Kotimaa

Kaupungeissa asutaan yhä ahtaammin – vantaalaisperheellä on 97 neliötä, mutta silti huoneita on liian vähän

Vantaalaisen Minna Rasin kodissa on suomalaisen määritelmän mukaan ahdasta, EU-mittarin mukaan ei. Katso, paljonko perheillä on neliöitä käytettävissä kotikunnassasi.

Ahdas asuminen lapsiperheessä syö hermoja silloin, kun mietitään, mihin mahduttaa kausivaatteet ja harrastusvälineiden vyöry.

Vantaan Hakunilassa neljän lapsensa kanssa asuva Minna Rasi myöntää, että ”touhu on välillä aikamoista sumplimista”.

Rasin perheellä on käytössään kolme makuuhuonetta, olohuone ja keittiö. Koska omaa huonetta ei riitä kaikille lapsille, perhe kuuluu tilastoissa ahtaasti asuvien kasvavaan joukkoon.

Lähes miljoona suomalaista asuu tilastojen mukaan ahtaasti, ja määrä kasvaa.

Erityisesti Helsingin seudulla asutaan yhä ahtaammin. Samaan aikaan asuminen on väljentynyt isoin harppauksin isojen kaupunkien ulkopuolella, eniten Kainuussa, Etelä-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Ahtaasti asuvien määrä kääntyi isoissa kaupungeissa kasvuun, kun finanssikriisi alkoi 2008. Kun aiemmin muutettiin laajemman pihapiirin perässä esimerkiksi Nurmijärvelle, perheet jäivätkin keskustaan, vaikka se tarkoitti neliöistä tinkimistä.

Vantaalainen Rasi on löytänyt tehokkaat keinot selvitä vähissä neliöissä.

”Itsellä toimii se, että tavaroille on kaikille oma paikkansa. Niin pysyy paikat järjestyksessä ja on helppo siivota.”

Rasi pitää kaapeissa tavarat järjestyksessä laatikoiden avulla. Näin tavaraa menee kaappiin paljon enemmän.

”Kaikki tarpeeton heti lahjoituksena pois tai myyntiin kirpparille tai nettiin tai tutuille, ettei jää nurkkiin pyörimään”, Rasi kuvaa.

Toisen kerroksen asunnossa neliöitä on peräti 97, mutta koululaisten huone on kahdelle pieni. Parvisängyt pelastavat tilanteen.

”Sänky, vaatekaappi, kirjoituspöytä, hyllyt ja laatikostot vievät tilaa vain sängyn verran ja näin kaikelle omalle tavaralle on tilaa.”

Jos talous alkaa kunnolla kasvaa, ahtaasti asuvien määrä saattaa kääntyä taas lasku-uralle. THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen ei ole kuitenkaan asiasta ihan varma.

”Tilannetta sanelee pitkälti kotitalouden tulotaso. Jos nykyinen kehitys, jossa tulot junnaavat paikoillaan, mutta asumiskustannukset nousevat, jatkuu, se johtaa väistämättä ahtaampaan asumiseen”, Kauppinen kuvailee.

Alla olevalla laskurilla voit katsoa, kuinka ahtaasti kotikunnassasi asutaan. Juttu jatkuu laskurin jälkeen.



Asumisen sosiologiaa tutkinut Hannu Ruonavaara Turun yliopistosta pohtii, ettei nuorempi työikäisten sukupolvi enää välttämättä arvosta isoja neliöitä ja laajaa pihapiiriä.

”On nähtävissä, että kaupunkiasumisen arvostus lisääntyy. Siihen liittyvät myös ekologiset ihanteet ja tavaran karsimiseen liittyvät trendit.”

Kauppinen ei ole vakuuttunut, kuinka pitkäkestoisia ja laajoja kyseiset trendit ovat. Hän olettaa, että ahtaasti asuvien määrä seuraa viime kädessä talouden ja perheiden käytettävissä olevien tulojen kehitystä. Mitä enemmän tulot vähenevät, sitä ahtaammin keskimäärin asutaan.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Arja Tiihonen ajattelee, että ahtaasti asuvien määrä kertoo muuttoalttiuden määrästä.

Rasi myöntää, että haku on päällä koko ajan.

” Isoja asuntoja ei ole kuitenkaan juuri tarjolla. Kahden lapsen perheille niitä kyllä löytyisi.”

Lappeenrannasta kotoisin oleva Rasi on tottunut kaupunkiympäristöön, mutta myöntää silti kaipaavansa lisää tilaa ja erityisesti omaa pihaa.

”Tässä lapsia ei voi oikein laskea yksin ulos. Aika paljon täytyy olla mukana.”

Ahtaasti asumisen määritelmä on ahdas, eikä se kerro koko totuutta asumisväljyydestä. Tärkein on asukkaan oma kokemus: Tuntuuko koti ahtaalta? Toimiiko se arjessa? Pystyykö siellä vetäytymään tarvittaessa myös omaan rauhaan?

Kaikki ahtaasti asuvat eivät koe ahtautta. THL:n muutama vuosi sitten tekemän selvityksen mukaan kymmenen prosenttia täysi-ikäisistä suomalaisista koki kotinsa ahtaaksi. Huone- ja henkilöluvun perusteella laskettuna ahtaasti asuu 17 prosenttia suomalaisista.

Yksin asuva ei voi tämän määritelmän mukaan asua ahtaasti. Suomalaisista jo yli viidennes asuu yksin, ja Kauppinen muistuttaa, että jos heidän määränsä jatkaa kasvuaan, ahtaasti asuminen suomalaisessa tilastoinnissa vähenee.

Sen sijaan EU-tilastoinnissa käytettyjen ahtauskriteerien mukaan yksin asuvallakin voi olla tilapula. Ahdasta on EU-mittarin mukaan silloin, jos yksin asuva elää keittokomerolla tai -syvennyksellä varustetussa asunnossa ilman erillistä keittiötä.

Jos Minna Rasin kotiin sovelletaan EU-kriteeristöä, siellä ei olekaan enää ahdasta. Mittarin mukaan riittää, että kahdelle alaikäiselle lapselle järjestyy yhteinen huone, jonka he jakavat. Poikkeuksena ovat vähintään 12-vuotiaat eri sukupuolta olevat lapset - heille pitäisi tarjota omat kammarit.

Rasi on samoilla linjoilla. ”Tällä hetkellä pärjätään hyvin näin, mutta kun lapset tulevat teini-ikään, ei ole mukavaa, jos poika ja tyttö joutuvat jakamaan saman huoneen.”

Nyt molemmissa lastenhuoneissa asuu kaksi lasta.

”Omassa makuuhuoneessa nukun ja kuivatan pyykit. Parasta kodissamme on iso eteinen, se tulee lasten kanssa tarpeeseen”, Rasi iloitsee.

EU-mittarilla mitattuna ahtaasti asuvien määrä putoaa Suomessa arvioiden mukaan noin puoleen.

Ahtaasti asuvista asuntokunnista kolme neljästä on lapsiperheitä. Noin kolmannes suomalaisista lapsiperheistä asuu ahtaasti ja Helsingissä osuus on noussut lähelle 40 prosenttia.

Huoneluku ei kerro koko totuutta pääkaupunkiseudun ahtaudesta. Neliöitä Helsingissä kerrostalossa asuvalla on keskimäärin enemmän kuin esimerkiksi Oulussa. Tilastokeskus haki neliötiedot HS-laskuria varten. Laskuri kertoo, kuinka paljon erikokoisilla perheillä on neliöitä käytössään eri kunnissa.

”Tuloerot selittävät osan eroista.Viiden henkilön perheellä, myös vuokralla asuvilla, näyttäisi olevan Helsingissä selvästi korkeampi tulotaso kuin esimerkiksi Oulussa”, Tiihonen perustelee.

Muita selittäjiä ovat Tiihosen mukaan erot asuntokannassa ja kulutuskäyttäytymisessä.

Eurooppalaisittain vertailtuna asumisen taso on Suomessa hyvä. Kodit ovat hyvin varusteltuja ja lämpimiä.

”Asuntojen neliömäärissä olemme keskiarvon alapuolella, hyvää itäeurooppalaista tasoa”, Tiihonen naurahtaa.

Ahtaasti asuvien määrän kasvun taustalla on myös vieraskielisten määrän kasvu. Koko maan ahtaasti asuvista viidennes on vieraskielisiä, Helsingissä osuus on jo lähempänä puolta.

Kauppisen mukaan osuus jatkaa kasvuaan, jos maahanmuuttajia tulee paljon lisää.

”Tietyistä maista tulevilla ensimmäisen polven maahanmuuttajilla perheet ovat suuria, mutta täytyy muistaa, että tilanne muuttuu usein jo toisen sukupolven kohdalla.”


Ahtaasti asumiselle on monta määritelmää

Suomessa tilastoissa käytetyn huonelukukriteerin mukaan asuminen on ahdasta, kun henkilöitä on enemmän kuin huoneita. Keittiötä ei lasketa huoneeksi.

Määritelmän mukaan yksin asuva ei voi koskaan asua ahtaasti.

EU-aineistoissa sovelletaan ahtausmittaria, jossa kotitalouden käytössä oleva huonemäärä suhteutetaan sen tarvitsemaan huonemäärään.

Tarve määritellään asukkaiden iän, sukupuolen ja perhesuhteiden perusteella.

Asuminen on mittarin mukaan ahdasta, jos omaa huonetta ei ole pariskunnalle tai täysi-ikäiselle, joka ei ole parisuhteessa, tai jos alaikäisiä lapsia asuu yhdessä huoneessa enemmän kuin kaksi.

Asuminen on kriteerin mukaan ahdasta myös, jos kahdelle eri sukupuolta olevalle 12–17-vuotiaalle ei riitä omia huoneita.

Myös ne yksin asuvat, jotka asuvat ilman erillistä keittiötä keittokomerolla tai keittosyvennyksellä varustetussa yksiössä, asuvat tämän mittarin mukaan ahtaasti.

Fakta

Asuntojen koko kasvaa


  Suomalaisessa asunnossa on keskimäärin 80 neliömetriä.

  Asuntojen koko on kasvanut. Yhtä henkeä kohti asuinpinta-alaa on nykyisin lähes 40 neliömetriä, kun vuonna 1960 neliöitä oli vain 14.

  Yksin asuvalla on käytössä noin 60 neliötä, mutta kuuden hengen perheessä noin 20 neliötä asukasta kohden.

  Ahtaimmin asutaan Helsingissä. Henkeä kohden helsinkiläisillä on käytössä 34 neliötä.

  Suomalaisista 70 prosenttia asuu omistusasunnossa, loput vuokralla. Omakotitaloissa asuu suomalaisista noin puolet, kerrostaloissa 35 ja rivitaloissa noin 13 prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Asuminen
  • Vantaa

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Pääministeri vajosi opportunismiin kommentoidessaan Turun iskua

    2. 2

      Tämä kaikki Turun puukkoiskusta epäillyistä tiedetään – grafiikka näyttää, miten perjantain tapahtumat etenivät

    3. 3

      Natsit arvostivat luomua, eläintensuojelua ja kasvissyöntiä – nyt natsien ympäristöintoilusta saavat maksaa nykyvihreät

    4. 4

      Halla-aho kirjoitti Facebookiin, toimittajaa kohtasi viharyöppy – poliisi tutkii tapausta ja vetoaa: ”Jäitä hattuun, suomalaiset”

    5. 5

      Tapamme ostaa vaatteita muuttuu, ja se ravistelee kauppaa – Seppälä haettiin konkurssiin, Lindexin tulos puolittui

    6. 6

      Lähes 2 000 ihmistä saattoi altistua tuhkarokolle kesällä – taudin Suomeen tuonut mies matkusti täysissä junissa ja Tallinnan-lautalla

    7. 7

      Saksalaismedia: Kolmella Turun puukotusten marokkolaisepäillyistä rikostausta Saksassa

    8. 8

      Hyvin menestyvien tyttöjen haukkuminen on yleisesti hyväksytty kiusaamisen muoto – Miksi tyttöhikareita pilkataan?

    9. 9

      Turun puukotusten pääepäilty Abderrahman Mechkah oli valittanut turvapaikkapäätöksestään – Poliisi pysäytti hänet Saksassa vuonna 2015, poistui sieltä alkuvuodesta 2016 hakematta turvapaikkaa

    10. 10

      Pitävät johtopäätökset Turun veritöistä voi tehdä vasta, kun tiedot tarkentuvat nykyisestä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotusten pääepäilty Abderrahman Mechkah oli valittanut turvapaikkapäätöksestään – Poliisi pysäytti hänet Saksassa vuonna 2015, poistui sieltä alkuvuodesta 2016 hakematta turvapaikkaa

    2. 2

      Halla-aho kirjoitti Facebookiin, toimittajaa kohtasi viharyöppy – poliisi tutkii tapausta ja vetoaa: ”Jäitä hattuun, suomalaiset”

    3. 3

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    4. 4

      Miksi tästä piti tehdä niin vaikeaa? Näin hahmotat paremmin uuden 327-ratikan reitin

    5. 5

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    6. 6

      Arlandan miljoonaryöstö vanheni – Nyt Suomessa palkkamurhasta tuomittu ruotsalaisrikollinen sanoo suunnitelleensa kaiken

    7. 7

      Yhdellä Turun pidätetyistä on rikostaustaa Suomessa – 18-vuotias mies on tuomittu pakottamisesta seksuaaliseen tekoon

    8. 8

      Mysli on monesta vaihtoehdosta paras aamiainen – Tarkista nämä asiat, kun valitset mysliä, asiantuntija muistuttaa

    9. 9

      Tanskan poliisi löysi naisen ruumiin merestä Kööpenhaminan edustalta – Poliisi: Liian varhaista sanoa, onko kyseessä sukellusveneestä kadonnut ruotsalaistoimittaja

    10. 10

      Turkulainen rakennusliike järjestää työnseisauksen Turun terrori-iskun vuoksi ja kritisoi hallitusta: ”Hallitus ei ole onnistunut, jos Suomessa joutuu pelkäämään”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    8. 8

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    9. 9

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    10. 10

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    11. Näytä lisää