Valikko
Kotimaa

Suomalainen heittää peräti 13 kiloa tekstiilejä pois vuodessa – näin vanhat vaatteet voi hyödyntää

Poisheitetyt vaatteet, lakanat ja pyyhkeet eivät enää kasaannu Suomen kaatopaikoille. Niiden hyödyntämiseen tarvittaisiin kuitenkin uusia keinoja ja tuotteita.



Janakkala


Kukaan ei enää käytä neuleita, jotka makaavat tiukasti paalattuna hämäläisessä teollisuushallissa.


Pian tekstiilimurskain repii ne suikaleiksi, ja toinen kone muokkaa suikaleet harmaaksi, peh­meäksi levyksi. Uusiokuitulevyn toiselle puolelle rullautuu rei’itettyä muovia, toiselle kierrätettyä kuitukangasta. Lopulta neule saa uuden elämän joulutähden kastelualustana.


Tällainen käytöstä poistuneiden vaatteiden uusiokäyttö on vielä harvinaista. Valtaosa lumpuista palaa voimalaitoksissa energiaksi.


Neuleista muun muassa kastelualustoja valmistava Dafecor Janakkalan Turengissa on toistaiseksi ainoa yritys, joka muokkaa teollisesti poistotekstiilejä uusiksi tuotteiksi.


Suomalaiset heittävät vuosittain pois arviolta yhteensä yli 70 miljoonaa kiloa erilaisia tekstiilejä. Asukasta kohden laskettuna se on 13 kiloa lumppua joka vuosi.


Tekstiilijätettä ei kuitenkaan kerätä laajamittaisesti erikseen, kertoo Tekstiili 2.0-pilotin projektipäällikkö Henna Knuutila. Hänen mukaansa syynä on se, ettei jätetekstiileille ole sopivia kierrätysratkaisuja.


”Ongelma on noussut aika nopeasti. Joitakin kymmeniä vuosia sitten tekstiilijätettä ei juuri syntynyt, kun kaikki käytettiin vaikkapa matonkuteiksi. Lisäksi vaatteet olivat ennen laadukkaampia ja kestävämpiä, eivätkä ihmiset ostaneet uutta samaan tahtiin kuin nyt”, hän sanoo.


Knuutila on mukana Telaketju-hankkeessa, jossa rakennetaan poistotekstiileille keräys-, lajittelu- ja jatkojalostuskokonaisuutta. Hanketta vetää Lounais-Suomen jätehuolto yhdessä VTT:n ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Mukana ovat myös kuntien jätelaitokset ja yritykset.


Vuoden alussa voimaan tullut jätelain asetus kieltää viemästä orgaanista jätettä, kuten tekstiilejä, kaatopaikalle. Tavallisen kuluttajan elämään uudistus ei ole juurikaan vaikuttanut, sillä uusien vaatimusten täyttäminen on jätehuollon vastuulla.


Loppuun kulutetut tekstiilit voi laittaa sekajätteeseen, joka kuljetetaan poltettavaksi voimalaitoksiin. Tämä on kuitenkin ympäristön kannalta huono vaihtoehto. Lähes 55 miljoonaa kiloa tekstiilejä päätyy Suomessa suoraan jätteiden sekaan.


Uusiokäytön pulmana on muun muassa logistiikka ja materiaalin hankinta. Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Vaikka lumppua riittää, sen kuljettaminen tuotantolaitoksiin on hidasta.


Lisäksi lumpun määrä teollisiin tarpeisiin on moneen muuhun maahan verrattuna niukkaa. Esimerkiksi villalle, puuvillalle ja synteettisille materiaaleille on erilaisia hyödyntämistapoja, mutta tekstiilejä tulisi ensin kerätä riittävästi ja erotella ne toisistaan.


Uusia jalostustapoja kehitetään parhaillaan. VTT:llä on käynnissä kokeilu, jossa käytetyistä puuvillatekstiileistä valmistetaan uuden selluloosan liuotusmenetelmän avulla uutta kuitua tekstiiliteollisuudelle.


Muuten uusiokäyttö on ollut lähinnä pienten käsityöyritysten ja -pajojen varassa.


Dafecor valmistaa muun muassa öljyä imeviä mattoja teollisuuskäyttöön. Yrityksen toimitusjohtaja Risto Saha sanoo, että tekstiilien kierrätyksen tiellä on Suomessa vielä monia esteitä.


”Meiltä puuttuu tuoteinnovaatioita, joille olisi kysyntää. Se on suurin pullonkaula”, hän toteaa.


Vuodesta 1994 toiminut Dafecor on kasvanut maltillisesti. Turengissa yritys työllistää seitsemän ihmistä, lisäksi sillä on tehdas Jyväskylässä.



Muokattavaa materiaalia olisi tarjolla enemmän kuin Dafecor pystyy hyödyntämään, mutta lopputuotteiden myyminen on haasteellista.


”Suomessa on ollut paljon vaateteollisuutta. Sitä on ollut vaikea saada kannattavaksi. Ei tämä ole yhtään sitä helpompi toimiala”, Saha sanoo.


Poistotekstiilejä syntyy monella tapaa. Tekstiiliteollisuudelta kertyy ylijäämää ja leikkuujätettä. Dafecorin tehdashallin kattoa kohti kohoaa myös kasoittain armeijan harmaita villasukkia ja -paitoja. Ne päätyivät Turenkiin, kun Puolustusvoimat uudisti varusmiesten asut. Yhdellä seinällä käsittelyä odottavat luksushotellin käytöstä poistetut kylpytakit.


Ja sitten ovat yksityisten ihmisten vaatteet, joita Dafecor ottaa vastaan nyt kaksi kertaa enemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. Esimerkiksi SPR:n saamista lahjoituksista osa on niin huonokuntoisia, ettei niitä voi myydä eikä lahjoittaa enää vaatekäyttöön. Järjestöjen ja keräysten kautta saatava materiaali on valmiiksi lajiteltua – suoraan kuluttajilta tuleva materiaali ei.


”Pienten nyssäköiden vastaanottaminen, lajitteleminen ja perkaaminen ei oikein onnistu teollisessa mittakaavassa”, toimitusjohtaja Saha sanoo.


Pilottikeräyksiä on järjestetty muun muassa Jyväskylässä ja kauppakeskus Sellossa Espoossa. Niistä yrityksellä on enimmäkseen hyviä kokemuksia, vaikka myös ongelmia tuli ilmi.


”Jyväskylässä ulkotiloissa olevia keräysastioita käytettiin jopa jäteastioina. Meille vaatteen ei tarvitse olla ehjä mutta kuitenkin hajuton ja puhdas.”



Tekstiilejä ottavat Suomessa vastaan myös jotkin vaateketjut, jotka toimittavat ne eteenpäin esimerkiksi kierrätysalan yritykselle Eurooppaan.


Telaketju-hankkeen Knuutilan mukaan olisi tärkeä tietää, miten poistotekstiili hyödynnetään ja missä. Ongelmana on, että suurelle osalle tekstiilijätteestä ei ole olemassa kierrätysratkaisuja edes koko Euroopassa.


”Pyrimme siihen, että tekstiilit saataisiin hyödynnettyä Suomessa tai ainakin Euroopassa, eli ei lähetettäisi ainakaan mitään pois silmistä, pois mielestä -tyyppisesti kolmansiin maihin”, Knuutila sanoo.


Parhaimmillaan Suomesta voisi tulla jopa eräänlainen tekstiilikierrätyksen mallimaa. Keräys, lajittelu ja jalostaminen työllistäisivät ihmisiä. Tekstiilien jalostamiseen hyödynnettäisiin suomalaista osaamista esimerkiksi sensoreissa ja robotiikassa.


”Testaisimme sitä Suomessa täällä olevalla volyymilla. Sen jälkeen samaa teknologiaosaamista voisi rakentaa ympäri maailmaa suomalaisten yritysten voimin”, Knuutila kuvailee.


Juttua varten haastateltu myös kehitysinsinööri Heli Haapeaa Jätelaitosyhdistys ry:stä.

Eroon turhasta tekstiilistä

 Käyttökelpoiset eli ehjät ja täysin puhtaat tekstiilit kannattaa myydä kirpputorilla tai lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Niitä voi myös muokata itse tai muokkauttaa ompelijalla uuteen malliin.

 Märkä, haiseva, pahasti tahriintunut tai muuten hyvin huonokuntoinen tekstiili kuuluu sekajätteisiin, ei enää kiertoon. Jätehuolto kuljettaa sekajätteen poltettavaksi voimalaitokseen, jossa siitä syntyy sähköä ja lämpöä.

 Kuivan ja hajuttoman tekstiilin voi kierrättää, vaikka siinä olisikin reikiä tai pesunkestäviä tahroja. Vaateketjuista ainakin Lindex, KappAhl, H&M ja Seppälä ottavat vastaan yksityishenkilöiden tekstiilejä, samoin kuin Helsingissä toimiva kierrätyskauppa Recci.

 Vanhat pussi- ja aluslakanat voi viedä Finlaysonin myymälään. Alkuvuonna keräykseen kertyi lähes 20 tonnia käytettyjä lakanoita, joista on valmistettu räsymattoja myyntiin. Pienen tauon jälkeen keräystä jatketaan taas, tällä kertaa pysyvästi.

 Joissakin kunnissa voi olla erillisiä keräyslaatikoita tekstiilijätteelle. Hyödynnä mahdolliset keräyskampanjat. On myös työpajoja ja pienyrittäjiä, jotka muokkaavat poistotekstiileistä uusia tuotteita.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kierrätys
  • Jätehuolto
  • vaatekierrätys
  • Sanoma Pro
Luetuimmat
  1. 1

    Shanghaissa mitattiin korkein lämpötila 145 vuoteen – Kiinassa on niin kuuma, että ihmiset ovat alkaneet tapella ja panda vaipui transsiin

  2. 2

    Suomen EU-politiikkaa vetää arvostettu, karu ja pelättykin mies – Hän on palvellut viittä pääministeriä, mutta silti hänestä ei löydy edes Wikipedia-artikkelia

  3. 3

    Lahokaviosammal uhkaa panna Helsingin rakentamis­suunnitelmat uusiksi yli 10 000 asukkaan uudessa kaupunginosassa

  4. 4

    Leipäjono kiemurteli Helsingissä yli kilometrin matkan Myllypurosta Kurkimäkeen

  5. 5

    Tutkimus: Sperman laatu laskee hälyttävästi – länsimaissa miehillä on siittiöitä jo yli puolet vähemmän kuin 40 vuotta sitten

  6. 6

    Järkeväkin ihminen voi jäädä koukkuun liian kovaan treenaamiseen – Uskon, että lähiaikoina trendi palaa tolkun aikaan

  7. 7

    Trumpin entinen kampanja­päällikkö yhteistyöhön Venäjä-tutkinnan kanssa – Valkoisen talon viestintä­johtaja: ”Jos vuodot jatkuvat, minun on annettava potkut kaikille”

  8. 8

    Parantumattomasti sairaan Charlie-vauvan vanhemmat ajautuivat taas erimielisyyksiin sairaalan kanssa – vanhemmat haluavat vauvan kotiin kuolemaan, mutta sairaala ei suostu

  9. 9

    Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

  10. 10

    Palkkaus on poliittista ja sukupuolittunutta – vielä 70-luvulle tultaessa ajateltiin, että naisille tulee maksaa vähemmän palkkaa kuin miehille

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

  2. 2

    Kallion ydinbaareihin kuuluva Cafe Mascot suljettu toistaiseksi, asiasta ilmoitettiin maanantai-iltana Facebookissa: ”Sata tapahtumaa peruuntuu”

  3. 3

    Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

  4. 4

    Kontulan koti­hälytykset työllistävät poliisia eniten: ”Päiväsaikaan on rauhallista, kun ne kovimmat jätkät nukkuu” – HS:n hakukone kertoo, mikä työllistää poliisia kotikulmillasi

  5. 5

    Leipäjono kiemurteli Helsingissä yli kilometrin matkan Myllypurosta Kurkimäkeen

  6. 6

    Vanhat hääperinteet tuntuvat yhä useammista vaivaannuttavilta – Suvi Sahakarin häissä morsiamen sijaan ryöstettiin kakkulapiot

  7. 7

    Posti lopetti kirjeiden jakamisen tiistaisin – ”En näe, että tässä tulisi ongelmaa täyttää postilain asettamaa laatuvaatimusta”

  8. 8

    Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

  9. 9

    Alman hitti nostettiin jo Britannian suurimman radiokanavan A-listalle – merkitsee suurta näkyvyyttä

  10. 10

    Jaksoarvio: Game of Thronesin kakkosjaksossa koettiin koko sarjan kannalta käänteentekevä hetki

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

  2. 2

    Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

  3. 3

    Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

  4. 4

    Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

  5. 5

    Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

  6. 6

    Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

  7. 7

    ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

  8. 8

    Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

  9. 9

    Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

  10. 10

    Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

  11. Näytä lisää
Uusimmat
  1. Juuri nyt
  2. Ainakin 17 kuollut kerrostalon romahdettua Intian Mumbaissa
  3. Lahokaviosammal uhkaa panna Helsingin rakentamis­suunnitelmat uusiksi yli 10 000 asukkaan uudessa kaupunginosassa
  4. Järkeväkin ihminen voi jäädä koukkuun liian kovaan treenaamiseen – Uskon, että lähiaikoina trendi palaa tolkun aikaan
  5. Aitajuoksun nuorten EM-mitalisti Viivi Lehikoinen hätkähdytti rajulla ennätys­parannuksellaan – ”Raainta lajiharjoittelua ei ole tehty kuin parit treenit”
  6. Suomen EU-politiikkaa vetää arvostettu, karu ja pelättykin mies – Hän on palvellut viittä pääministeriä, mutta silti hänestä ei löydy edes Wikipedia-artikkelia
  7. Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen
  8. Tunti sitten
  9. Viisilapsisen perheen äiti Aino Kämäräinen tekee itse hammastahnansa, välttää vihannespusseja ja elää heinäkuun ilman muovia – näin sinäkin voit vähentää muovijätettäsi
  10. Suomeen ensimmäistä kertaa saapuva suorapuheinen laulaja Beth Ditto: ”Amerikassa empatia on vaihtunut täydelliseen sosiopatiaan”
  11. Suomi pehmentää Putinin vierailua Punkaharjun maisemilla, mutta Venäjän presidentti suhtautuu pehmeään valtaan kuten kansalais­järjestöihin – vihamielisesti
  12. Terveystiedon googlaus on niin helppoa, että yhä useampi pelkää sairastavansa jotain vakavaa – Näin pääset eroon turhista terveyshuolista
  13. Näytä lisää