Valikko
Kotimaa

”Nainen, joka esti Suomen Nato-jäsenyyden” – HS:n haastattelussa Tarja Halonen kertoo presidenttikautensa kipukohdista ja ajatuksensa Putinista ja Itämeren turvallisuudesta

Suomi ei tarvitse turvallisuutensa takeeksi Natoa, presidentti Tarja Halonen sanoo. Halosen mielestä media myös paisuttelee Itämeren alueen jännitteisyyttä. Jalkaväkimiinojen poistopäätöstä Halonen ei kadu.

Presidentti Tarja Halonen kantaa rintapielessään nappia, joka symbolisoi itsenäisyyden juhlavuoden ”100 tasa-arvotekoa”-kampanjaa.

Kampanjan kunniatoimikuntaa johtava Halonen on tasa-arvoteko itsekin itsenäisyyden menneeltä vuosisadalta: ensimmäinen naispresidentti ja yhä kovassa vauhdissa.

”Väkisin tulee tunne, että tasa-arvotuotanto on heikentynyt, kun minua nyt kysytään joka paikkaan”, Halonen naurahtaa.

Tasa-arvosta Halonen puhuisi mielellään vaikka kuinka. Samoin kestävästä kehityksestä ja YK:sta ja ”laajan turvallisuuden käsitteestä”. Näille asioille hän on omistanut valtaosan elämästään myös presidenttikautensa jälkeen.

Mutta juuri nyt kestävä kehitys ei ole Suomessa nosteessa. Se on Haloselle pettymys.

”Pitäisi nähdä, että terrorismikin juureutuu nimenomaan alueilla, joilla on kestävässä kehityksessä epäkohtia”, Halonen muistuttaa.


Eduskunta keskusteli viimeisenä työpäivänään joulun alla hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta eli ulkopolitiikan linjavedoista. 30-sivuiseen selontekoon ei mahtunut kestävästä kehityksestä edes kokonaista sivua. Maailmalta jyräävät nyt päälle muut asiat.

Poliittista keskustelua hallitsevat Itämeren alueen jännittynyt ilmapiiri sekä huoli Venäjästä. Turvallisuusympäristön nopea heikkeneminen pelottaa myös arjessa.

”Se on tätä Suomen henkeä. Ja mediassa sitä paisutellaan”, Halonen toppuuttelee.

Tosiasiassa tilanne Itämerellä ei Halosen mielestä ole niin jännitteinen kuin uutisten perusteella voisi luulla.

”Pelon luominen on pahinta turvallisuuspolitiikassa. Silloin, kun ihmiset pelkäävät, tapahtuu ylilyöntejä puolin ja toisin.”

Lähi-idässäkin on sodittu jo vuosia, Halonen muistuttaa. Suomessa sille on tuskin korvaa lotkautettu.

”Vasta pakolaisaalto heikensi turvallisuustunnettamme. Ja Ukrainan kriisi toi sodan tietysti keskelle Eurooppaa ja meitäkin lähelle.”

Konfliktipelkoa Itämerellä ruokkivat Halosen mukaan osin Suomen omat sotamuistot, mutta myös Baltian ja Puolan pelot.

”Venäjän käytös ja kybersodankäynti ovat saaneet aiheellisesti entisen Neuvostoliiton etupiirin alueet varpailleen. Ukraina on niin lähellä. Heidän pelkonsa valtapiiriajattelun paluusta kiertyvät sitten meillekin.”

Presidenttikaudellaan Halonen vertasi Viroa väkivaltaisessa avioliitossa olevan vaimoon, joka pelkää jatkuvasti miehensä eli Venäjän uusia iskuja.

”Minut haukuttiin sanoistani mennen tullen”, Halonen tunnustaa nyt jälkikäteen.

”Pitää erityisesti varoa sitä, että ei lähde syyllistämään Baltian maita tai Puolaa. Heillä on toisenlainen historia, ja heillä on suurempikin aihe pelätä, että historia toistuisi.”

 

”Enhän minä ole mikään Putinin henkilääkäri.”

Halonen korostaa, että Suomi on perinteisesti halunnut välttää kärjistyksiä Venäjän kanssa.

”Emme halua olla naiiveja, mutta emme halua kärjistää. Meillä on ollut kaksi sotaa Neuvostoliiton kanssa. Emme pidä Venäjän käytöstä myöskään riskittömänä.”

”Eristäminen tai yksinjättäminen ei tee ihmisistä eikä maista kuitenkaan muita parempia”, Halonen muistuttaa.

Krimin valtaus haastoi eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän perusteet ja todisti voimapolitiikan paluusta Venäjällä.

Halonen ei halua arvioida, miksi Venäjän presidentti Vladimir Putin nyt toimii, niin kuin toimii

”Enhän minä ole mikään Putinin henkilääkäri.”

Viimeksi Halonen tapasi Putinin lokakuun lopulla, ensi kerran parin vuoden tauon jälkeen.

”Saatan tavata pian uudelleenkin.”

”Kaikille niille, joilla on nyt viran tai aseman puolesta mahdollisuus – sanoisin, että jopa oikeus ja velvollisuus – tavata Putin, sanon, että keskustelkaa. Ei pidä sanoa, että kerro sinä, vaan puhukaa itse.”

Samaa ohjetta Halonen kertoo toistavansa myös Yhdysvalloissa, jossa hän toimii paraikaa maan Foreign Relations Councilin (Ulkosuhteiden neuvoston) kansainvälisen toimielimen jäsenenä.

Halonen korostaa, että hänellä on edelleen toimivat suhteet itään ja länteen. Halosta selvästi nyppii, että hänen presidenttiaikaisia suhteitaan Yhdysvaltoihin väitettiin heikoiksi.

”Niin, minähän olen se presidentti, jolla ei kuulemma ollut suhteita Yhdysvaltoihin. Tässäkin oli varmaan vähän informaatiovaikuttamista taustalla”, Halonen sivaltaa.

Halonen ei lähtenyt silti julkisesti huutelemaan kontakteistaan.

”Kenen kannattaa lähteä puolustamaan itseään valtamediaa vastaan? Eihän siitä saa kuin nenilleen.”

”Suhteeni Yhdysvaltoihin on ollut erittäin hyvä jo vuosikausia. Olen saanut muun muassa tunnustuspalkinnot republikaaneilta ja demokraateilta. Olen myös opettanut Harvardissa”, Halonen kertoo.

Suhtautumisessaan Natoon Halonen on pysynyt tiukkana: hän on ollut aina Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan.

Nato-kumppanuus antaa Halosesta jo kylliksi turvaa. Myös selvä enemmistö suomalaisista vastustaa yhä Nato-jäsenyyttä.

”Minä olen koettanut edustaa suomalaisten kantaa”, Halonen toteaa.

Halosen edeltäjä, presidentti Martti Ahtisaari liputti sen sijaan julkisesti Nato-jäsenyyden puolesta myös Halosen presidenttikaudella.

”Minut on jopa esitelty Yhdysvaltain presidentille George W. Bushille naisena, joka estää Suomen Nato-jäsenyyden”, Halonen muistelee.

Nato ei Halosen mielestä ratkaise Suomen turvallisuutta.

”Nato on vain yksi asia muiden joukossa. Sen viestin antaminen, että Nato-jäsenyys ratkaisee turvallisuudessa kaiken, on kovin suppeaa.”

”On tietysti täysin nykyisen poliittisen johdon asia päättää, mitä he tekevät. Minulla ei ole ollut mitään vaikeuksia hyväksyä tasavallan presidentin Sauli Niinistön linjaa.”

Niinistö on sanonut kummeksuvansa ajatusta, että mahdollinen Nato-päätös voitaisiin tehdä kansalta kysymättä. Jos Nato-jäsenyyttä aiotaan hakea, siitä on Niinistön mukaan järjestettävä kansanäänestys.

Halonen korostaa, että hän ei missään tapauksessa halua horjuttaa vuorossa olevien päättäjien valtaa ja vastuuta.

”Minulla on yhä puhevalta, mutta haluan kunnioittaa myös demokratiaa.”

Halonen varoittaa silti liian kapea-alaisesta turvallisuusajattelusta.

Hän viittaa muun muassa entisen puolustusministerin, Jyri Häkämiehen,Venäjä-puheisiin Washingtonissa kymmenkunta vuotta sitten. Häkämies maalaili kohupuheessaan Suomelle kolme turvallisuushaastetta: Venäjä, Venäjä ja Venäjä.

”Häkämies otti turvallisuuteen geopoliittisen näkökulman. Hänelle kyllä sanottiin, että onko tätä ihan pakko tarjoilla? On aika yksipuolistavaa sanoa, että tietynlaiset naapurit ovat riski.”

”Naapureitaan ei voi valita. Voimme kuitenkin valita suhtautumistapamme naapureihin, omalta puoleltamme. Ei se tietysti tarkoita, että naapuri valitsee automaattisesti samoin, mutta ovat nämä asiat ainakin vuorovaikutuksessa”, Halonen painottaa.

Halonen saa vieläkin rajua arvostelua päätöksestään luopua jalkaväkimiinoista ja liittyä Ottawan sopimukseen.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) sanoi hiljattain, että miinapäätöksen tehneet poliitikot kantavat mittavan vastuun, jos sota syttyy. ”Se vastuu mitataan sitten suomalaisten nuorten miesten ja naisten verellä”, Niinistö totesi.

”Kannattaa kysyä myös armeijan kantaa”, Halonen puolustautuu.

”Minä en päätöstä kadu. Olin tiiviisti yhteydessä armeijaan, kun ratkaisua tehtiin. Sain jopa haukut, että päätöstä ei tehty nopeammin.”

Miinatkin vanhenevat, Halonen huomauttaa.

”Käsitys, että miinat eivät vanhene, on väärä. Tämän päätöksen ansiosta armeija on hankkinut modernimpia välineitä turvallisuutta parantamaan.”

”Ja kun katsoo sotatekniikan nykyistä tasoa, käsitys, että miinoilla taataan turvallisuus, tuntuu hieman suppealta – kauniisti sanottuna.”


Tarja Halosesta piti tulla Tarjakaarina mutta pappi ei suostunut – ”ryssän nimikään” ei ollut kelvata

Presidentti Tarja Halonen täytti jouluaattona 73 vuotta. Lapselle jouluaatto on kurjin mahdollinen syntymäpäivä. Jäikö trauma?

”Sen verran, että minusta tuli demari”, Halonen kuittaa.

 

”Pappi sanoi, että sota-aika ja vielä ryssän nimi. Tarjahan tulee sanasta Darija.”

”Synnyin viimeisenä sotajouluna. Ja oma nimipäiväkin tuli almanakkaan vasta vuosien päästä.”

Halosen äiti yritti saada tyttärestään ensin Tarjakaarinan. Papille yhteen kirjoitettu nimi ei kelvannut, eikä oikein Tarjakaan.

”Pappi sanoi, että sota-aika ja vielä ryssän nimi. Tarjahan tulee sanasta Darija.”

”Äiti oli aikaansa edellä. Monella minua viisi tai kymmenen vuotta nuoremmalla on jo kahden nimen yhdistelmä.”

Tarja tuli nimenä almanakkaan 1950, seitsemän vuotta syntymäpäivää myöhemmin.

Halosen äiti syntyi autonomiseen Suomeen, mutta ei ehtinyt nähdä enää Neuvostoliiton hajoamista.

”Nyt on mielenkiintoinen Suomi-neidon syntymäpäivän aika. Meillä elää yhä ihmisiä, joiden muisti kattaa raamatullisesti sanottuna kolmanteen neljänteen polveen asti.”

”Se on se suullisen muistin aika, kun tietää vanhempiensa ja isovanhempiensa tarinat suullisena perintönä ja voi vielä levittää niitä seuraavalle polvelle.”

Haastattelupäivänä Halonen kertoi menevänsä koripallo-otteluun – pelaamaan itse.

”Löysin vanhat vastustajani. Olen jo pitkään hakenut paikkaa, jossa tällainen kultaisessa iässä oleva henkilö voisi pelata pelkäämättä rikkovansa luitaan.”

”Sitten löysin Golden Ladies -ryhmän. Siellä kaikki ovat minua parempia, osa jopa mestaruus- ja maaottelusarjan pelaajia. Olen minä pelannut koripalloa kuitenkin sen verran, että tiedän säännöt ja osaan temput.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Suomen presidentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

    3. 3

      Katastrofista toipuva Samsung julkisti uuden puhelinmallin, jonka etupuoli on käytännössä pelkkää näyttöä

    4. 4

      NY Times: Ivanka Trump taipui eettisen arvostelun edessä ja ottaa virallisen työtehtävän Valkoisesta talosta

    5. 5

      Jos et siedä inhimillistä lämpöä, kannattaa katsoa peiliin – Pehmeiden arvojen pilkkaaminen kertoo usein pelosta

    6. 6

      Ei uskoisi, jos ei näkisi: Britannia aloitti uhmakkaan matkan ulos EU:sta, kun brexit-hallitus nujersi parlamentin ja muut vastustajat

    7. 7

      Euroopan vanhin laiskiainen putosi puusta Korkeasaaressa – tällainen on onnettomuuteen joutunut 43-vuotias Coco

    8. 8

      Putin ja Niinistö tapaavat torstaina jään kaupungissa, jonka tyypillisin kulkuneuvo on vedessä kulkeva moottoripyörä

    9. 9

      Hille Korhosen uraan mahtuu 7 vuotta kotiäitinä – kesällä hänestä tulee ainoa suurta pörssiyhtiötä johtava nainen Suomessa

    10. 10

      Trump ryhtyi kumoamaan Obaman ilmasto­politiikkaa – Mutta mitä on Trumpin mainitsema ”puhdas hiili”?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Jos et siedä inhimillistä lämpöä, kannattaa katsoa peiliin – Pehmeiden arvojen pilkkaaminen kertoo usein pelosta

    3. 3

      Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

    4. 4

      Hille Korhosen uraan mahtuu 7 vuotta kotiäitinä – kesällä hänestä tulee ainoa suurta pörssiyhtiötä johtava nainen Suomessa

    5. 5

      Moni uskoo, että sokeri tai maito voi aiheuttaa syöpää – Asiantuntija kertoo nyt, millainen ruokavalio pitää syövän loitolla

    6. 6

      Euroopan vanhin laiskiainen putosi puusta Korkeasaaressa – tällainen on onnettomuuteen joutunut 43-vuotias Coco

    7. 7

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    8. 8

      Kaupungeissa on jotain, mikä koettelee mielenterveyttä – urbaani psykoosi on kaupunkilaisten oma oireyhtymä

    9. 9

      Trump haukkui Obaman golfharrastuksen kymmenillä twiiteillä ja vakuutti, ettei presidenttinä ”edes näkisi viheriöitä” – nyt hän on pelannut 13 kertaa

    10. 10

      Toimitusjohtajalle potkut isosta espoolaisesta isännöinti- ja huoltoyhtiöstä – epäillään rahojen väärinkäytöstä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    3. 3

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    4. 4

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    5. 5

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    6. 6

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    7. 7

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    8. 8

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    9. 9

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    10. 10

      Tohtori Tuulan ja tehdastyöntekijä Ritvan rakkaus oli monelle yllätys – ”Alemmassa sosiaaliluokassa ajatellaan, että herrat eivät pidä maailmaa käynnissä”

    11. Näytä lisää