Kotimaa

Pääministeri Sipilän kotimaakunta voittaa eniten maakuntien rahoitus­uudistuksessa

Häviäjämaakunnat joutuvat tehostamaan soten järjestämistä, koska niillä on rahaa käytettävissään vähemmän kuin nyt.

Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistus tarkoittaa mullistusta myös tapaan, miten nämä palvelut vastaisuudessa rahoitetaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti alustavia rahoituslaskelmia samalla, kun ministerit joulun alla kertoivat soten valinnanvapaudesta.

Osa tulevista maakunnista menettää uudistuksessa rahaa nykyiseen verrattuna, osa puolestaan voittaa. Maakuntarahoituksen suurin voittaja on Pohjois-Pohjanmaa, jossa rahaa on käytettävissä 157 euroa asukasta kohti enemmän kuin nyt.

Suurin häviäjä on Pohjanmaa, jossa rahan määrä asukasta kohti vähenee 111 euroa verrattuna nykytilaan.

Sote-uudistus siirtää sosiaali- ja terveyspalvelut kunnilta 18 maakunnan vastuulle. Maakunnilla ei ainakaan uudistuksen alkuvaiheessa ole oikeutta kerätä veroja, joten ne saavat rahoituksensa valtiolta sekä asiakas- ja käyttömaksuina.

Maakunnat saavat vuoden 2019 alussa käyttöönsä suunnilleen sen summan, joka alueen kunnilta on kulunut soteen sekä muihin niiltä pois siirtyviin tehtäviin.



Laskelman pohjana ovat alueen kuntien nykyiset yhteenlasketut nettomenot. Uusien maakuntien valtiolta saama rahoitus vuodesta 2019 eteenpäin on arvioitu hallituksen päättämien kriteerien perusteella.

Tulevat maakunnat saavat rahaa sen mukaan, mikä on niiden asukasmäärä, asukkaiden ikärakenne, terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarve, asukastiheys sekä vieras- ja ruotsinkielisten asukkaiden määrä.

Ikärakenne ja muu palvelutarve määrää yli 85 prosenttia rahan määrästä. Kymmenen prosenttia rahoituksesta tulee asukasluvun perusteella.

Kriteereillä tasataan maakuntien eroja. Jos väestö on nuorta ja tervettä, maakunta ei tarvitse suhteessa yhtä paljon rahaa kuin maakunta, jossa on paljon iäkkäitä ja sairastelevia asukkaita.

Laskelma sisältää tässä vaiheessa soten, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon tehtävät. Maakunnille tulee muitakin tehtäviä, joiden valtion rahoituksen määrä vielä tarkentuu.

Sote on ylivoimaisesti suurin tehtävä. Tulevien maakuntien nettokustannukset ovat tämän vuoden tasossa laskettuna 17,7 miljardia euroa, josta soten osuus on 17,2 miljardia. Pelastustoimen kulut ovat noin 400 miljoonaa euroa.

Kuva tulevien maakuntien tilanteesta täydentyy, jos mukaan laskee vielä alueitten kuntien tulevat valtionosuudet eli valtiolta tulevan, verotuloja täydentävän rahoituksen.

Aluetutkija Timo Aron tekemän yhteenvedon perusteella Pohjois-Pohjanmaa on sen jälkeen vielä selvemmin sote- ja maakuntauudistuksen taloudellinen voittaja: rahaa on 178 euroa asukasta kohti enemmän kuin ennen uudistusta.

Pohjois-Pohjanmaa on sattumalta pääministeri Juha Sipilän (kesk) ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (ps) kotimaakunta.

Rahoituslaskelmienkaan perusteella ei tarvitse ihmetellä, miksi maakuntauudistus on keskustalle tärkeä ja miksi esimerkiksi pääkaupunkiseudulla uudistus ei ole herättänyt ihastusta.

Maakuntalain lausuntokierroksen jälkeen hallitus vielä rukkasi rahoituskriteereitä niin, että ne suosivat entistä enemmän harvaan asuttuja alueita eli lähinnä Lappia, Kainuuta ja Pohjois-Pohjanmaata.

Timo Aron mukaan asukastiheyteen liittyvän kriteerin pieneltä näyttävä muutos tarkoittaa sitä, että tiheämmin asutuilta alueilta siirtyy lähes 90 miljoonaa euroa harvemmin asutuille seuduille.

Suurimmaksi häviäjäksi nousee Etelä-Savo, jonka valtiolta kokonaisuudessaan saama rahoitus on uudistuksen jälkeen 105 euroa pienempi kuin nyt.

Häviäjämaakunnat joutuvat tehostamaan soten ja muiden tehtävien järjestämistä, koska niillä on rahaa käytettävissään vähemmän kuin nyt. Varaa siihen ehkä on, sillä esimerkiksi Etelä-Savossa sote-palvelujen menot ovat melkein tuhat euroa suuremmat asukasta kohti kuin Uudellamaalla.

Voittajamaakunnatkaan eivät pääse rellestämään, sillä ne eivät ole taloudellisesti itsenäisiä niin kauan kuin rahat tulevat valtiolta eivätkä ne voi itse verottaa asukkaitaan.

Valtio ei aio huomioida rahoituksessaan täysimääräisesti sitä, mitkä ovat maakuntien toteutuneet kustannukset sotesta ja muista tehtävistä. Maakunta ei siis voi ylihoitaa asukkaitaan ja lähettää laskua valtiolle, vaan sen täytyy periaatteessa selvitä vuosittain saamallaan rahalla.

Kaiken läpi lyö suuri tavoite hillitä sote-menojen kasvua kolme miljardia vuoden 2029 loppuun mennessä.

Jos toiminnan tehostaminen ei auta, maakunnat joutuvat korottamaan asiakasmaksuja. Viime kädessä ne saavat rajata, mihin palveluihin ihmisillä on oikeus.

Fakta

Maakunnat aloittavat vuonna 2019


 Maakuntien perustamista ja soten järjestämistä koskevat lait etenevät eduskuntaan tammikuun lopussa 2017.

 Uudet maakunnat perustetaan 1. heinäkuuta 2017 ja niille tulee väliaikaishallinto.

 Maakunnille valitaan päättäjät maakuntavaaleilla tammikuussa 2018.

 Maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2019 alussa. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja joukko muita tehtäviä siirtyy niiden vastuulle.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sote
  • Sote-uudistus
  • Maakunnat
  • Teija Sutinen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

    2. 2

      Yhteenveto Barcelonan yliajosta: ainakin 13 kuollut ja yli sata loukkaantunut, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla

    3. 3

      Venäjän suurlähettiläs Suomessa puhuu toisella tyylillä kuin hänen virkaveljensä Ruotsissa

    4. 4

      Suomi on jakautunut kahtia: etelässä ja rannikolla on terveimmät asukkaat, idässä ja pohjoisessa sairauksia podetaan enemmän – Katso, miten omassa kotikunnassasi sairastetaan

    5. 5

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    6. 6

      Olen törmännyt sovinismiin 68-vuotiaan elämäni jokaisessa vaiheessa – naisten pilkkaamisessa ei ole mitään hauskaa

    7. 7

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    8. 8

      Syy suomalaisten terveyseroihin löytyy elintavoista

    9. 9

      Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

    10. 10

      Liika terrorismin pelko voi jopa heikentää turvallisuutta – tutkija Leena Malkki neuvoo, miten toistuvien iskujen kanssa voi elää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    2. 2

      Yhteenveto Barcelonan yliajosta: ainakin 13 kuollut ja yli sata loukkaantunut, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla

    3. 3

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    4. 4

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    5. 5

      Poliisi: Hengitysoireita aiheuttanut aine Mannerheimin­tiellä saattoi olla peräisin ruokapalosta

    6. 6

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    7. 7

      Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

    8. 8

      Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

    9. 9

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    10. 10

      Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    5. 5

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    8. 8

      On yksinkertaisesti väärin olla rikas

    9. 9

      Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

    10. 10

      Yhteenveto Barcelonan yliajosta: ainakin 13 kuollut ja yli sata loukkaantunut, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla

    11. Näytä lisää