Kotimaa

Juuri avautuneet arkistot paljastavat: 25 vuotta sitten Suomi pelkäsi sisällissotaa Venäjällä ja pani toivonsa viinaanmenevään Jeltsiniin

Suomi aloitti vuoden 1992 ennennäkemättömässä tilanteessa. Vieressä ei enää ollut Neuvostoliittoa. Suomessa pelättiin Venäjän sisällissotaa, ja kaikki toivo oli viinaanmenevässä Boris Jeltsinissä. HS perehtyi ulkoministeriön juuri avautuneisiin arkistoihin epävarmalta keväältä 25 vuotta sitten.

Venäjän presidentti Boris Jeltsin totesi, että hän ei nyt lähiaikoina matkusta ulkomaille. Hänen läsnäoloaan tarvitaan Venäjällä, pitämään vaikea tilanne hallinnassa.

Oli helmikuu vuonna 1992, ja Jeltsin tapasi Moskovassa ulkomaisten edustustojen päälliköitä. Suomea edusti suurlähettiläs Heikki Talvitie. Venäjän johtaja puhui suoraan.

”Jeltsin sanoi, että tärkeintä on nyt välttää sisällissota”, Talvitie kirjoitti salasanomaan, jonka hän lähetti Helsinkiin 12. helmikuuta.

Salasanoma on pysynyt salaisena ulkoministeriön arkistojen kätkössä 25 vuotta. Nyt vuoden alusta vuoden 1992 arkistot tulivat määräajan jälkeen julkisiksi.


HS kävi läpi näitä asiakirjoja. Niistä piirtyy kuva Suomen pitkästä ja epävarmasta keväästä 1992. Koko ajan pelättiin sekasortoa itärajan takana. Ainoa toivo oli Jeltsin, joka kyllä toimi päättäväisesti mutta tunnettiin viinaan menevänä miehenä.

Suomi aloitti vuoden 1992 aivan uudesta tilanteesta: itärajan takana ei enää ollut Neuvostoliittoa. Se oli virallisesti lakannut olemasta edellisvuoden lopussa 26. joulukuuta 1991. Valtava kommunistivaltio oli ollut Suomen varjo noin 70 vuotta, itsenäisyyden alkuajoista lähtien. Oli käyty talvisota ja jatkosota ja eletty kylmän sodan pitkät vuosikymmenet, jolloin Neuvostoliitto puuttui Suomen sisäisiin asioihin hallituksen ja presidentin valintoja myöten.

Neuvostoliiton historiasta voi lukea enemmän tästä laajasta artikkelista.

Vuoden 1992 alkaessa Neuvostoliiton osatasavallat olivat jo julistautuneet itsenäisiksi ydinvaltio Venäjä etunenässä. Jeltsin yritti uudistaa Venäjää kohti demokratiaa, markkinataloutta ja yhteyksiä länsimaailmaan.

Sekavaa se oli. Suomen diplomaatit raportoivat salasanomissaan kovasta valtakamppailusta Moskovassa. Oli pelko vanhoillisten uudesta vallankaappausyrityksestä, asevoimien tyytymättömyydestä, Venäjänkin hajoamisesta. Kansa marssi kaduilla. Kommunismiin paluuta vaatineet kantoivat Vladimir Leninin kuvia. Toiset osoittivat mieltä hintojen nousua ja elintarvikepulaa vastaan.

Tilannearviota oli suuntaan ja toiseen sekä suomalaisilla että venäläisillä, UM:n arkistot kertovat.

”Tilanne Venäjällä; ajat ovat kovat mutta kyllä se siitä. Eivät venäläiset lähde Suomen suuntaan rynnimään. Ydinaseet hallitaan ja venäläiset sotilaat lähtevät Eestistä. Pysyykö IVY koossa?”, raportoi Pariisin-suurlähettiläs Matti Häkkänen näkemyksistä, joita Venäjän asiainhoitaja oli esittänyt lounaalla.

Lounaskumppanikin oli arvioinut, että Jeltsin on ”ainoa näitä aikoja heillä hoitamaan pystyvä henkilö”.


Jo talvella 1992 Suomi toivoi, että Jeltsin voisi pian vierailla Suomessa. Ainoan toivon kanssa olisi tärkeä päästä suoraan korkean tason yhteyteen. Jeltsinillä oli kuitenkin kädet täynnä Venäjää.

Virallisesti Suomen ja Venäjän uudet suhteet järjestettiin pinkalla paperitöitä. Venäjä julistautui Neuvostoliiton seuraajavaltioksi, ja yhdessä todettiin, ettei Suomelta tarvita erillistä Venäjän tunnustamista. Vanhojen suhteiden perusta YYA-sopimus (ystävyys, yhteistyö- ja avunanto) korvattiin uudella perussopimuksella.

Venäjä lupaili uutta ideologiasta vapaata suhdetta ulkomaailmaan. Suomessa arvailtiin, että näinköhän on.

Suomella oli oma suuntansa selvänä – kohti Euroopan yhteisöä, nykyistä EU:ta. Kevättalvella 1992 siihen ei enää Venäjän kantaa kyselty.

Maaliskuun alussa ulkoministeri Paavo Väyrynen (kesk) tapasi Venäjän ulkoministeri Andrej Kozyrevin Kööpenhaminassa. Enimmäkseen puhuttiin Venäjästä mutta tapaamisen lopuksi Väyrynen selosti Suomen EY:n jäsenhakemuksen tilannetta.

”Kozyrev totesi hakemuksen jättämisen olevan Suomen oma asia”, sanotaan salaiseksi leimatussa muistiossa.

Pari viikkoa myöhemmin Suomi jätti hakemuksen EY:n jäseneksi.

Länsisuhteita halusi Venäjänkin johto. Venäjä pyrki Maailmanpankin jäseneksi, Euroopan neuvostoon, IMF:ään. Arkistoissa vilahtelee ajatus, että entä jos Venäjästäkin tulisi EY:n jäsen. Tapaamisessa Väyrysen kanssa Kozyrev ”toivoi Venäjälle Nato-jäsenyyttä”.

Uudistusmielisen Kozyrevin Nato-innolla ei kuitenkaan ollut laajaa kannatusta Venäjällä. Hänen oma asemansakin oli jatkuvasti epävarma. Arkistojen perusteella Kozyrev näki vallankaappausuhat välittöminä ja pelkäsi kaiken menevän pieleen.

Jeltsin kuitenkin sinnitteli. Hän piti presidentin tehtävien ohella myös pääministerin virkaa – ei ollut monia, joihin luottaa. Yksi kovimmista kampittajistakin oli oma varapresidentti. Kansallismielinen Aleksandr Rutskoi syytti Jeltsiniä Venäjän viemisestä turmioon.

Huhtikuussa Venäjällä tapahtui yksi merkkipaalu uuden demokratian rakentamisessa, kun kansanedustajien kongressi kokoontui. Siitä tuli kiivas valtakamppailu. Hallitus oli lähellä hajota, mutta lopulta Jeltsin selvisi voittajana. Tämä pantiin tyytyväisenä merkille, myös Suomen ulkoministeriössä.

Uusia huolia tuli. Sosnovyi Borin ydinvoimalassa Suomenlahden rannalla tapahtui onnettomuus. Isolta tuholta vältyttiin, mutta Suomi sai muistutuksen taas yhdestä epävarmuudesta.

Iso kysymys oli Baltiassa edelleen olevat neuvostoarmeijan joukot, noin satatuhatta sotilasta. Viro, Latvia ja Liettua halusivat niistä nopeasti eroon. Venäjä lupaama joukkojen vetäminen ei kuitenkaan oikein edennyt. Venäläiset selittivät hitautta vaikeudella löytää sotilaille asuntoja Venäjältä. Taitaa asiassa olla hieman psykologisiakin ongelmia, arvioitiin yhdessä UM:n muistiossa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.


Arkistojen perusteella Suomi suhtautui kysymykseen Baltiassa olevista joukoista enemmän tiedustellen kuin vaatien. Huhtikuussa Etyk-suurlähettiläs Pertti Torstila kuitenkin piti puheen, jossa Venäjä näki ikävän vaativan sävyn.

”Meillä on ollut käsitys, että Suomi suhtautuu tähän Venäjän kantaan ymmärryksellä”, sanoi suurlähetystön ministerineuvos Vadim Andrejev, joka tuli Katajanokalle tapaamaan valtiosihteeri Martti Ahtisaarta.

”Onko kyse jonkinlaisesta asennoitumisen muutoksesta?” Andrejev halusi tietää muistion mukaan.

Ahtisaari rauhoitteli diplomaattisesti.

Julkisuudessa Suomessa oli paljon esillä räyhänationalisti Vladimir Zhirinovski. Hänen uhittelevat puheensa nostivat kansankin parissa pelkoa, että jos äärivoimat pääsevät valtaan, rajan takaa tullaan raudalla. Mediassa puhuttiin ”Suomen-syöjästä”.


Ulkoministeriössä Zhirinovskia ei arkistojen perusteella otettu kovin tosissaan. Hän sai kuitenkin niin paljon julkisuutta, että suurlähettiläs Talvitie katsoi tarpeelliseksi lähettää Helsinkiin rauhoittelevan viestin. Hän totesi, ettei Zhirinovskilla ole Venäjällä mitään virallista asemaa ja että häntä äänestettiin myös protestiksi. Hän oli myös osa peliä.

”Zhirinovskin nimeä käytetään Moskovassa, kun halutaan esittää, kuinka vaarallista Suomelle on esittää aluevaatimuksia Karjalasta”, Talvitie kirjoitti.

Samaan aikaan Suomessa pantiin merkille huolestuttava asia: Venäjä oli lisännyt sotilasjoukkojaan Suomen rajan lähistöllä.

Suomen hallitus päätti käsitellä asian julkisesti korkealla tasolla. Pääministeri Esko Aho piti toukokuun alussa puheen, jossa hän vaati Venäjältä selitystä rajantakaisista joukoista. Ahon mukaan Suomesta oli tullut ”etulinjan valtio”, joka oli jo saanut varoituksia etulinjan vaaroista.

Venäjä närkästyi. Ministerineuvos Andrejev saapui jälleen Katajanokalle ja ”esitti verraten voimakkaan ihmettelyn ja peitetyn moitiskelun siitä, että Suomessa nyt niin paljon puhutaan itärajan takaa tulevasta uhasta”, muistio tapaamisesta kertoo.

Andrejev ihmetteli, mikä Suomea Venäjältä voisi uhata ja moitti, että nyt ei oikein ole kommunikaatio kunnossa Suomen ja Venäjän välillä.

Osastopäällikkö Jaakko Blomberg kirjoitti muistioon viileästi: ”Torjuin tämän moitteen.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.


Kesäkuun alussa Suomi sai pyytämänsä vastauksen, kun Venäjän ulkoministeriö ilmoitti, että Suomen rajan läheisyydessä venäläisjoukkoja tullaan vähentämään. Ilmoituksen mukaan ”määrä ei tule ylittämään rajan toisella puolen olevien suomalaisjoukkojen määrää”.

Suomen pitkä kevät kääntyi kesään, mutta Venäjä-suhteissa oli yhä koleaa.

Näissä tunnelmissa valmistauduttiin siihen, että Jeltsin viimein tulee Suomeen. Hänen, uudistuslinjan ja koko Venäjän asema oli yhä epävarma.

Talvitie raportoi Moskovasta kesäkuussa, että Jeltsin on edelleen lännen ainoa toivo. ”Vaihtoehtona ei ole konservatiivien uusi kaappaus vaan sisällissota.”

Jeltsin oli saanut ulkomailla uskottavuutta tehtyään vierailun Ranskaan sekä matkat YK:n päämajaan, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Ulkoministeriön papereissa todettiin Jeltsinin onnistuneiden matkojen myös vähentäneen viinamiehen mainetta.

Suomen-vierailun valmisteluasiakirjoissa ei viinasta puhuta suoraan. Niissä kuitenkin todetaan, että Jeltsin on osoittautunut varsin yllätykselliseksi henkilöksi. Näin ollen ”lienee syytä varmistaa, että vierailuohjelmassa otetaan toisaalta vieraan toivomuksia huomioon ja toisaalta ollaan innovatiivisia”.

Jeltsin tuli Suomeen osallistuakseen Etykin huippukokoukseen. Suomelle oli kuitenkin tärkeää, että presidentti jatkoi matkaansa Suomessa erillisenä valtiovierailuna.

Heinäkuun 1992 Etyk-kokous oli Suomelle diplomaattinen suurtapahtuma. Helsinkiin saapui 51 maan johtajia. Jeltsinin lisäksi joukossa olivat muun muassa Yhdysvaltain George Bush, Ranskan François Mitterrand ja Saksan Helmut Kohl.

Juhlallisuuksien kulisseissa Suomi tivasi Venäjältä edelleen tietoja akuutista huolestaan, eli joukoista rajan takana.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.


Osastopäällikkö Blomberg tapasi Etyk-huippukokoustiloissa Venäjän 1. varapuolustusministeri Andrei Kokoshinin. Tämä kertoi, että Venäjällä oli Suomen lähistöllä noin 30 000 sotilasta. Heidät oli vedetty pois Keski-Euroopasta ja sijoitettu Leningradin sotilaspiiriin, koska muualla oli vielä pahempi pula asunnoista.

”Pilke silmäkulmassa Kokoshin sanoi, ettei uudelleenryhmitys ole tapahtunut Zhirinovskin käskystä”, salainen muistio kertoo.

Asiakirjasta ei käy ilmi, kuinka hyvin huumori upposi suomalaisiin.

Presidentti Jeltsinin valtiovierailu alkoi 11. heinäkuuta. Siitä tuli historiallinen, hieman yllätyksellinenkin.

Jeltsin meni Hietaniemen hautausmaalle ja laski seppeleen kaatuneiden suomalaissotilaiden sankariristille. Jeltsinin mukaan se oli tarkoitettu lopulliseksi sovinnon eleeksi.

Sitten Jeltsin piti puheen presidentinlinnassa. Hän sanoi, että aiemmin Moskovasta ”tehtiin suoria yrityksiä puuttua itsenäisen Suomen sisäisiin asioihin kauaksi menevine tarkoitusperineen”.

”Voin Venäjän presidenttinä kansan puolesta vakuuttaa, että sellaiset teot eivät tule enää koskaan synkistämään Venäjän suhdetta Suomeen. Me olemme kieltäytyneet niistä lopullisesti ja ainaiseksi.”

Jeltsin piti sanojaan ”uuden ajanlaskun” alkuna. Sitä ne tavallaan olivatkin, ja Jeltsinin puhe pantiin merkille eri puolilla maailmaa. Suomessa reaktiot olivat vaisumpia.

Jeltsinin sanat osuivat yhä arkaan paikkaan. Neuvostoliiton vaikutusvalta Suomen asioihin oli edelleen suomalaisia vaivaannuttava asia. Ja sovintomielialaa rasitti se, että Jeltsin oli tiukasti torjunut keskustelut Karjalasta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.


Presidentti Mauno Koivisto vastasi Jeltsinin puheeseen lakonisesti. Lehdistössä monien kommenttien sävy oli realistinen: eivät ne huolet Venäjän kanssa tähän tainneet päättyä.

Jeltsin itse vaikutti pitäneensä vierailuaan käänteenä tai toivoi niin. Pari viikkoa käyntinsä jälkeen hän lähetti kiitoskirjeen presidentti Koivistolle. Sekin löytyy ulkoministeriön arkistoista.

”Rakas ystävä”, Jeltsin aloitti.

”Nyt Venäjällä tapahtuneiden historiallisten muutosten jälkeen, on venäläissuomalaisilla suhteilla edessään selkeät näkymät aidosti hyvistä naapuruussuhteista, joiden perustana on uskollisuus yhteisille ihanteille, periytyminen ja uudistuminen.”

Tausta

Neuvostoliitto oli valtava kommunistivaltio


 Neuvostoliitto oli viralliselta nimeltään Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto. Se oli olemassa vuosina 1922–1991.

 Neuvostoliitto oli sosialistinen valtio. Talous oli keskusjohtoinen, poliittinen valta oli yksinvaltaisella kommunistisella puolueella ja yksilönvapauksia poljettiin. Vainoissa tapettiin miljoonia ihmisiä.

 Neuvostoliitto oli pinta-alaltaan maailman suurin valtio. Se oli kylmän sodan toinen supervalta, joka kisasi Yhdysvaltain kanssa.

 Liitovaltioon kuului loppuvaiheessa 15 neuvostotasavaltaa. Näistä tuli myöhemmin itsenäisiä valtioita, kuten Venäjä, Ukraina, Viro ja Uzbekistan.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Venäjä
  • Neuvostoliitto
  • Ulkopolitiikka
  • Suomi

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Antti Rinne, 54, kehottaa suomalaisia ”synnytystalkoisiin” – sanavalinta tyrmistyttää ja hävettää demareitakin

    2. 2

      Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

    3. 3

      Kaksi uutta kiinniottoa Turun puukotusjutussa – epäillyt kertoivat Suomessa olevansa algerialaisia, Ruotsissa marokkolaisia

    4. 4

      Moni lapsi saa vahingossa trendikkään nimen – Katso nimet, joiden suosio on nyt kasvussa

    5. 5

      Mies perusti terrorismia ja suvakkeja vastustavan kansanliikkeen, päätyi vahingossa vastustamaan sukkia – some täyttyi sukkakuvista

    6. 6

      Turun puukotuksiin reagoitiin vahvasti mediassa ja somessa – osa meni överiksi, listasimme räikeimmät ylilyönnit

    7. 7

      16-vuotias somalityttö pahoinpideltiin kotirapussa, parturi uhattiin tappaa – maahanmuuttajat kertovat, että täysin sivullisia uhkaillaan nyt väkivallalla Turun tapahtumien vuoksi

    8. 8

      Mies kaahasi satasta keskellä Töölöä ja vastaantulevien kaistalla Bulevardilla – autossa oli mukana huumeita ja ladattu käsiase

    9. 9

      Mikä nimeksi lapselle? Löydä HS:n vauvannimikoneella sinun ja kumppanisi yhteiset nimisuosikit

    10. 10

      Tanskan poliisi: sukellusveneestä löytyi paljon toimittaja Kim Wallin verta, merestä löydetty naisen ruumis on Kim Wallin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

    2. 2

      16-vuotias somalityttö pahoinpideltiin kotirapussa, parturi uhattiin tappaa – maahanmuuttajat kertovat, että täysin sivullisia uhkaillaan nyt väkivallalla Turun tapahtumien vuoksi

    3. 3

      Afganistaniin heinäkuussa pakkopalautettu Zaki Hussaini lensi takaisin Suomeen – tukiryhmä auttoi oleskeluluvassa ja maksoi lennot

    4. 4

      Somessa raivostuttiin kuvasta, jossa ”laiskat maahanmuuttajat” istuskelevat penkillä Italiassa – kunnes selvisi, että penkillä istuivat Samuel L. Jackson ja Magic Johnson

    5. 5

      Moni lapsi saa vahingossa trendikkään nimen – Katso nimet, joiden suosio on nyt kasvussa

    6. 6

      Mira, 21, sai unelmalomalta ESBL-superbakteerin, joka on lähes kaikille antibiooteille vastustuskykyinen – ”Jatkuvat kivut saivat minut miettimään vakavissani, kuolenko tähän”

    7. 7

      Tanskan poliisi: sukellusveneestä löytyi paljon toimittaja Kim Wallin verta, merestä löydetty naisen ruumis on Kim Wallin

    8. 8

      Kolmevuotias sai kiinalaisesta nettikaupasta maailman ihanimman pinkin puudelipyörän – sitten ilmestyivät mystiset näppylät

    9. 9

      Poliisi tutkii Vantaalla ilmoitettua maahanmuuttajataustaisen miehen puukotusta – Uhrin mukaan epäilty puukottaja kysyi, onko uhri muslimi

    10. 10

      HS selvitti: Yksi Turun puukotuksista epäilty haki monta kertaa oleskelulupaa Ruotsista siinä onnistumatta – kertoi asuneensa Marokossa kadulla ja joutuneensa raiskatuksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Poliisi tutkii Vantaalla ilmoitettua maahanmuuttajataustaisen miehen puukotusta – Uhrin mukaan epäilty puukottaja kysyi, onko uhri muslimi

    6. 6

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    7. 7

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    10. 10

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    11. Näytä lisää