Valikko
Kotimaa

Tutkija: Tyttöjen ainevalinnat vaikeuttavat yliopistoon pääsyä – fysiikan opiskelu auttaisi

Oulun yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että pitkän matematiikan ja fysiikan kirjoittajilla on Oulun yliopistossa selvä yliedustus.

Pitkä matematiikka, fysiikka ja kemia ovat aineet, joita kannattaa opiskella lukiossa, jos haluaa jatkaa opintojaan yliopistossa. Tältä ainakin näyttää Oulun yliopistossa käynnissä olevan tutkimuksen perusteella. Oulussa on selvitetty kymmenen vuoden ajalta Oulun yliopiston opiskelijoiden opiskelualoja ja sitä, mitä aineita he kirjoittivat ylioppilaskirjoituksissa.


Tutkimusta tulkittaessa on kuitenkin syytä muistaa, että Oulun yliopistossa opiskellaan paljon luonnontieteitä, tekniikkaa, lääke- ja kauppatieteitä, joten ilmiö saattaa korostua Oulun yliopistossa. Tutkimus on tarkoitus laajentaa myös muihin yliopistoihin, jolloin selviää, missä määrin tämä pätee myös muualla kuin Oulussa.


Tutkimuksen tietojen valossa tilastollisesti helpoin reitti yliopistoon on opiskella ja kirjoittaa pitkä matematiikka, fysiikka ja kemia. Abiturienteista vain 17 prosenttia kirjoittaa fysiikan, mutta Oulun yliopiston opiskelijoista peräti 38 prosenttia on kirjoittanut fysiikan.


Fysiikan kirjoittaneet ovat siis selvästi yliedustettuina Oulun yliopiston opiskelijoiden keskuudessa. Niin ovat myös pitkän matematiikan ja kemian kirjoittaneet. Taustalla on esimerkiksi lääketieteen, luonnon- ja terveystieteiden sekä teknisten alojen tarve näiden aineiden osaajista. Pienempi yliedustus on biologian ja maantiedon kirjoittajilla.


Reaaliaineista parhaiten Oulun yliopistoon pääsemistä ennustaa fysiikan opiskelu ja kirjoittaminen.


Tämä on huono uutinen tytöille, sillä tytöt kirjoittavat fysiikan selvästi harvemmin kuin pojat. Viime vuoden ylioppilaskirjoituksissa fysiikan kirjoittajista peräti 70 prosenttia oli poikia. Pitkän matematiikan kohdalla ero on selvästi pienempi, kirjoittajista 55 prosenttia eli vain vähän yli puolet oli poikia.


Pitkän matematiikan kirjoittaneet eivät ole yliedustettuina vain teknisillä aloilla vaan humanistisia aloja lukuunottamatta kaikilla Oulun yliopiston aloilla. Myös terveys-, kauppa- ja kasvatustieteiden opiskelijoissa on pitkän matematiikan opiskelleita selvästi enemmän kuin ylioppilaissa keskimäärin. Kasvatustieteissä ero on tosin pieni.


Helsingin kuvataidelukion opiskelijat ovat miettineet ainevalintojaan tarkkaan myös jatko-opintojen kannalta. Carla Mäkijärvi opiskelee lyhyttä matematiikkaa ja jätti fysiikan opiskelun vain yhteen kurssiin, koska tietää tarkkaan, mihin tähtää.


”Fysiikka on kiinnostavaa, mutta se ei ole minun jatko-opintojeni kannalta keskeistä. Tavoitteeni on päästä meribiologiksi, siksi biologia ja maantiede ovat minulle fysiikkaa tärkeämpiä reaaliaineita”, Mäkijärvi sanoo.


Samassa lukiossa opiskeleva Riia Vidgren sen sijaan opiskelee pitkää matematiikkaa.


”Pidän matematiikasta, koska se on universumin ytimessä. Se selittää asioita, joita on muuten vaikea ymmärtää. Matematiikan opiskelu on vaativaa ja joskus tuskallistakin, mutta onnistuminen tuo hienon tunteen”, Vidgren sanoo.


Yksi tutkimuksen tekijöistä, kemian professori Jouni Pursiainen Oulun yliopistosta pitää tutkimustuloksia merkittävinä, sillä lukion ainevalinnoilla näyttää olevan selvä yhteys jatko-opintoihin pääsemiseen. Ja koska tyttöjen ja poikien ainevalinnat eroavat toisistaan, asialla on vaikutusta myös sukupuolten tasa-arvoon.


”Polku vaikkapa vientiyritysten johtotehtäviin kulkee usein matemaattisten aineiden opiskelun kautta, mutta tytöt valitsevat sen tien harvemmin. Siinä he tekevät itsensä kannalta valintoja, jotka rajoittavat heidän mahdollisuuksiaan myöhemmin”, Pursiainen sanoo.


Käynnissä oleva tutkimus ei kerro syitä tyttöjen ja poikien erilaisiin valintoihin. Pursiaisen mukaan niihin olisi syytä perehtyä.


”Osaamisesta siinä ei ole kyse, siinä ei ole juuri eroja tyttöjen ja poikien välillä.”


Tytöt saivat ylioppilaskirjoituksista poikia parempia arvosanoja viime vuonna muun muassa äidinkielessä ja useimmissa reaaliaineissa, myös fysiikassa ja kemiassa. Pojat taas pärjäsivät paremmin englannissa ja pitkässä matematiikassa.


Tytöt kirjoittavat reaaliaineista selvästi poikia useammin psykologian ja terveystiedon. Näiden opiskelijat pyrkivät usein yliopistoon opiskelemaan humanistisia aloja ja kasvatustiedettä. Siellä kilpailu opiskelupaikoista on selvästi tiukempaa kuin vaikkapa teknisellä alalla.


”Esimerkiksi Oulussa tekniikkaa ja luonnontieteitä pääsee opiskelemaan paljon helpommin kuin humanistisia tieteitä tai kasvatustiedettä”, Pursiainen sanoo.


Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 13 000 Oulun yliopiston opiskelijan tietoja ja yhdistettiin ne ylioppilastutkintolautakunnan tietoihin siitä, mitä aineita opiskelijat ovat kirjoittaneet ylioppilaskirjoituksissa ja millaisia arvosanoja he ovat niistä saaneet. Aineisto on kerätty vuosilta 2006–2015. Jatkossa tutkimusta on tarkoitus laajentaa kattamaan kaikki Suomen yliopistot. Samalla siihen kerätään tietoja myös opiskelijoiden myöhemmästä työelämästä.


Tutkimus on osa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden Sata tasa-arvotekoa -hanketta. Pursiaisen lisäksi tutkimusta tekevät professorit Hanni Muukkonen ja Jarmo Rusanen Oulun yliopistosta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    2. 2

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    3. 3

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    4. 4

      Britannia ”raivoissaan” USA:lle materiaalin vuotamisesta – Trumpin hallinnosta jaettiin brittien luottamuksellisesti antamia Manchester-kuvia medialle

    5. 5

      Paljonko kuusivuotias saa maksaa?

    6. 6

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    7. 7

      Tähtien sota ilmestyi 40 vuotta sitten, mutta George Lucasin mielestä elokuva ei ole valmis – ja siksi hän on onnistunut lähes pilaamaan sen

    8. 8

      Kesätorstaisin Mauno Koivistolle ei saanut puhua politiikkaa, muuten seuraukset olivat tylyt – lentopallokaverit muistelevat peli-iltoja Kultarannassa

    9. 9

      ”Töihin on kiva tulla, kun on pientä vipinää” – Tutkimusten mukaan työpaikkasuhteet voivat lisätä työmotivaatiota

    10. 10

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    2. 2

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    3. 3

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    4. 4

      Leonardo da Vincin äidin arvoitus ratkesi viimein: Keksijä-taiteilija oli 15-vuotiaan orpotytön lapsi, josta varttui aikamme ylistetyin nero

    5. 5

      Kaupunkipyörien palautuksissa ongelmia, käyttäjät saaneet lähes sadan euron mätkyjä – ”Kyllä tällaisesta väärinymmärryksestä johtuvat tilanteet on lähtökohtaisesti hyvitetty”

    6. 6

      Video näyttää golfkentällä löntystelevän karhun – poliisi varoittaa Espoossa liikkuvasta yksilöstä

    7. 7

      Täytyykö kolmekymppisistä repiä kaikki irti, pohtii 34-vuotias isä ja luokanopettaja – Nyt hän hoitaa kotona lapsia, jotta ei tarvitse myöhemmin katua

    8. 8

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    9. 9

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    10. 10

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    7. 7

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    8. 8

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    9. 9

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    10. 10

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    11. Näytä lisää