Valikko
Kotimaa

Pisa sen kertoo: Suomi eriytyy – tutkijan mukaan ajatus yhtenäisestä nuorisosta voidaan unohtaa

Tutkijoiden mukaan tulevaisuudessa on tärkeää, että toisen asteen koulutusmahdollisuudet turvataan kautta maan. ”Jos jää peruskoulun varaan ja hädin tuskin sen läpäisee, se on selkeä riskitekijä syrjäytymiseen”.

Tutkijat ovat huolissaan alueellisista eroista koulumenestyksessä Pisa-tutkimuksessa. Tiistaina julkistetussa Pisa-tutkimuksessa suomalaislasten koulumenestyksessä näkyi ensimmäistä kertaa merkittäviä alueellisia eroja.

Pääkaupunkiseudun koululaiset menestyivät selvästi muuta Suomea paremmin. Itä- ja Länsi-Suomi menestyivät heikoimmin.

Myös kaupunkikoulujen oppilaat menestyivät maaseudun oppilaita paremmin. Erot olivat pieniä mutta selviä. Pojat ovat yhä selvästi tyttöjä heikompia koulumenestyksessä.

HS:n haastattelemien tutkijoiden mukaan koulut, opetus ja opettajat eivät edelleenkään ole kovin eritasoisia eri puolilla maata.

Lasten osaaminen koulussa on sidoksissa oppilaan kotitaustaan ja vanhempien koulutukseen. Koulutetumpi väki muuttaa maaseudulta kasvukeskuksiin ja etenkin pääkaupunkiseudulle.

”Koulumenestyksessä on kysymys kotitaustasta, vanhempien koulutuksesta, kodin taloudellisesta ja kulttuurisista resursseista. Pääkaupunkiseudulla oppilaita tulee enemmän koulutettujen vanhempien kodeista, joten heillä on myönteisempi ja luontevampi suhtautuminen kouluun alusta lähtien”, sanoo myös perhetutkimuksen professori Kimmo Jokinen Jyväskylän yliopistosta.

Suomen Pisa-koordinaattori, professori Jouni Välijärvi sanoo, että koulumotivaatioon vaikuttavat nuoren tulevaisuudennäkymät. Pääkaupunkiseudulla on tarjolla runsaasti koulutusmahdollisuuksia ja houkuttelevat työmarkkinat.

Syrjäseuduilla on karsittu koulutuspaikkoja etenkin ammattikoulutuksesta. Myös työpaikat, varsinkin teolliset työpaikat, ovat vähentyneet. Tämä näkyy Välijärven mukaan oppilaiden ja etenkin poikien suhtautumisessa kouluun.

”Ammatit, joissa on pärjännyt vähäisellä koulutuksella tai jopa ilman ammattikoulutusta, ovat hävinneet etenkin pohjoisesta ja idästä. Jos ei ole selvästi nähtävissä polkua työelämään ja säälliseen ansaintaan, koulutuksen merkitys ja arvo eivät ole enää niin selviä kuin on totuttu ajattelemaan”, Välijärvi sanoo.

Jokisenkin mukaan yhteiskunnan muutos on iskenyt enemmän perinteisille miehisille aloille, joten poikien joukossa on enemmän niitä, jotka eivät oikein löydä paikkaansa.

Peruskoulun jälkeiseen jatkokoulutukseen hakeutuminen tarkoittaa syrjäseudun nuorille usein varhaista muuttoa pois kotoa. Etenkin ammattiopintoihin pyrkivien on muutettava omilleen jo 15–16-vuotiaana. Kynnys siihen on korkea etenkin pojille.

Itä-Suomen yliopiston sosiologian professori Leena Koski muistuttaa, että varhaiseen kotoa muuttoon liittyy myös riskejä. Kun vanhemmat eivät ole valvomassa arkea, nuori voi ajautua helpommin sivuraiteille.

Kosken mukaan ne nuoret, jotka eivät ole pystyneet saamaan nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa vaadittavia resursseja, jäävät kotiin. Sinne jäävät etenkin pojat.

Välijärven ja Kosken mukaan onkin hyvin tärkeää, että tulevaisuudessa taataan toisen asteen koulutusmahdollisuudet kautta maan.

”Jos jää peruskoulun varaan ja hädin tuskin sen läpäisee, se on jatkon kannalta aika kohtalokasta ja selkeä riskitekijä yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen”, Välijärvi sanoo.

Välijärven mukaan viimeistään nyt pitäisi unohtaa käsitys yhtenäisestä nuorisosta, joka elää samanlaista elämää pääkaupunkiseudulla ja eri puolilla maata. Hän uudistaisi peruskoulutusta lainsäädännöstä alkaen.

”Se edellyttää peruskoulun perusideologian läpikäymistä: miten sen avulla voidaan viedä peruskoulun tasa-arvoa eteenpäin tässä nykyisessä maailmassa. Nykyinen malli ei enää vastaa kaikkia tarpeita, joita tämän ajan yhteiskunnassa on esillä”, Välijärvi sanoo.

Hänen mukaansa kunnat voisivat jatkossa keskittyä saattamaan nuoret kokonaisvaltaisemmin aikuisuuteen. Välijärvi katsoo siihen olevan hyvä tilaisuus, sillä sote-palveluiden siirtyessä maakuntahallinnolle sivistyspalveluista tulee kuntien ydintehtävä.

Kunnilla pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia huomioida koulutuksessa paikallisia olosuhteita ja nuorten tarpeita.

”On tärkeää, että peruskoulun tavoitteet ovat kaikille samat. Mutta pitää tarjota joustoa ja vaihtoehtoja siihen, millä koulut voivat edetä tavoitteisiin”, Välijärvi sanoo.

”Se, mikä motivoi oppilaita ja minkä he kokevat mielekkääksi, on hyvin erilaista pohjoisessa ja idässä kuin vaikkapa Helsingissä.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pisa-tutkimus
  • Pääkaupunkiseutu
  • Maaseutu
  • kaupungit
  • Koulutus
  • Peruskoulu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Meillä on kaikki niin hyvin”, sanoi Kirsi Karhusen, 46, mies saattohoidossa ennen kuolemaansa – Terhokodissa lapsillekin puhutaan kuolemasta suoraan

    2. 2

      Kaksi eläkeläistä ja suojana 12 poliisia – saksalaispariskunta antoi oikeistopopulismille kasvot, eivätkä kaikki pitäneet siitä

    3. 3

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    4. 4

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    5. 5

      Natsitohtori Mengele vihelteli oopperaa valitessaan uhrejaan Auschwitzissa – ihmiskokeiden tulokset olivat tieteellisesti kelvottomia

    6. 6

      Erdoğan, Le Pen ja Trump ovat oire, eivät ongelma – on helpompaa syyllistää muutama ihminen kuin miettiä, miksi heitä kannatetaan

    7. 7

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    8. 8

      Viro on yhä jakautunut rinnakkaismaailmoihin 10 vuotta patsasmellakoiden jälkeen – HS seurasi viron- ja venäjänkielisten nuorukaisten koulupäivää

    9. 9

      Nukutko huonosti? HS kokosi asiantuntijan vinkit unen apuvälineisiin ja parempiin yöuniin

    10. 10

      Taka-Töölön 80-vuotias klassikkoravintola säästyi perikadolta – Nina Kaukonen osti ravintolan, jossa Matti Pellonpää kävi suihkussa ja Supo vahti Salman Rushdieta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Taka-Töölön 80-vuotias klassikkoravintola säästyi perikadolta – Nina Kaukonen osti ravintolan, jossa Matti Pellonpää kävi suihkussa ja Supo vahti Salman Rushdieta

    2. 2

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    3. 3

      Punkki puri Jussi Kaijalaa ja se muutti hänen elämänsä – ”Vian epäiltiin jo olevan korvien välissä”

    4. 4

      Tieteelliset tosiasiat hylätään humpuukina, jos ne horjuttavat omaa maailmankuvaa – ”Ihmiset kyseenalaistavat tutkijoiden motiivit ja sitoumukset”

    5. 5

      Onko naisen huivi aina alistamisen merkki? 18-vuotias huivinkäyttäjä kertoo, että ei ole – tästä kamppaillaan juuri nyt Euroopan maissa

    6. 6

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    7. 7

      Suomi maksaa naapureihin verrattuna asiantuntijoille pientä palkkaa – ”Tukholmassa maksetaan joistain tehtävistä Suomeen verrattuna tuplasti”

    8. 8

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    9. 9

      Joutsenlaulun Vain elämää -versio soi myös radiossa vastoin Jussi Hakulisen tahtoa – ”Sanoin, että laittakaa radio kiinni”

    10. 10

      Tuhkarokko leviää nyt ympäri Eurooppaa – Suomessa valmiuksia on lisätty uudella lailla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    2. 2

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    3. 3

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    4. 4

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    5. 5

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    6. 6

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää