Valikko
Kotimaa

Myös tutkimuslaitokset kilpailevat korkeakouluille luvatusta lisärahoituksesta – Helsingin yliopiston rehtori pelkää, miten käy perustutkimuksen

Etenkin elinkeinoministeri Olli Rehn korostaa lisäpotin hyötyä ja haluaa laajentaa rahoitusratkaisuista käytävää keskustelua esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskus VTT:hen, muihin tutkimuslaitoksiin sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesiin.

Kilvoittelu hallituksen korkeakouluille lupaamasta pääomituksesta tai muusta lisärahoituksesta kiihtyy, vaikkei potin suuruudesta, jakoajankohdasta saati -ehdoista ole selvyyttä. Myös mahdollisen lisärahoituksen lähde eli valtion omaisuuden myynti on vasta kaavailuissa.

Yliopistoissa lupaus arviolta satojen miljoonien potista on herättänyt paitsi toivoa myös kritiikkiä siitä, että sen tuomilla tuotoilla tuskin pystyttäisiin edes osin korvaamaan jo tehtyjä budjettileikkauksia.

Tunnelmiin vaikuttaa myös se, että lisärahoituksen kilvoittelijoihin kuuluu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lisäksi koko ”innovaatioketju” eli myös tutkimuslaitokset, mikä käy hyvin ilmi elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk) blogista.

Rehn korostaa hyötyä ja haluaa laajentaa rahoitusratkaisuista käytävää keskustelua esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskus VTT:hen, muihin tutkimuslaitoksiin sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesiin, jonka pääjohtaja on myös mukana työryhmässä.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) kanssa rahoitustyöryhmän asetti juuri elinkeinoministeri Olli Rehn.

Yliopistoja edustava yhdistys, Suomen yliopistot Unifi, kiittelee tiedottessaan hallituksen suunnitelmia pääomittaa yliopistoja. Taustalla on ilmeisesti myös se, että potti on vaarassa mennä kokonaan muille kuin yliopistoille.

Vaikka pääomitus ei korvaa vakaata perusrahoitusta, sitä pidetään tervetulleena lisänä, joka parantaa suomalaisten yliopistojen kilpailukykyä. Tiedotteen mukaan pääomitus myös vahvistaa yliopistojen autonomiaa eli itsenäisyyttä.

Unifi toivoo, että pääomittamisen kautta käyttöön tuleva lisärahoitus on suuruudeltaan niin merkittävä, että sen avulla yliopistot pääsisivät vahvuusalueillaan kansainväliseen kärkeen, jolloin syntyisi ketjureaktio eli saataisiin tutkimusrahoitusta myös maailmalta.

Yhdistyksessä on tosin myös laskeskeltu, että vasta 3–3,5 miljardin euron pääomituksella yliopistojen noin sadan miljoonan euron vuotuiset leikkaukset olisivat kompensoitavissa, mikäli kyseessä olisi pääomasijoitusten tuottojen hyödyntäminen.

Unifissa ovat mukana kaikki 14 opetusministeriön alaista yliopistoa ja lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulu. Yhdistystä johtaa nyt Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki, jonka suhtautuminen hallituksen vielä varsin epäselviin lisärahoituskaavailuihin on selvästi positiivisempi kuin esimerkiksi Helsinin yliopiston rehtorin Jukka Kolan, joka myös on Unifin hallituksessa.

”Hirveän monta asiaa on lisärahoituksessa vielä auki, mutta toivomme, että se menisi eteenpäin ja toisi mahdollisuuden yliopistojen oman harkinnan mukaisiin välittömiin investointeihin. Turhankin kriittisiä puheenvuoroja on nyt esitetty, ennen kuin tiedämme, miten se toteutetaan”, Niinimäki sanoo HS:lle.

Niinimäki kertoo, että esimerkiksi Ouluun haluttaisiin hankkia tutkimuslaitteita ja -ympäristöjä, joiden avulla houkutella ulkomaalaisia huippuja.

Niinimäki ei pane pahakseen myöskään rahoituksen mahdollisia ehtoja eli pakkoa profiloitumiseen, erikoistumiseen ja työnjakoon.

”Emme tietenkään toivo, että rahoitus kytkettäisiin vääränlaisiin komponentteihin, kuten vaikka koulutusalojen alasajoon”, Niinimäki kuitenkin sanoo.

Kolankin mukaan yliopistot toki mielellään ottavat vastaan kaiken, minkä hallitus niile antaa, muttei ole varma, onko tämä paras keino edistää esimerkiksi perustutkimusta.

Helsingin yliopiston hallitus oli koolla keskiviikkona ja totesi, että tammi–elokuun tulos oli 35 miljoonaa euroa heikompi kuin vastaavaan aikaan viime vuonna, joskin plussalla. Seuraavien vuosien arvioidaan painuvan miinukselle.

”Miljardiluokasta puhutaan, mutta ehkä yksi miljardi on realismia”, Kola haarukoi vasta joskus tulevaisuudessa häämöttävän maan hallituksen lupaaman lisärahoituksen summaa, mikäli kyseessä olisi varsinainen pääomittaminen, jossa vasta sijoitusten tuottoja käytettäisiin. Hallituksen on määrä päättää ensi kevään kehysriihessä pääomittamisesta tai muusta korkeakoulujen ja tutkimuksen lisärahoituksesta.

Kola huomauttaa, että verrattain hyvälläkin eli noin viiden prosentin tuotoilla tarvittaisiin kaksi miljardia, jotta yksistään Helsingin yliopiston 100 miljoonan euron menoleikkaukset kompensoitaisiin. ”Jo tänä vuonna meihin osui noin 50 miljoonan euron leikkaukset”, Kola muistuttaa.

”Tässä on vielä niin monta tuntematonta tekijää, eli onko kyseessä puhdas pääomittaminen vai muu lisärahoitus, ja kuinka vastikkeellista raha on eli mitkä ovat ehdot sen käyttämiseen”, Kola listaa kysymysmerkkejä.

”Jos kyseessä on puhdas pääomittaminen, se lisäisi yliopistojen autonomiaa yli hallituskausien, mutta jos lisärärahoitus on tiukan ehdollista, ei autonomia lisäänny vaan kapenee”, Kola sanoo ja muistuttaa, että jo nyt suuri osa tutkimusrahoituksesta on eri tavoin ehdollista eli liittyy jo esimerkiksi profilointiin tai erikoistumiseen.”

”Kaikki tämä hajottaa isoa tutkimusrahoituksen kokonaisuutta yhä enemmän ja lisää rahoituksen hakemista, vaikka voihan profilointirahoituslisätä myös yhteistyötä, mikä on ihan positiivista”, Kola pohtii ja haluaa kuitenkin puolustaa sitä, että yliopistot vastakin vastaavat perustutkimuksesta ja tutkimuslaitokset soveltavammasta.

Pääomitusta valmistellaan

 Hallituksen ministerit alkoivat puhua korkeakoulujen pääomittamisesta elokuussa, kun ekonomistit Bengt Holmstöm, Sixten Korkman ja Vesa Vihriälä sitä esittivät.

 Budjettiriihessä hallitus sopi valmistelun käynnistämisestä.

 Syyskuun alussa asetettiin työryhmä valmistelemaan ”vaihtoehtoiset mallit osoittaa lisäresursseja kestävän kasvun edellytyksiä tukevaan korkeakoulujen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä tutkimustulosten hyödyntämiseen”.

 Opetusministeri Sanni-Grahn Laasosen kertoi 11. lokakuuta tiedotteessa, että hallitus valmistelee korkeakoulujen ”tuntuvaa pääomittamista”. Ministeri tarkensi sittemmin Lännen Median haastattelussa, että sen suuruusluokka voisi olla satoja miljoonia euroja.

 Pääomitus on määrä rahoittaa myymällä valtion omaisuutta, kuten hallitusohjelmaan kirjattiin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yliopistot
  • Ammattikorkeakoulut
  • Pääoma
  • Budjetti

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    2. 2

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    3. 3

      Stressi jättää jäljen aivoihin – ja voi laukaista muistihäiriön, kertoo tutkija

    4. 4

      Yksi atomiaikakauden suurista mysteereistä saattoi saada selityksen – Etelä-Atlantin kaksoisvälähdys oli todennäköisesti salainen ydinkoe

    5. 5

      Naiset synnyttävät entistä myöhemmin – katso, kuinka moni sinua nuorempi tai vanhempi sai lapsen viime vuonna

    6. 6

      Europolin joulukalenteri esittelee Kontiolahdella kolmesta puukotuksesta epäillyn

    7. 7

      Salomonsaarilla ja Kaliforniassa voimakkaita maanjäristyksiä

    8. 8

      Jasper teki 2-vuotiaana 200 palan palapelejä – lapsen lahjakkuuteen suhtaudutaan Suomessa usein häpeillen, sanoo asiantuntija

    9. 9

      17 tunnin leikkaukseen osallistui 50 lääkäriä ja hoitajaa – kaksivuotiaat siamilaiset kaksostytöt erotettiin onnistuneesti toisistaan Kaliforniassa

    10. 10

      Mitä jos Linnan juhlien miehistä kirjoitettaisiin kuin naisista?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    2. 2

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    3. 3

      Stressi jättää jäljen aivoihin – ja voi laukaista muistihäiriön, kertoo tutkija

    4. 4

      Jasper teki 2-vuotiaana 200 palan palapelejä – lapsen lahjakkuuteen suhtaudutaan Suomessa usein häpeillen, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Asuinalueiden erot kasvavat Helsingissä koko ajan – ”Ihmisillä tuntuu olevan halu asua samankaltaisten lähellä”

    6. 6

      Naiset synnyttävät entistä myöhemmin – katso, kuinka moni sinua nuorempi tai vanhempi sai lapsen viime vuonna

    7. 7

      Mitä jos Linnan juhlien miehistä kirjoitettaisiin kuin naisista?

    8. 8

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    9. 9

      Olga Maltseva kirjoitti 50 Venäjää ylistävää kommenttia päivässä – Pietarin trollitehdas kärsii entisten työntekijöiden avautumisista

    10. 10

      Yksi atomiaikakauden suurista mysteereistä saattoi saada selityksen – Etelä-Atlantin kaksoisvälähdys oli todennäköisesti salainen ydinkoe

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    2. 2

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    3. 3

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    6. 6

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    7. 7

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    8. 8

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    9. 9

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    10. 10

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    11. Näytä lisää