Valikko
Kotimaa

Syntyykö uusi populistinen maailmanjärjestys, riittääkö meille työtä, kuka voittaa kuntavaalit? HS listasi, mistä Suomi puhuu vuonna 2017

Ensi vuosi näyttää, miten vahvan otteen populismi lopulta saa Euroopasta ja Yhdysvalloista. Suomi varautuu noin kymmenentuhannen turvapaikanhakijan tuloon, ja kevään kuntavaaleissa valitaan uudet paikallispäättäjät. Kotimaan urheilutapahtumista suurin on Lahden MM-hiihdot. Lääketieteessä geenihoidoista odotetaan syövän kukistajaa. Lokakuussa ensi-iltansa saa kolmas Tuntematon sotilas -elokuva.

Ottaako populismi ohjat Euroopassa ja Yhdysvalloissa?

Vuoden 2017 tunnelmat maailmanpolitiikassa riippuvat siitä, millaisen linjan Yhdysvaltain uusi presidentti valitsee. Donald Trump aloittaa toimessaan tammikuun loppupuolella. Trumpin painotukset heijastuvat koko maailmaan.


Jos presidentti Trump on yhtä populistinen kuin ehdokas Trump, voidaan puhua jo uudesta populistisesta maailmanjärjestyksestä.

Euroopan vuoteen 2017 mahtuu kahden ison EU-maan vaalit. Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään huhtikuun lopussa ja toinen 7. toukokuuta.

Ranskan entinen pääministeri, keskustaoikeistolainen François Fillon on ennakkosuosikki, mutta oikeistopopulistisen kansallisen rintaman Marine Le Pen hengittää niskaan. Yllätysnimi voi olla keskustavasemmiston Emmanuel Macron.


Saksan liittopäivävaalit järjestetään syksyllä. Liittokansleri Angela Merkel kamppailee pääsystä neljännelle kaudelle. Äänestäjät pääsevät kertomaan, mitä mieltä he ovat Merkelin maahanmuutto- ja talouspolitiikasta.

Britanniassa konservatiivipääministeri Theresa Mayn on määrä käynnistää neuvottelut EU-erosta eli brexitistä maaliskuun loppuun mennessä. Samalla alkaa tikittää kahden vuoden määräaika kaupanhieronnalle eron ehdoista.

Hollannissa poliittista suuntaa etsitään maaliskuun 15. päivän parlamenttivaaleissa. Mielipidemittausten mukaan Geert Wildersin johtama EU- ja maahanmuuttovastainen vapauspuolue PVV on matkalla vaalivoittoon.


Suomi varautuu uusiin turvapaikanhakijoihin

Vaikka turvapaikanhakijoita tuli Suomeen kuluvana vuonna aiempaa vähemmän, heidän tuloonsa on yhä valmistauduttu.

Vuonna 2015 Suomeen tuli ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Vuoden aikana turvapaikkaa Suomesta haki 32 476 ihmistä, mikä oli noin kymmenkertainen määrä vuoteen 2014 verrattuna.

Suomeen odotetaan tuhansia turvapaikanhakijoita myös vuonna 2017.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtajan Juha Similän mukaan Suomeen ensi vuonna saapuvien turvapaikanhakijoiden määrää on vaikea tarkasti arvioida.

”Määrään vaikuttaa niin moni asia. On kyse siitä, mitä tulijoiden lähtömaissa ja lähialueilla tapahtuu. Lisäksi Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrään vaikuttaa se, mitä Euroopan ulkorajoilla päätetään tehdä.”

Similä kertoo Maahanmuuttoviraston valmistautuneen käsittelemään ensi vuonna 10 000 turvapaikkahakemusta, mikä olisi lähes kaksinkertainen määrä vuoteen 2016 verrattuna. Kuluvana vuonna tapaninpäivään mennessä Suomesta oli hakenut turvapaikkaa 5 593 ihmistä.

”Vuoden 2016 lopullinen määrä asettunee 5 600:n ja 5 700:n välille”, Similä sanoo.

”Arviomme vuoden 2017 hakijamäärästä perustuu sekä viraston omaan taustatyöhön että yhteistyöhön monen asiantuntijatahon, kuten ministeriöiden ja rajavalvonnan, kanssa”, Similä sanoo.

Arvio ei kuitenkaan suoraan tarkoita, että Maahanmuuttovirasto odottaisi ensi vuodeksi kymmentätuhatta turvapaikanhakijaa.

”Ei se sitä tarkoita, mutta sen verran pystymme käsittelemään hakemuksia sujuvasti.”

Viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana eniten turvapaikanhakijoita on Suomeen tullut Irakista, Afganistanista, Syyriasta ja Somaliasta. Vuonna 2015 myös Albaniasta tuli paljon ihmisiä, mutta ei enää vuonna 2016.


Kuntavaalit heijastuvat hallituksen työhön

Paikallispolitiikkaa hallitsevat huhtikuussa järjestettävät kuntavaalit, jotka heijastavat osaltaan tyytymättömyyttä tai tyytyväisyyttä hallitukseen. Puolueiden kannatusten muutoksia tarkastellaan koko maan tasolla.

Perussuomalaisten kannatus on kuntavaaleissa ollut selvästi alempi kuin eduskuntavaaleissa. Kannatuskyselyjen mukaan puolueen eduskuntavaalikannatuskin on romahtanut, ja se puolestaan voi aiheuttaa kierrettä alaspäin kuntavaaleissa.

Viime kuntavaalien jäljiltä kokoomus on suurin kuntapuolue lähinnä suuren kaupunkikannatuksensa vuoksi. Valtuutettujen määrässä keskusta on suurin. Eduskuntavaalikannatuksessa keskusta on kokoomusta edellä.

Kolmen puolueen hallituksessa on syntymässä tilanne, jossa on kaksi suurta ja yksi pieni. Se voi lisätä hermostuneisuutta hallituksessa, koska perussuomalaisilla korostuu profiilin noston tarve.

Neuvotteluihin tulee paineita, kun hallitus päivittää hallitusohjelmaansa ja tarkastelee lisäleikkausten tarvetta vaalien jälkeen niin sanotussa hallituksen puoliväliriihessä.

Nykyinen hallitus on sitoutunut viemään läpi omaa ohjelmaansa sivuilleen katsomatta. Isot uudistukset, kuten sote, on vietävä maaliin. Kolmen puolueen hallitukselle ei ole vaihtoehtoa ilman vaaleja, ja se pitää hallituskolmikossa yllä painetta löytää yhteisymmärrystä. Keskusta ja kokoomus tarvitsevat perussuomalaisia. Puolueiden painoarvo hallituksessa nojaa eduskuntavaalien tulokseen, ei gallup-kannatukseen.

Kuntavaaleissa valitaan noin 9 100 kunnanvaltuutettua, muutama prosentti vähemmän kuin viimeksi. Tämä johtuu kuntaliitoksista ja kuntien päätöksistä pienentää valtuustojaan.


Helsinki valitsee ensi kertaa pormestarin

Helsingissä vuoteen 2017 liittyy poikkeuksellisen suuria poliittisia jännitteitä. Helsingin ylimmäksi vallankäyttäjäksi nousee nimittäin huhtikuun kuntavaalien jälkeen ensimmäistä kertaa vaaleilla valittu poliitikko, pormestari. Pormestarin lisäksi vaalien jälkeen valitaan myös neljä apulaispormestaria.

Pormestarit ja apulaispormestarit korvaavat nykyisen kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan Helsingin korkeimpina vallankäyttäjinä.

Pormestarin valitsee vaalien jälkeen tuore kaupunginvaltuusto. Pormestariksi voidaan valita ainoastaan henkilö, jonka helsinkiläiset ovat valinneet kaupunginvaltuustoon.

Kansa ei siis valitse suoraan pormestaria, mutta kuntavaaleista muodostuu silti Helsingissä todennäköisesti pormestarivaali. Tämä näkyy jo ehdokasasettelussa.

Tähän mennessä jo ainakin perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ovat nimittäneet itselleen omat pormestariehdokkaansa. Perussuomalaisista tehtävään pyrkii kansanedustaja Mika Raatikainen ja vasemmistoliitosta, puolueen entinen puheenjohtaja ja kansanedustaja Paavo Arhinmäki.

Yksikään Helsingin kolmesta suurimmasta puolueesta, kokoomuksesta, vihreistä tai Sdp:stä, ei ole vielä nimittänyt itselleen omaa ehdokastaan. Kokoomus toivoo Euroopan investointipankin varapääjohtajan Jan Vapaavuoren lähtevän ehdolle.

Vihreät toivovat tehtävästä kiinnostuneiden ilmoittavan asiasta tammikuun alkupuolella, Sdp:ssä pormestariehdokkaita katsotaan todennäköisesti tarkemmin helmikuun puoluekokouksen jälkeen.


Työpaikkoja syntyy mutta tuskin tarpeeksi

Suomen taloudessa kannattaa ensi vuonna seurata työllisyysastetta. Se kertoo, kuinka suuri osa 15–64-vuotiaista on töissä. Vuoden 2016 loppupuolella työllisyysaste oli 68,6 prosenttia.

Jos luku ei näytä tuosta olennaisesti nousevan, edessä on mitä todennäköisemmin jossakin vaiheessa jälleen julkisten menojen leikkauksia.

Hallitus on laskenut, että nykyisten julkisten palvelujen rahoittamiseen tarvittaisiin noin 72 prosentin työllisyysaste. Sekin on kovin matala tavoite verrattuna Ruotsin, Tanskan ja Norjan jo nykyisiin yli 74 prosentin työllisyysasteisiin.

Suomessa julkisten palvelujen rahoittamiseen osallistuu siis pienempi osuus väestöstä kuin maissa, joita on pidetty Suomen vertailukohteina.

Muun muassa Suomen Pankki on ennustanut, ettei hallitus pääse tuohon maagiseen 72 prosenttiin ainakaan hallituskautensa aikana. Ennusteen mukaan työllisyysaste kipuaa hiukan yli 70 prosentin vasta vuonna 2019.

Ekonomistit uskovat varsin yksimielisesti, että työttömyys laskee ensi vuonna enemmän kuin heiveröisen talouskasvun mukaan pitäisi laskea. Tämä johtuu varsin pirteästä kotimaisesta kysynnästä ja kovasta rakentamisinnosta. Työllisyys tuskin lähtee kunnon nousuun, ellei vienti piristy kunnolla.

Kilpailukykysopimuksen uskotaan pönkittävän vientiä ja tuovan lisää työpaikkoja, koska ulkomailla työn hinta nousee enemmän kuin Suomessa. Vaikutus riippuu paljon siitä, miten maailmantalous kasvaa.


Geenihoidosta odotetaan syövän taltuttajaa

Lääketieteessä saatetaan kokea eräänlainen mullistus, kun geenien käsittelyä kokeillaan useaan syöpää sairastavaan ihmiseen ensi kertaa vuonna 2017. Kokeita on jo tehty Kiinassa. Ne jatkuvat vuonna 2017, ja Yhdysvallat seuraa perässä.

Kiinassa geenisaksilla yritetään poistaa geeni PD-1 syöpää sairastavan ihmisen soluista. Kun se on poistettu, solut injektoidaan takaisin potilaaseen. Syöpäsolut eivät voisi enää levitä käsitellyissä soluissa.

Yhdysvalloissa alkaa ensi vuonna toinen kokeilu geenisaksilla, ja se on huomattavasti kunnianhimoisempi. Kokeessa elimistön soluihin siirretään ylimääräinen geeni. Se on laitettu immuunijärjestelmän soluihin, jotka kohdistuvat kasvaimiin.

Tästä menetelmästä on jo saatu lupaavia tuloksia leukemian hoidossa, mutta se ei ole tepsinyt yhtä hyvin kasvaimiin.

Jos kokeet onnistuvat ja ne ovat potilaille turvallisia, geenejä muokkaamalla yritetään hoitaa uusia sairauksia. Seuraavaksi listalla ovat ehkä silmäsairaudet.


Uusin Tuntematon saa ensi-iltansa

Suomen juhlavuoden näkyvimpiä kulttuuritapahtumia on kolmannen Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanista tehdyn elokuvan ensi-ilta 27. lokakuuta 2017. Elokuvan ohjaa Aku Louhimies.

Oikeastaan elokuva on kuitenkin lajissaan ensimmäinen, sillä se perustuu Sotaromaaniin, Tuntemattoman alkuperäiseen käsikirjoitusversioon.

Kallein Tuntematon sotilas Louhimiehen elokuva on varmasti: yli seitsemän miljoonan euron budjetilla elokuva on yksi kalleimpia koskaan tehtyjä suomalaisia elokuvia.

Vaikka ensi-iltaan on vielä kymmenen kuukautta, elokuvaan on ollut vaikea olla törmäämättä mediassa. Esimerkiksi roolitus julkistettiin näyttävästi viime kesäkuussa.

Rooleissa nähdään eturivin näyttelijöitä Aku Hirviniemestä Samuli Vauramoon ja Eero Ahoon sekä Paula Vesalaan – mutta myös tuoreempia kasvoja, kuten Johannes Holopainen ja Eino Heiskanen.

Elokuvantekoon on voinut törmätä myös konkreettisesti. Elokuvaa on kuvattu Suomenlinnassa Helsingissä, Vekaranjärvellä, Kotkan ja Haminan seudulla sekä Pohjois-Karjalassa.

Millainen Tuntematon sotilas Suomen itsenäisyyden juhlavuonna sitten on luvassa?

”Toivottavasti hyvä ja koskettava, keskustelua herättävä”, Louhimies kertoo puhelimessa.

Paljon enempää hän ei halua kesken olevaa työtä eritellä.

”Tilanne on vähän sama kuin maalaisi taulua, vasta hahmottelisi sitä.”

Aiemmin Louhimies on kertonut haluavansa tuoda eturintaman kärsimysten rinnalle myös ”kotirintamalla käydyn sodan, rikottuja koteja kannatelleet naiset”.

Hän kokee, että aihe on olennainen tämän ajan elokuvassa. Edvin Laineen elokuvan tullessa 1955 kaikki tiesivät kotirintaman uhraukset, ja jossain määrin se oli itsestäänselvää vielä Rauni Mollbergin Tuntemattoman valmistuessa 1985.

”Nyt se saattaa helposti unohtua.”


Lahden MM-hiihdot juhlavuoden suurin kisa

Lahdessa pidettävät hiihdon MM-kisat on satavuotiaan Suomen suurin urheilutapahtuma.

Lahti järjestää MM-hiihdot jo seitsemännen kerran. Edellisen kerran kisat on pidetty vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001.

Ensimmäisiä kilpailuja kutsuttiin kongressikisoiksi, joihin osallistui kuuden maan urheilijoita. Tapahtuma sai MM-arvon taannehtivasti vuonna 1965.

Nyt 22.2.–5.3. käytävissä kisoissa on 21 eri kilpailua maastohiihdossa, mäkihypyssä ja yhdistetyssä. Järjestäjien tavoitteena on myydä 250 000 pääsylippua. Mukana on 59 maan urheilijoita.

Kotiyleisö odottaa mitaleita erityisesti maastohiihdosta. Yhdistetyssä mitali olisi yllätys, kun taas vanhan perinnelajin mäkihypyn tilanne on surkea, jopa kaoottinen.

Vuoden 1989 MM-kisoissa Lahden mäkimontussa oli 50 000 katsojaa, kun Jari Puikkonen ponnisti suurmäen maailmanmestariksi. Juhlavuonna on epävarmaa, pääseekö yksikään suomalainen edes kolmenkymmenen parhaan hyppääjän toiselle kierrokselle.

Vuoden 1989 kisat olivat muutenkin kotiyleisön riemua. Kisat alkoivat kolmoisvoitolla naisten 10 kilometrin perinteisessä. Marja-Liisa Kirvesniemi voitti ennen Pirkko Määttää ja Marjo Matikaista.

Edellisiä Lahden MM-kisoja vuonna 2001 varjosti Hemohes-kohu. Kuusi suomalaishiihtäjää peitteli ennen kisoja epohormonin käyttöä kielletyllä infuusionesteellä. Vanhaa dopingkäryä ei haluta Lahdessa enää muistella, mutta se noussee väkisinkin esiin jossain muodossa – haluttiin sitä tai ei.

Helsingin Sanomien työryhmä: Sanna Kangasniemi, Joonas Laitinen, Teemu Luukka, Timo Paukku, Olli Pohjanpalo, Ari Pusa, Annamari Sipilä, Anne Viljamaa ja Jukka Vuorio

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Lennolla kolmasosa matkustajista loukkaantui hiukkasen osuttua koneeseen – kosminen säteily voi sekoittaa elektroniikkaa

    2. 2

      ”No English? No problem!” Japanilaisurheilijan hillitön tv-haastattelu kiertää nyt netissä – ja toimii inspiraationa kaikille

    3. 3

      Sastamalaisnuorten taposta epäillyn kuljettajan taustat: Pahoinpitelyjä, rattijuopumus ja tuore avioerohakemus

    4. 4

      Lauri Katajainen, 20, etsii rakkautta, joka näkisi autistisen kuoren sisälle – ”Tajuan, etten aiheuta suuria intohimoja tytöissä”

    5. 5

      Ex-toimitusjohtaja Kari Savolainen, 65, kyllästyi ahneuteen – antaa miljoona euroa, jotta Kirkkonummen korpeen saadaan halpojen asuntojen ekokylä

    6. 6

      Tutkimus: Gluteeniton ruokavalio voi aiheuttaa yllättävän riskin terveydelle

    7. 7

      Maailman suosituin tubettaja joutui keskelle poliittisen korrektiuden kamppailua, joka ravistelee länsimaita – Tästä on kyse PewDiePie-kohussa

    8. 8

      Katainen EU:n johtopaikalle? Italialaislehden mukaan Juncker on eroamassa ja ”Katainen on vahvoilla seuraajaksi”

    9. 9

      Trumpin kommentit nostivat jälleen esiin Ruotsin maahan­muuton ja sen yhteyden rikollisuuteen: mikä on liioittelua, mikä totta?

    10. 10

      ”Ei mitään ylimääräistä, ikkunatkin ovat veivattavat” – Halpamerkki Dacia kasvattaa myyntiään, koska kaikki eivät kaipaa hienouksia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-toimitusjohtaja Kari Savolainen, 65, kyllästyi ahneuteen – antaa miljoona euroa, jotta Kirkkonummen korpeen saadaan halpojen asuntojen ekokylä

    2. 2

      Trump selitti Ruotsissa hämmentäneitä terrorismi­vihjailujaan – kertoo viitanneensa Fox-kanavan uutislähetykseen

    3. 3

      Tutkimus: Gluteeniton ruokavalio voi aiheuttaa yllättävän riskin terveydelle

    4. 4

      Meni kahdeksan vuotta, mutta nyt olen onnellinen yksin

    5. 5

      Kiusattu koulupoika näki näyn ja perusti oman kirkon Kokkolaan – Patrick Tiaisella, 23, on paljon seuraajia ja outoja kokemuksia

    6. 6

      Sastamalan kuolonkolaria epäillään tahalliseksi: Poliisi oli saanut jo aikaisemmin yleisövinkkejä tapoista epäillyn liikkumisesta

    7. 7

      Merivoimat hakee uutta asetta, jossa ”vain mielikuvitus on rajana” – erikoinen tietopyyntö herätti kummastusta

    8. 8

      Trump viittasi terrori-iskuun Ruotsissa – Carl Bildt ihmetteli, onko presidentti poltellut jotain

    9. 9

      Pekka Väänänen viettää Nuuksion metsissä vähintään 300 päivää vuodessa ja on huolissaan luonnosta vieraantuneista ihmisistä – ”Yksi sukupolvi on mennyt”

    10. 10

      Lennolla kolmasosa matkustajista loukkaantui hiukkasen osuttua koneeseen – kosminen säteily voi sekoittaa elektroniikkaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kansanedustaja Touko Aalto teki aidon facepalmin eduskunnan Aito avioliitto -keskustelussa

    2. 2

      Persoonallisuus vaikuttaa ystävyyssuhteisiin – Tee ystävyystesti, joka kertoo millainen olet itse

    3. 3

      Kiusattu koulupoika näki näyn ja perusti oman kirkon Kokkolaan – Patrick Tiaisella, 23, on paljon seuraajia ja outoja kokemuksia

    4. 4

      USA:n media konservatiivista Foxia myöten päivittelee Trumpin käytöstä sekavassa lehdistö­tilaisuudessa: ”hullua”, ”häiriintynyttä”

    5. 5

      Trump viittasi terrori-iskuun Ruotsissa – Carl Bildt ihmetteli, onko presidentti poltellut jotain

    6. 6

      Rap-artisti käski Helsingissä naiset ja vähemmistöt eturiviin ja miehet antamaan tilaa, koska emme itse tajua sitä tehdä

    7. 7

      Jäätyneenä Vuosaaresta löytynyt koiranpentu ”lopetettiin asianmukaisesti” – tapaus herätti raivoa jopa alamaailmaa myöten

    8. 8

      Sähköyhtiöiden hyvitettävä asiakkailleen ylisuuria siirtomaksuja – HS:n hakukone kertoo, oletko saajien joukossa

    9. 9

      16-vuotias Tuure Boelius nousi tähdeksi tubettajana, valittiin Vuoden homoksi – ja pettyi pahasti Suomen mediaan

    10. 10

      Pohjois-Korean naisagentit diktaattorin palveluksessa: Kim Hyon-hui pudotti matkustajakoneen, ei ehtinyt nielaista syanidikapselia ja jäi kiinni

    11. Näytä lisää