Valikko
Kotimaa

Sijaiskielto, ei aamupalaa, lapsi eroon kavereista – HS:n lukijat kertovat kokemuksiaan päivähoidon leikkauksista

Miltä näyttää nyt kunnissa, jotka päättivät rajoittaa tänä syksynä joidenkin lasten päivähoito-oikeutta? Hyvältä, kertovat virkamiehet – vanhemmat sen sijaan puhuvat ongelmista.

Lapsi jää päiväkodissa ilman aamupalaa, tai hänet siirretään pakolla tutusta ryhmästä vieraaseen. Vanhempi ei pääse töihin, koska tarjolla on keikkatyötä eikä lapsen hoitoajoissa jousteta.

Näin kertovat HS:n viime viikolla avattuun nettikyselyyn vastanneet. Kyselyllä selvitettiin vanhempien kokemuksia päivähoidon rajauksesta.

Kuntien viranomaiset sen sijaan vakuuttavat, että varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen kahteenkymmeneen tuntiin sujuu hyvin lapsilla, joiden toinen vanhempi on työttömänä tai perhevapaalla.

Toistaiseksi vain osa kunnista rajoittaa oikeutta, mutta esimerkiksi Espoossa, Tampereella ja Kotkassa asiasta on keskusteltu syksyllä uudelleen.

Näin vaikuttaa perheisiin

HS:n kyselyyn tuli 51 vastausta. Harva piti rajauksia hyvinä. Useimmat vanhemmat eivät toivo lisää päiväkotiaikaa vaan joustavuutta järjestelyihin.

Monilla työ tai opiskelu on käytännössä kokopäiväistä mutta ei säännöllistä tai viranomaisten luokituksiin sopivaa. Vanhempi tekee esimerkiksi töitä freelancerina, sijaisuuksia lyhyellä varoitusajalla, opiskelee vanhempainvapaalla tai tekee useaa osa-aikaista työtä.

Kuopiolainen kolmen lapsen äiti Kaisu Varimo on palaamassa hoitovapaalta luokanopettajan ja lastentarhanopettajan tehtäviin vuodenvaihteessa. Virallisesti hän on silloin työtön. Kuopiossa hänen lapsensa pääsevät töllöin päiväkotiin joka päivä kello 8–12 tai kolmena päivänä viikossa yhteensä 20 tuntia.

”Olen ilmoittautunut tekemään sijaisuuksia kouluihin ja päiväkoteihin, enkä voi tietää etukäteen, milloin olen töissä. Pyyntö voi tulla edellisenä iltana tai jopa samana aamuna”, Varimo sanoo.

Hän ei haluaisi viedä lapsia päiväkotiin kotona ollessaan, mutta ottaisi mieluiten vastaan kaikki tarjotut työt.

Muutama kyselyyn vastannut vanhempi kokee, että päivähoidon rajaus verottaa voimia. Vanhempia väsyttää vaativa erityislapsi, huonosti nukkuva vauva, oma sairaus, vaikea raskaus tai päiväkodin vaihtuessa hankaliksi muuttuneet kuljetukset.

Kunnissa ilmiö tunnistetaan, mutta kaikkiin joustoihin ei suostuta.

”Palautetta on tullut siitä, että se rajoittaa vanhempien menoja, ja niinhän se tekeekin. Asiat on saatu sujumaan kuitenkin hyvin”, sanoo Lahden päivähoitojohtaja Mika Harju.

”Varhaiskasvatuksen tavoitteita olisi vaikea täyttää, jos ajat vaihtelisivat suuresti”, kertoo puolestaan Vantaan varhaiskasvatuksen päällikkö Sole Askola-Vehviläinen.

Näin vaikuttaa lapseen

Osa vanhemmista kertoo HS:n kyselyssä lapsen kokevan olonsa ulkopuoliseksi tai yksinäiseksi. Osa lapsista oli siirretty toiseen ryhmään tai päiväkotiin, kun kaverit jatkavat vanhassa paikassa.

Vantaalaisessa Janssonin perheessä rajaus on johtamassa siihen, että viisivuotias Anton jää kokonaan pois päivähoidosta. Anton on ollut yksivuotiaasta asti samalla hoitajalla perhepäivähoidossa, mutta nyt hän on saamassa pikkuveljen.

”Muutama viikko sitten meille sanottiin, ettei Anton voi jatkaa ollenkaan perhepäivähoidossa. Heti, kun äitiyslomani vuodenvaihteessa alkaa, hänellä on oikeus vain osa-aikahoitoon. Perhepäivähoidossa hän veisi silti kokonaisen paikan”, Satu Jansson kertoo.

Perhe olisi vaihtanut toiseen tuttuun päiväkotiin, jossa lapsi on ollut varahoidossa perhepäivähoitajan lomien aikana.

Perheelle kerrottiin, ettei se ole mahdollista, vaan osa-aikalasten ryhmät on keskitetty kauemmas Tikkurilaan. Kirjallista päätöstä perhepäivähoidon loppumisesta perheellä ei vielä ole.

”Lapsen elämässä on jo tapahtunut isoja muutoksia, kun olemme muuttaneet ja meille on tulossa vauva, joten ventovieras päiväkoti olisi voinut olla herkälle lapselle liikaa. Lapsi kokee ikään kuin rangaistuksena, ettei saa mennä enää tutulle hoitajalle”, Jansson sanoo.

Janssonin perhe olisi toivonut perhepäivähoidon loppumisessa edes muutaman kuukauden siirtymäaikaa, jotta arki vauvan kanssa alkaisi sujua.

Janssonin mielestä viisivuotias kaipaa jo varhaiskasvatusta, jossa oppii ryhmätyöskentelyä ja sosiaalisia taitoja.

”Vauva-aika on intensiivistä ja hektistä, mutta kyllä aikuinen selviää. Tässä voi kuitenkin olla kyse myös lapsen yksinäisyydestä. En ole samanlainen leikkikaveri kuin pojan kanssa samanikäiset lapset.”

”Aamulla, kun tyttö viedään, päivän leikit on jo jaettu, ja tyttö on kokenut jäävänsä ulkopuolelle. Tyttöä myös harmittaa, ettei hän saa syödä aamupalaa kavereiden kanssa”, kertoo Katri Sorsavirta Naantalista.

Aamupalaongelmasta tuli viestejä muualtakin.

Vanhemmilla on lain mukaan oikeus valita, ovatko lapset päiväkodissa osapäiväisesti vai osan viikosta, mutta esimerkiksi Sorsavirroilla tämä ei onnistunut. Oulussa toiveet on täytetty 99-prosenttisesti, varhaiskasvatusjohtaja Ulla Rissanen sanoo.

Osaviikko näyttää olevan HS:n selvityksen mukaan suosittu.

”Olisin kuvitellut, että tämä olisi mennyt toisin päin, sillä lapsi hyötyy enemmän päivittäin tapahtuvasta varhaiskasvatuksesta”, Jyväskylän varhaiskasvatuksen palvelujohtaja Hannamaija Väkiparta sanoo.

Vantaalla tyypillisin tilanne on, että osa-aikaiset lapset ovat samoissa ryhmissä muiden kanssa, mutta noin viidennes on erillisissä ryhmissä. Myös Lahdessa ja Oulussa on perustettu erillisiä ryhmiä mutta Kuopiossa ei.

”Kuulosti siltä, ettei se olisi lasten edun mukaista. Kun perheiden tilanteet vaihtelevat, lapset joutuisivat vaihtelemaan paikkoja, vaikka kaveripiirit ja suhteet aikuisiin ovat ehtineet syntyä”, Tuula Nuotio sanoo.

Oulussa, Lahdessa, Kuopiossa ja Jyväskylässä vakuutetaan, etteivät lapset ole joutuneet vaihtamaan hoitoajan rajauksen takia päiväkotia.

Vantaalla päiväkotia on vaihtanut tästä syystä 19 lasta – useimmiten siksi, että vanhassa päiväkodissa ei ole ollut vanhempien toivomaa osaviikkoista toimintaa. Ryhmän vaihtaminen saman päiväkodin sisällä osa-aikaisuuden vuoksi on tavallisempaa.

Näin vaikuttaa kaikkiin lapsiin

”Lastemme päivähoitoa ei ole rajattu, mutta heidän päiväkotiryhmäänsä on laitettu päiväkodin kaikki rajauksen piirissä olevat lapset. Ryhmäkoko on siis suuri, koska ’puolipäiväisten’ kerroin on pienempi”, kertoo vanhempi Vantaalta.

Samaan asiaan on kiinnittänyt huomiota Opettajien ammattijärjestö OAJ, joka on kerännyt ammattilaisten mietteitä. Erityisasiantuntija Auli Setälä kertoo, että monessa ryhmässä on nyt käytännössä paikalla enemmän lapsia.

Erot paikkakuntien välillä ovat suuria myös rajoituksen käyttöön ottaneissa kunnissa. Joissain päiväkodeissa ryhmien kasvattaminen on tilan puutteen vuoksi mahdotonta.

Eroja syntyy myös tilanteissa, joissa lapsella on oikeus laajempaan varhaiskasvatukseen muiden syiden kuin vanhempien työn tai opiskelun takia.

Kokoaikaista päivähoitoa voi saada esimerkiksi lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai vanhempien terveysongelmien takia. Osassa kunnista tunteja lisätään toiveesta, osassa vaaditaan dokumentteja.

Lastensuojelun keskusliitto tiedotti tiistaina tehneensä päivähoidon rajaamisesta kantelun Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle. Kantelun perustelu on lasten välinen epätasa-arvo.

Päivähoidosta sanottua:
”Lapset ovat eriarvoisessa tilanateessa”

”Esikouluikäinen kokee voimakasta ulkopuolisuutta ryhmästä, sillä muut lapset ovat hoidossa kokopäiväisesti. ”

Kahden lapsen vanhempi, Vantaa

”Rajaus on tehnyt näkyväksi yhteiskunnan kerroksia: kenen vanhempi on työtön, kuka on töissä. Lapset ovat eriarvoisessa tilanteessa.”

Neljävuotiaan lapsen vanhempi, Ylöjärvi

”Erittäin hyvä muutos! Osa-aikaisuus mahdollisti aktiivisen työnhaun aamupäivisin ja lapsi pysyi oman ryhmänsä mukana eikä jäänyt paitsi mistään päiväkotiryhmänsä aktiviteeteista. Löydettyäni uuden työpaikan tyttö otettiin kokopäivähoitoon avosylein takaisin. Koko prosessi hoidettiin todella tahdikkaasti ja esimerkillisesti päiväkodin puolelta. Oli rikkaus että sain vietettyä lapseni kanssa enemmän yhteistä aikaa työttömyysjaksoni aikana.”

Eva Hagman, Vantaa

Päivähoidon rajaus ei välttämättä säästä mitään

Kuinka paljon varhaiskasvatusoikeutta rajaavat kunnat lopulta säästävät? Kuntaliitto tai mikään muukaan taho ei vielä pysty arvioimaan sitä tarkasti.

Esimerkiksi Kuopiossa näyttää siltä, ettei säästöjä ole toistaiseksi kertynyt. Jyväskylässä puolestaan säästöt arvioidaan ”marginaalisiksi”.

”Päivähoidon lasta kohti lasketut kustannukset ovat kasvaneet eivätkä pienentyneet tänä syksynä”, Kuopion varhaiskasvatusjohtajan sijainen Tuula Nuotio kertoo.

Syytä on yritetty selvittää. Esimerkiksi avoimiin päiväkoteihin ja kerhoihin on lisätty henkilöstöä, ja päiväkotien ”täyttöasteen” laskentakaavaa on muutettu. Täyttöaste ilmaisee, paljonko päiväkodissa on lapsia suhteessa aikuisiin.

Myöskään Jyväskylässä henkilöstöä ei ole pystytty vähentämään.

Vantaa laskee, että rajaus säästää vuosittain 1,6 miljoonaa euroa. Syksyllä on säästetty 676 000 euroa, koska osa henkilöstövähennyksistä tehdään vasta ensi vuonna.

Vantaan kunnallisissa päiväkodeissa tuli marraskuun alussa voimaan vuoden loppuun asti kestävä sijaiskielto. Virastossa lasketaan, että äkillisiin sairaustapauksiin voidaan nyt etsiä paikkaaja nopealla varoitusajalla naapuriryhmästä tai saman alueen päiväkodista henkilöstönvuokrausfirman sijasta.

”Totta kai, jos yksikössä on vaikka viisi työntekijää kerralla sairastunut, täytyy käyttää sijaisia. Silloinkin päiväkodin johtaja ottaa ensin yhteyttä alueen päällikköön”, sanoo varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen.

Lasten turvallisuutta ei hänen mukaansa saa vaarantaa.

Sijaiskiellosta ja jo saaduista säästöistä huolimatta Vantaan varhaiskasvatus ylittää tänä vuonna budjettinsa. Tähän vaikuttaa kuitenkin eniten kaupungin kasvu, eivät uudistukset.

Oulussa päivähoito-oikeuden rajaamisen ja ryhmäkoon noston piti tuottaa tämän vuoden talousarvion mukaan 3,2 miljoonan euron säästöt.

Varhaiskasvatusjohtaja Ulla Rissasen mukaan joitakin määräaikaisia tehtäviä on jätetty täyttämättä.

”Näyttää siltä, etteivät säästöt toteudu niin suurena. Voi olla, että arvio oli liian iso.”

Lahden ensi vuoden talousarviossa on esitetty, että päivähoidon rajaus säästäisi kaupungilta 0,5 miljoonaa euroa.

Kunnista vain osa toteutti leikkaukset

 Eduskunta päätti viime vuonna rajata subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen 20 tuntiin viikossa, jos vanhemmat eivät ole kokoaikatyössä tai opiskele päätoimisesti. Muutokset tulivat voimaan elokuussa.

 Oikeutta voidaan laajentaa esimerkiksi lapsen tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden vuoksi.

 Kuntaliiton keväällä tekemän selvityksen mukaan 16 kuntaa päätti olla rajaamatta oikeutta. Joukossa ovat esimerkiksi Helsinki, Espoo ja Tampere. Tuoreempaa selvitystä määrästä ei ole.

 Syksyllä rajauksia on harkittu uudelleen useiden kuntien budjettineuvotteluissa. Tampere päätti jättää rajaukset tekemättä, mutta esimerkiksi Espoossa ja Kotkassa asia on taas esillä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Meillä on kaikki niin hyvin”, sanoi Kirsi Karhusen, 46, mies saattohoidossa ennen kuolemaansa – Terhokodissa lapsillekin puhutaan kuolemasta suoraan

    2. 2

      Kaksi eläkeläistä ja suojana 12 poliisia – saksalaispariskunta antoi oikeistopopulismille kasvot, eivätkä kaikki pitäneet siitä

    3. 3

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    4. 4

      Natsitohtori Mengele vihelteli oopperaa valitessaan uhrejaan Auschwitzissa – ihmiskokeiden tulokset olivat tieteellisesti kelvottomia

    5. 5

      Erdoğan, Le Pen ja Trump ovat oire, eivät ongelma – on helpompaa syyllistää muutama ihminen kuin miettiä, miksi heitä kannatetaan

    6. 6

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    7. 7

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    8. 8

      Nukutko huonosti? HS kokosi asiantuntijan vinkit unen apuvälineisiin ja parempiin yöuniin

    9. 9

      Viro on yhä jakautunut rinnakkaismaailmoihin 10 vuotta patsasmellakoiden jälkeen – HS seurasi viron- ja venäjänkielisten nuorukaisten koulupäivää

    10. 10

      Brigitte Macron ”neuvoo ja valmentaa” presidentiksi pyrkivää miestään – lukiolaispojan ja opettajan skandaalisuhteesta syntyi Ranskan seuratuin pari

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Taka-Töölön 80-vuotias klassikkoravintola säästyi perikadolta – Nina Kaukonen osti ravintolan, jossa Matti Pellonpää kävi suihkussa ja Supo vahti Salman Rushdieta

    2. 2

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    3. 3

      Punkki puri Jussi Kaijalaa ja se muutti hänen elämänsä – ”Vian epäiltiin jo olevan korvien välissä”

    4. 4

      Tieteelliset tosiasiat hylätään humpuukina, jos ne horjuttavat omaa maailmankuvaa – ”Ihmiset kyseenalaistavat tutkijoiden motiivit ja sitoumukset”

    5. 5

      Onko naisen huivi aina alistamisen merkki? 18-vuotias huivinkäyttäjä kertoo, että ei ole – tästä kamppaillaan juuri nyt Euroopan maissa

    6. 6

      Suomi maksaa naapureihin verrattuna asiantuntijoille pientä palkkaa – ”Tukholmassa maksetaan joistain tehtävistä Suomeen verrattuna tuplasti”

    7. 7

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    8. 8

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    9. 9

      Joutsenlaulun Vain elämää -versio soi myös radiossa vastoin Jussi Hakulisen tahtoa – ”Sanoin, että laittakaa radio kiinni”

    10. 10

      Tuhkarokko leviää nyt ympäri Eurooppaa – Suomessa valmiuksia on lisätty uudella lailla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    2. 2

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    3. 3

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    4. 4

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    5. 5

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    6. 6

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää