Valikko
Kotimaa

Myös tutkimuslaitokset kilpailevat korkeakouluille luvatusta lisärahoituksesta – Helsingin yliopiston rehtori pelkää, miten käy perustutkimuksen

Etenkin elinkeinoministeri Olli Rehn korostaa lisäpotin hyötyä ja haluaa laajentaa rahoitusratkaisuista käytävää keskustelua esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskus VTT:hen, muihin tutkimuslaitoksiin sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesiin.

Kilvoittelu hallituksen korkeakouluille lupaamasta pääomituksesta tai muusta lisärahoituksesta kiihtyy, vaikkei potin suuruudesta, jakoajankohdasta saati -ehdoista ole selvyyttä. Myös mahdollisen lisärahoituksen lähde eli valtion omaisuuden myynti on vasta kaavailuissa.

Yliopistoissa lupaus arviolta satojen miljoonien potista on herättänyt paitsi toivoa myös kritiikkiä siitä, että sen tuomilla tuotoilla tuskin pystyttäisiin edes osin korvaamaan jo tehtyjä budjettileikkauksia.

Tunnelmiin vaikuttaa myös se, että lisärahoituksen kilvoittelijoihin kuuluu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lisäksi koko ”innovaatioketju” eli myös tutkimuslaitokset, mikä käy hyvin ilmi elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk) blogista.

Rehn korostaa hyötyä ja haluaa laajentaa rahoitusratkaisuista käytävää keskustelua esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskus VTT:hen, muihin tutkimuslaitoksiin sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesiin, jonka pääjohtaja on myös mukana työryhmässä.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) kanssa rahoitustyöryhmän asetti juuri elinkeinoministeri Olli Rehn.

Yliopistoja edustava yhdistys, Suomen yliopistot Unifi, kiittelee tiedottessaan hallituksen suunnitelmia pääomittaa yliopistoja. Taustalla on ilmeisesti myös se, että potti on vaarassa mennä kokonaan muille kuin yliopistoille.

Vaikka pääomitus ei korvaa vakaata perusrahoitusta, sitä pidetään tervetulleena lisänä, joka parantaa suomalaisten yliopistojen kilpailukykyä. Tiedotteen mukaan pääomitus myös vahvistaa yliopistojen autonomiaa eli itsenäisyyttä.

Unifi toivoo, että pääomittamisen kautta käyttöön tuleva lisärahoitus on suuruudeltaan niin merkittävä, että sen avulla yliopistot pääsisivät vahvuusalueillaan kansainväliseen kärkeen, jolloin syntyisi ketjureaktio eli saataisiin tutkimusrahoitusta myös maailmalta.

Yhdistyksessä on tosin myös laskeskeltu, että vasta 3–3,5 miljardin euron pääomituksella yliopistojen noin sadan miljoonan euron vuotuiset leikkaukset olisivat kompensoitavissa, mikäli kyseessä olisi pääomasijoitusten tuottojen hyödyntäminen.

Unifissa ovat mukana kaikki 14 opetusministeriön alaista yliopistoa ja lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulu. Yhdistystä johtaa nyt Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki, jonka suhtautuminen hallituksen vielä varsin epäselviin lisärahoituskaavailuihin on selvästi positiivisempi kuin esimerkiksi Helsinin yliopiston rehtorin Jukka Kolan, joka myös on Unifin hallituksessa.

”Hirveän monta asiaa on lisärahoituksessa vielä auki, mutta toivomme, että se menisi eteenpäin ja toisi mahdollisuuden yliopistojen oman harkinnan mukaisiin välittömiin investointeihin. Turhankin kriittisiä puheenvuoroja on nyt esitetty, ennen kuin tiedämme, miten se toteutetaan”, Niinimäki sanoo HS:lle.

Niinimäki kertoo, että esimerkiksi Ouluun haluttaisiin hankkia tutkimuslaitteita ja -ympäristöjä, joiden avulla houkutella ulkomaalaisia huippuja.

Niinimäki ei pane pahakseen myöskään rahoituksen mahdollisia ehtoja eli pakkoa profiloitumiseen, erikoistumiseen ja työnjakoon.

”Emme tietenkään toivo, että rahoitus kytkettäisiin vääränlaisiin komponentteihin, kuten vaikka koulutusalojen alasajoon”, Niinimäki kuitenkin sanoo.

Kolankin mukaan yliopistot toki mielellään ottavat vastaan kaiken, minkä hallitus niile antaa, muttei ole varma, onko tämä paras keino edistää esimerkiksi perustutkimusta.

Helsingin yliopiston hallitus oli koolla keskiviikkona ja totesi, että tammi–elokuun tulos oli 35 miljoonaa euroa heikompi kuin vastaavaan aikaan viime vuonna, joskin plussalla. Seuraavien vuosien arvioidaan painuvan miinukselle.

”Miljardiluokasta puhutaan, mutta ehkä yksi miljardi on realismia”, Kola haarukoi vasta joskus tulevaisuudessa häämöttävän maan hallituksen lupaaman lisärahoituksen summaa, mikäli kyseessä olisi varsinainen pääomittaminen, jossa vasta sijoitusten tuottoja käytettäisiin. Hallituksen on määrä päättää ensi kevään kehysriihessä pääomittamisesta tai muusta korkeakoulujen ja tutkimuksen lisärahoituksesta.

Kola huomauttaa, että verrattain hyvälläkin eli noin viiden prosentin tuotoilla tarvittaisiin kaksi miljardia, jotta yksistään Helsingin yliopiston 100 miljoonan euron menoleikkaukset kompensoitaisiin. ”Jo tänä vuonna meihin osui noin 50 miljoonan euron leikkaukset”, Kola muistuttaa.

”Tässä on vielä niin monta tuntematonta tekijää, eli onko kyseessä puhdas pääomittaminen vai muu lisärahoitus, ja kuinka vastikkeellista raha on eli mitkä ovat ehdot sen käyttämiseen”, Kola listaa kysymysmerkkejä.

”Jos kyseessä on puhdas pääomittaminen, se lisäisi yliopistojen autonomiaa yli hallituskausien, mutta jos lisärärahoitus on tiukan ehdollista, ei autonomia lisäänny vaan kapenee”, Kola sanoo ja muistuttaa, että jo nyt suuri osa tutkimusrahoituksesta on eri tavoin ehdollista eli liittyy jo esimerkiksi profilointiin tai erikoistumiseen.”

”Kaikki tämä hajottaa isoa tutkimusrahoituksen kokonaisuutta yhä enemmän ja lisää rahoituksen hakemista, vaikka voihan profilointirahoituslisätä myös yhteistyötä, mikä on ihan positiivista”, Kola pohtii ja haluaa kuitenkin puolustaa sitä, että yliopistot vastakin vastaavat perustutkimuksesta ja tutkimuslaitokset soveltavammasta.

Pääomitusta valmistellaan

 Hallituksen ministerit alkoivat puhua korkeakoulujen pääomittamisesta elokuussa, kun ekonomistit Bengt Holmstöm, Sixten Korkman ja Vesa Vihriälä sitä esittivät.

 Budjettiriihessä hallitus sopi valmistelun käynnistämisestä.

 Syyskuun alussa asetettiin työryhmä valmistelemaan ”vaihtoehtoiset mallit osoittaa lisäresursseja kestävän kasvun edellytyksiä tukevaan korkeakoulujen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä tutkimustulosten hyödyntämiseen”.

 Opetusministeri Sanni-Grahn Laasosen kertoi 11. lokakuuta tiedotteessa, että hallitus valmistelee korkeakoulujen ”tuntuvaa pääomittamista”. Ministeri tarkensi sittemmin Lännen Median haastattelussa, että sen suuruusluokka voisi olla satoja miljoonia euroja.

 Pääomitus on määrä rahoittaa myymällä valtion omaisuutta, kuten hallitusohjelmaan kirjattiin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yliopistot
  • Ammattikorkeakoulut
  • Pääoma
  • Budjetti

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus

    2. 2

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    3. 3

      Tuulia Syvänen lopetti valehtelun kokonaan, ja se mullisti hänen elämänsä – ”Miksi feikkaamme, vaikka ihmiset tykkäävät meistä enemmän, kun uskallamme olla vajavaisia ja tyhmiä?”

    4. 4

      Reza otti köyden ja kiipesi Rautatientorilla puuhun – itsetuhoiselle karkotettavalle ei ole juuri apua tarjolla

    5. 5

      Päivi Laine on Suomen ensimmäinen Irak-lähettiläs vuosiin: ”Jos ihmiset tietäisivät Irakin todellisuuden, pakolaiskeskustelu olisi erilaista”

    6. 6

      Miksi kukaan ei välitä autoilijoista? Viherpuhe jyrää vaaliohjelmissa

    7. 7

      Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

    8. 8

      Facebookiin tulee suurin muutos vuosikausiin: Ruutuun ilmestyvät Snapchatista kopioidut tarinapylpyrät – Tästä on kyse

    9. 9

      Kyllä Saksa opettaa jäykkää joustamaan

    10. 10

      Jos et siedä inhimillistä lämpöä, kannattaa katsoa peiliin – Pehmeiden arvojen pilkkaaminen kertoo usein pelosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Jos et siedä inhimillistä lämpöä, kannattaa katsoa peiliin – Pehmeiden arvojen pilkkaaminen kertoo usein pelosta

    3. 3

      Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

    4. 4

      Euroopan vanhin laiskiainen putosi puusta Korkeasaaressa – tällainen on onnettomuuteen joutunut 43-vuotias Coco

    5. 5

      Hille Korhosen uraan mahtuu 7 vuotta kotiäitinä – kesällä hänestä tulee ainoa suurta pörssiyhtiötä johtava nainen Suomessa

    6. 6

      Moni uskoo, että sokeri tai maito voi aiheuttaa syöpää – Asiantuntija kertoo nyt, millainen ruokavalio pitää syövän loitolla

    7. 7

      Trump haukkui Obaman golfharrastuksen kymmenillä twiiteillä ja vakuutti, ettei presidenttinä ”edes näkisi viheriöitä” – nyt hän on pelannut 13 kertaa

    8. 8

      Toimitusjohtajalle potkut isosta espoolaisesta isännöinti- ja huoltoyhtiöstä – epäillään rahojen väärinkäytöstä

    9. 9

      Näistä syistä ruotsalaiset juovat suomalaisia vähemmän – ”Suomi on irtaantumassa Ruotsin, Norjan ja Islannin joukosta”

    10. 10

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    3. 3

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    4. 4

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    5. 5

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    6. 6

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    7. 7

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    8. 8

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    9. 9

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    10. 10

      Tohtori Tuulan ja tehdastyöntekijä Ritvan rakkaus oli monelle yllätys – ”Alemmassa sosiaaliluokassa ajatellaan, että herrat eivät pidä maailmaa käynnissä”

    11. Näytä lisää