kireällä.

Hallituksen linja korkeakoulurahoituksessa oli siis alusta asti se, että perusrahoitusta vähennetään ja ulkopuolista rahoitusta ja pääomitusta lisätään. Aiemmissa pääomituksissa varat ovat menneet nimenomaan korkeakoulujen pääomiin, joita on sitten sijoitettu ja käytetty mahdollisia tuottoja itse korkeakoulujen toimintaan, kuten opetukseen ja tutkimukseen.

Nyt jo termistä pääomittaminen näyttää olevan myös toisenlaista tulkintaa. Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä, yksi hallituksen käyttämistä kolmesta talousviisaasta, on sitä mieltä, että korkeakoulut voisivat käyttää saamansa lisäpääoman heti vaikka jonkin laitteen ostamiseen, jolloin se palvelisi heti itse toimintaa.

”Tietysti paras tapa olisi peruuttaa jo tehdyt leikkaukset, mutta se nyt ei näytä olevan mahdollista, jolloin kertaluonteinen pääomitus on vaihtoehtoinen keino eikä sikäli kyse ole suunnanmuutoksesta”, Vihriälä selvittää HS:lle.

Arvioihin siitä, kuinka merkittävästä pääomituksesta on kyse, vaikuttavat siis lopulliset summat, mutta myös se, miten pääomitus määritellään ja mitkä ovat sen ehdot, eli voiko rahaa käyttää heti toimintaan vai pitääkö se ensin sijoittaa, ja odottaa tuottoja.

Opetusministeri ei lähtenyt maanantaina tarkentamaan tulollaan olevia summia, mutta paljastaa, ettei pääomittaminen olekaan ainoa keino.

”Työryhmälle on annettu lavea toimeksianto etsiä parhaat keinot. Pääomituksen lisäksi myös muita keinoja käydään läpi. Odotamme, mitä työryhmä esittää. Olen kuitenkin todennut, että mittakaavan tulee olla tuntuva, jotta sillä on vaikutusta. Kriteerinä tulee olla korkea laatu ja kansainväliset mitat täyttävien osaamiskeskittymien rakentaminen”, Grahn-Laasonen kertoo sähköpostissa HS:lle.

Vaikka kyseessä olisi ”tuntuva” eli satojen miljoonien tai miljardin potti, ei se korvaa tehtyjä leikkauksia perusrahoitukseen tai kilpailukykysopimuksen (kiky) aiheuttamia lisämenoja. Myös rahan jakajia on paljon eli 14 yliopistoa ja yli 20 ammattikorkeakoulua.

Ylipistojen suora valtionrahoitus on palannut noin vuoden 2009 tasolle.

Pelkästään yliopistoilta vietyjen kiky-leikkausten kompensoiminen vaatisi 3–4 prosentin tuotolla jo yli miljardin pääomasijoitusta, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen on laskenut. Kilpailukykysopimus toi yliopistojen rahoitukseen viime kesänä vielä 13,9 miljoonan euron lisäleikkauksen.

Eräiden laskelmien mukaan tarvittaisiin jopa 3,5 miljardin euron pääomitus, jotta korkeakoulujen noin sadan miljoonan euron vuositason menoleikkaukset tulisivat korvatuiksi, mikäli ehtona on pääomien sijoittaminen. Ja nyt puhutaan siis satojen miljoonien pääomituksesta.

Tiederahoituksessa on lisääntynyt lähinnä vain ankarasti kilpailtu rahoitus, ja niin sanotusta hankerahoituksesta ripotellaan sinne tänne pienehköjä summia esimerkiksi korkeakoulujen digitalisaatioon ja nuorten tutkijoiden tukemiseen. Näidenkin rahojen hakemiseen tärvääntyy kovasti aikaa ja energiaa.

Korkeakoulujen pääomitusta ovat tehneet edellisetkin hallitukset. Suuret satojen miljoonien potit lähtivät liikkeelle, kun yliopistolakia uudistettiin ja perustettiin esimerkiksi uudenlainen säätiöyliopisto, Aalto-yliopisto, vuonna 2009. Toinenkin säätiöyliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, näki päivänvalon.

Tuolloin myös muille eli julkisoikeudellisille yliopistoille haluttiin antaa mahdollisuus suurempaan taloudelliseen itsenäisyyteen. Myös niille luvattiin niin sanottuna vastinrahana valtiolta lisää pääomaa, mikäli ne ensin keräävät yksityisiltä lahjoituksia.

Parhaillaankin on vielä meneillään edellisen hallituksen aikana sovittu varojenkeruukierros, jossa valtio lupasi enintään kolminkertaistaa summan, jonka yliopistot saavat kerättyä. Pääomitusta varten on varattuna ensi vuoden budjettiin 150 miljoonaa euroa.

Ja juuri kun yliopistoissa ja pikkuhiljaa myös ammattikorkeakouluissa on opittu keräämään varoja vastinrahan toivossa ja sitä varten on palkattu myös lisää vihattuja byrokraatteja, tällä uudella pääomituksella ei porkkanana tai ”kiristysruuvina” olekaan lahjoitusten keruu, vaan hallituksen lempilapsi, niin sanottu rakenteellinen kehittäminen.

Rakenteellinen kehittäminen tarkoittaa suomeksi sanottuna yksikköjen karsintaa. Hienommin sitä voi kutsua myös profiloitumiseksi ja päällekkäisyyksien vähentämiseksi. Monilla alueilla on meneillään myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyökuvioita, jotka voivat johtaa jopa korkeakoulujen yhdistymisiin tai ainakin konserneihin.

Korkeakoulujen tulee siis ensin esittää uskottavia profiloitumissuunnitelmia ennen kuin pääomituspotista on luvassa osia.

”Vaarana on, että pitkävaikutteiset päätökset tehdään tämänhetkisen profiloitumis- ja strategiaretoriikan perusteella. Kaikki kunnia sillekin, mutta nyt näkyvästi esiin nostetun perustutkimuksen luonteeseen kuuluu, ettei sen läpimurtoja nähdä etukäteen”, Koikkalainen arvioi blogissaan.

Pääomituksen sitominen rakenteelliseen kehittämiseen on uusi tapa vahvistaa tutkimuksen poliittista ohjausta, Koikkalainen päättelee.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yliopistot
  • Pääoma
  • Koulutus
  • Ammattikorkeakoulut

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Näin paljon autosi arvo alenee, kun ajat sen ulos autokaupasta – data-analyytikon gradutyöstä syntyi laskuri, joka paljastaa autokaupan todellisuuden

    2. 2

      Lääkärit ovat kalliita osastonsihteereitä

    3. 3

      Tutkimusprofessori: Yksi kysymys paljastaa parisuhteen tilan – ”Jos suhteessa ei ole suutelua, harvoin siinä on onnellisuutta”

    4. 4

      Östersundomin metrolinja vedettiin jälleen kerran uusiksi – kalliiksi tullut unelma uudesta jätti­kaupunginosasta on ajautumassa vuosikymmeniksi pöytälaatikkoon

    5. 5

      Maa on litteä – Voiko se olla totta? Skepsis-yhdistyksen juhlakirja esittelee epäilijöille nykyajan huuhaata ja rajatietoa

    6. 6

      Tiina luuli saaneensa pojan, mutta lapsi sanoo olevansa tyttö ja pukeutuu pinkkiin – Alaikäisten transsukupuoli­suuden selvitykset lisääntyvät räjähdysmäisesti

    7. 7

      Saimme hädin tuskin pelastettua naisen Hietalahden satama-altaasta – tikkaista olisi ollut apua

    8. 8

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    9. 9

      Ranska vaatii vaihtamaan Olkiluoto-tyyppisen ydinreaktorin paineastian kannen jo voimalan käyttöiän alkumetreillä

    10. 10

      Suomea uhkaavat yhä rajummat verkkohyökkäykset– ”Olemme kokeneet vain pieniä laineita”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Parisuhde tuntuu puuduttavalta nykymaailman helppouden keskellä – Pitkästä liitosta on rakastuminen kaukana

    2. 2

      Tiina luuli saaneensa pojan, mutta lapsi sanoo olevansa tyttö ja pukeutuu pinkkiin – Alaikäisten transsukupuoli­suuden selvitykset lisääntyvät räjähdysmäisesti

    3. 3

      Näin paljon autosi arvo alenee, kun ajat sen ulos autokaupasta – data-analyytikon gradutyöstä syntyi laskuri, joka paljastaa autokaupan todellisuuden

    4. 4

      Tutkimusprofessori: Yksi kysymys paljastaa parisuhteen tilan – ”Jos suhteessa ei ole suutelua, harvoin siinä on onnellisuutta”

    5. 5

      Maailmanlaajuista verkkohyökkäystä ei ole saatu pysäytettyä – Asiantuntija: Moni tekijä viittaa venäläisrikollisiin

    6. 6

      Microsoft lakkautti viimein puhelinyksikkönsä – kaikki Nokiasta siirtyneet menettivät työpaikkansa Suomessa

    7. 7

      Netflix peruu sarjojaan, ja se on hyvä uutinen

    8. 8

      Suomalainen unisex-symboli ei ollutkaan uusi: Merkin suunnittelija vastaa plagiointisyytöksiin

    9. 9

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    10. 10

      Syyte: Sarjakuristaja valmisteli alaikäisen tytön kuristamista Helsingissä – syyttäjä vaatii neljän vuoden enimmäistuomiota, syytetty pysyy vangittuna

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    7. 7

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    8. 8

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    9. 9

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    10. 10

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    11. Näytä lisää