Kotimaa

Myös tutkimuslaitokset kilpailevat korkeakouluille luvatusta lisärahoituksesta – Helsingin yliopiston rehtori pelkää, miten käy perustutkimuksen

Etenkin elinkeinoministeri Olli Rehn korostaa lisäpotin hyötyä ja haluaa laajentaa rahoitusratkaisuista käytävää keskustelua esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskus VTT:hen, muihin tutkimuslaitoksiin sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesiin.

Kilvoittelu hallituksen korkeakouluille lupaamasta pääomituksesta tai muusta lisärahoituksesta kiihtyy, vaikkei potin suuruudesta, jakoajankohdasta saati -ehdoista ole selvyyttä. Myös mahdollisen lisärahoituksen lähde eli valtion omaisuuden myynti on vasta kaavailuissa.

Yliopistoissa lupaus arviolta satojen miljoonien potista on herättänyt paitsi toivoa myös kritiikkiä siitä, että sen tuomilla tuotoilla tuskin pystyttäisiin edes osin korvaamaan jo tehtyjä budjettileikkauksia.

Tunnelmiin vaikuttaa myös se, että lisärahoituksen kilvoittelijoihin kuuluu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lisäksi koko ”innovaatioketju” eli myös tutkimuslaitokset, mikä käy hyvin ilmi elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk) blogista.

Rehn korostaa hyötyä ja haluaa laajentaa rahoitusratkaisuista käytävää keskustelua esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskus VTT:hen, muihin tutkimuslaitoksiin sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesiin, jonka pääjohtaja on myös mukana työryhmässä.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) kanssa rahoitustyöryhmän asetti juuri elinkeinoministeri Olli Rehn.

Yliopistoja edustava yhdistys, Suomen yliopistot Unifi, kiittelee tiedottessaan hallituksen suunnitelmia pääomittaa yliopistoja. Taustalla on ilmeisesti myös se, että potti on vaarassa mennä kokonaan muille kuin yliopistoille.

Vaikka pääomitus ei korvaa vakaata perusrahoitusta, sitä pidetään tervetulleena lisänä, joka parantaa suomalaisten yliopistojen kilpailukykyä. Tiedotteen mukaan pääomitus myös vahvistaa yliopistojen autonomiaa eli itsenäisyyttä.

Unifi toivoo, että pääomittamisen kautta käyttöön tuleva lisärahoitus on suuruudeltaan niin merkittävä, että sen avulla yliopistot pääsisivät vahvuusalueillaan kansainväliseen kärkeen, jolloin syntyisi ketjureaktio eli saataisiin tutkimusrahoitusta myös maailmalta.

Yhdistyksessä on tosin myös laskeskeltu, että vasta 3–3,5 miljardin euron pääomituksella yliopistojen noin sadan miljoonan euron vuotuiset leikkaukset olisivat kompensoitavissa, mikäli kyseessä olisi pääomasijoitusten tuottojen hyödyntäminen.

Unifissa ovat mukana kaikki 14 opetusministeriön alaista yliopistoa ja lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulu. Yhdistystä johtaa nyt Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki, jonka suhtautuminen hallituksen vielä varsin epäselviin lisärahoituskaavailuihin on selvästi positiivisempi kuin esimerkiksi Helsinin yliopiston rehtorin Jukka Kolan, joka myös on Unifin hallituksessa.

”Hirveän monta asiaa on lisärahoituksessa vielä auki, mutta toivomme, että se menisi eteenpäin ja toisi mahdollisuuden yliopistojen oman harkinnan mukaisiin välittömiin investointeihin. Turhankin kriittisiä puheenvuoroja on nyt esitetty, ennen kuin tiedämme, miten se toteutetaan”, Niinimäki sanoo HS:lle.

Niinimäki kertoo, että esimerkiksi Ouluun haluttaisiin hankkia tutkimuslaitteita ja -ympäristöjä, joiden avulla houkutella ulkomaalaisia huippuja.

Niinimäki ei pane pahakseen myöskään rahoituksen mahdollisia ehtoja eli pakkoa profiloitumiseen, erikoistumiseen ja työnjakoon.

”Emme tietenkään toivo, että rahoitus kytkettäisiin vääränlaisiin komponentteihin, kuten vaikka koulutusalojen alasajoon”, Niinimäki kuitenkin sanoo.

Kolankin mukaan yliopistot toki mielellään ottavat vastaan kaiken, minkä hallitus niile antaa, muttei ole varma, onko tämä paras keino edistää esimerkiksi perustutkimusta.

Helsingin yliopiston hallitus oli koolla keskiviikkona ja totesi, että tammi–elokuun tulos oli 35 miljoonaa euroa heikompi kuin vastaavaan aikaan viime vuonna, joskin plussalla. Seuraavien vuosien arvioidaan painuvan miinukselle.

”Miljardiluokasta puhutaan, mutta ehkä yksi miljardi on realismia”, Kola haarukoi vasta joskus tulevaisuudessa häämöttävän maan hallituksen lupaaman lisärahoituksen summaa, mikäli kyseessä olisi varsinainen pääomittaminen, jossa vasta sijoitusten tuottoja käytettäisiin. Hallituksen on määrä päättää ensi kevään kehysriihessä pääomittamisesta tai muusta korkeakoulujen ja tutkimuksen lisärahoituksesta.

Kola huomauttaa, että verrattain hyvälläkin eli noin viiden prosentin tuotoilla tarvittaisiin kaksi miljardia, jotta yksistään Helsingin yliopiston 100 miljoonan euron menoleikkaukset kompensoitaisiin. ”Jo tänä vuonna meihin osui noin 50 miljoonan euron leikkaukset”, Kola muistuttaa.

”Tässä on vielä niin monta tuntematonta tekijää, eli onko kyseessä puhdas pääomittaminen vai muu lisärahoitus, ja kuinka vastikkeellista raha on eli mitkä ovat ehdot sen käyttämiseen”, Kola listaa kysymysmerkkejä.

”Jos kyseessä on puhdas pääomittaminen, se lisäisi yliopistojen autonomiaa yli hallituskausien, mutta jos lisärärahoitus on tiukan ehdollista, ei autonomia lisäänny vaan kapenee”, Kola sanoo ja muistuttaa, että jo nyt suuri osa tutkimusrahoituksesta on eri tavoin ehdollista eli liittyy jo esimerkiksi profilointiin tai erikoistumiseen.”

”Kaikki tämä hajottaa isoa tutkimusrahoituksen kokonaisuutta yhä enemmän ja lisää rahoituksen hakemista, vaikka voihan profilointirahoituslisätä myös yhteistyötä, mikä on ihan positiivista”, Kola pohtii ja haluaa kuitenkin puolustaa sitä, että yliopistot vastakin vastaavat perustutkimuksesta ja tutkimuslaitokset soveltavammasta.

Pääomitusta valmistellaan

 Hallituksen ministerit alkoivat puhua korkeakoulujen pääomittamisesta elokuussa, kun ekonomistit Bengt Holmstöm, Sixten Korkman ja Vesa Vihriälä sitä esittivät.

 Budjettiriihessä hallitus sopi valmistelun käynnistämisestä.

 Syyskuun alussa asetettiin työryhmä valmistelemaan ”vaihtoehtoiset mallit osoittaa lisäresursseja kestävän kasvun edellytyksiä tukevaan korkeakoulujen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä tutkimustulosten hyödyntämiseen”.

 Opetusministeri Sanni-Grahn Laasosen kertoi 11. lokakuuta tiedotteessa, että hallitus valmistelee korkeakoulujen ”tuntuvaa pääomittamista”. Ministeri tarkensi sittemmin Lännen Median haastattelussa, että sen suuruusluokka voisi olla satoja miljoonia euroja.

 Pääomitus on määrä rahoittaa myymällä valtion omaisuutta, kuten hallitusohjelmaan kirjattiin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yliopistot
  • Ammattikorkeakoulut
  • Pääoma
  • Budjetti

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    2. 2

      Laura Huhtasaari puhuu kovia mutta hymyilee kivasti ja korostaa äitiyttään – imago on kopioitu Marine Le Peniltä ja muilta oikeistopopulisti­naisilta

    3. 3

      Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

    4. 4

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    5. 5

      Ulkomailla moni hämmästyisi, jos kuulisi suomalaisten syvästä rakkaudesta Pentti Linkolaan – paitsi uusnatsit ja hörhöt

    6. 6

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörätuolissa muistohetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    7. 7

      Keskusrikospoliisi tiedottaa Turun iskun tutkinnasta lisää tänään – Näihin neljään kysymykseen kaivataan vielä vastausta

    8. 8

      Laura Huhtasaari: Naiset ovat kansallis­mielisyyden ”sotureita”

    9. 9

      Poliisi jättää vangitsemisesityksen Turun puukotusten pääepäillystä maanantaina – muiden epäiltyjen osalta tilanne epäselvä

    10. 10

      Nykyajan suurin uhkakuva kumpuaa antiikin Kreikasta – Ovatko Kiina ja Yhdysvallat samalla tuhon tiellä kuin Ateena ja Sparta?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    2. 2

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    3. 3

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    4. 4

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    5. 5

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    6. 6

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    7. 7

      Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

    8. 8

      Solidaarisuus­mielenilmaus keräsi Turun kauppatorille parisataa ihmistä – Suomi ensin -ryhmän saapuminen kiristi tunnelmaa Turun keskustassa

    9. 9

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    10. 10

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    4. 4

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää