Kotimaa    |   Näkökulma

Kaksoiskansalaisuus kiertyi ongelmaksi – kenen maltti petti lakimuutosta odottaessa?

Onko puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) päättänyt pelata upporikasta tai rutiköyhää? Ministerin reaktio Ylen uutiseen kaksoiskansalaisten kohtelusta puolustusvoimien tehtävissä on lajissaan poikkeuksellisen raju. Jopa Niinistöksi, joka on osoittautunut edeltäjiään herkkähipiäisemmäksi suhteessa mediapaineeseen.

Niinistö syytti edelleen keskiviikkona Yleä uutisankasta, joka on ehtinyt vaikuttaa Suomen maineeseen Venäjällä. Ministeri epäilee jopa, että Yle on joutunut informaatio-operaation kohteeksi.

Ylen päätoimittaja Riikka Venäläinen puolustaa uutisointia ja vakuuttaa lähteiden pitävän. ”Meillä on toisistaan riippumattomia lähteitä, jotka todistavat tästä samasta asiasta, ja olemme nähneet kirjallisen lähteen. Kaikki lähteet on myös tarkistettu, että ovat luotettavia”, Venäläinen kertoi HS:n haastattelussa.

Venäläinen torjui Niinistön käsityksen siitä, että Ylellä olisi todisteluvastuu väitteidensä tueksi. Päinvastoin: Ylen mielestä Niinistön itsensä pitäisi perustella heittonsa informaatio-operaatiosta.


Mitä tästä pitäisi päätellä? Kertooko Niinistön ärhäkkyys siitä, että Ylen uutinen oli perätön? Vai onko hän varma siitä, ettei kaksoiskansalaisten lainvastaista syrjintää voida aukottomasti osoittaa? Millainen on ministerin selitys, jos Ylen keskiviikkoisen uutisen tueksi ilmaantuu uutta, uskottavaa tietoa?

Kysymys suhtautumisesta kaksoiskansalaisiin on tiedetty valtionhallinnon ns. kuumaksi perunaksi jo hyvän aikaa. Oikeasti kyse on tietenkin Venäjästä. Erityisesti puolustusvoimissa ja muissa valtion turvallisuudesta vastaavissa organisaatioissa on perusteltua epäluottamusta siihen, että avaintehtäviin ja strategisesti tärkeiden tietojen äärelle soluttautuu henkilöitä, jotka työskentelevätkin itänaapurin hyväksi.

Kaksoiskansalaisten hakeutumista näihin tehtäviin on haluttu torpata lainsäädännöllä. Asiaa koskeva lakimuutosesitys on ollut pitkään vireillä valtiovarainministeriössä, mutta eteneminen on ollut verkkaista. Aihepiiri on sekä ulkopoliittisesti että kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta herkkä.

Keskiviikkona näytti siltä, ettei Venäjän kansalaisten kaltoin kohtelu Suomen armeijassa ainakaan vielä – Niinistön peloista huolimatta – ollut venäläismediassa kovinkaan monella rivillä noteerattu.

Kaksoiskansalaisuus tuli kansalaisuuslakiin vuonna 2003. Tuolloin uudistuksella haluttiin edistää muun muassa Ruotsissa asuvien suomalaisten hakeutumista vanhan kotimaansa kansalaiseksi. Hehän olivat vastentahtoisesti joutuneet luopumaan kansalaisuudesta tullessaan ruotsalaisiksi.

Muun muassa Krimin valtaus ja Venäjän toimet Baltiassa herättivät armeijan, poliisin, tullin ja muiden herkkien valtionhallinnon haarojen johdon. Aikanaan fiksuna uudistuksena toteutettu kaksoiskansalaisuus synnyttikin nyt vihreän miehen menevän aukon.

Voimassa oleva lainsäädäntö toteuttaa perustuslakiin kirjattua yhdenvertaisuuden periaatetta. Kansalaisia tulee lähtökohtaisesti kohdella yhdenvertaisesti, riippumatta siitä onko hän kaksoiskansalainen vai ei. Erilaisilla turvallisuusselvityksillä ja muilla seulonnan keinoilla voidaan totta kai arvioida sitä, onko henkilö soveltuva esimerkiksi valtionhallinnon avoinna olevaan tehtävään. Kaksoiskansalaisuus ei saisi olla este sinänsä.

Riski on tunnistettu, ja lainsäädäntökin tuloillaan – vaikka ongelman nimeäminen ja rajaaminen onkin ollut vaikeaa. Kuvaavaa on, ettei aihetta käsittelevä valtiovarainministeriön työryhmämuistio mainitse lainkaan V-sanaa, vaan tosielämässä kaksoiskansalaisuuden riskit kytkeytyvät nimenomaan Venäjään.

Kaksoiskansalaisuuden – tai siis käytännössä Venäjän kansalaisuuden – ongelmana pidetään kysymystä lojaalisuudesta. Logiikka menee niin, että jos ihmisellä on kaksi passia, ei ole varmuutta siitä, mihin suuntaan lojaliteetti on vahvempi.

Alati kansainvälistyvässä arjessamme, rajattomassa Euroopassa, voisi tietysti keskustella pitkäänkin siitä, kuinka hyvä mittari passi tai kansalaisuus ylipäänsä on kyvykkyyden, sitoutumisen tai edes lojaliteetin mittaamiseen. Jos pelkäämme Krimin vihreitä miehiä, onko oikeasti mitään aihetta evätä seka-avioliitosta Käpylässä syntyneen tai kolmannessa polvessa Kirkkonummella asuvan paluumuuttajaperheen lapsen mahdollisuuksia edetä haluamallaan uralla?

Oma kysymyksensä on se, millaisen potentiaalin maa menettää, jos kaksoiskansalaisuus on kategorisesti este etenemiselle vaikkapa puolustusvoimien tehtäviin. Sama ministeri Niinistöhän oli vain runsas viikko sitten huolissaan siitä, että ”reservikarkurit nakertavat järjestelmämme uskottavuutta”. Ministerin mielestä yleisen asevelvollisuuden kautta maanpuolustuksen tehtäviin saadaan valjastettua kansakunnan parhaat voimat”.

Kaksoiskansalaisten synnyttämiin mahdollisiin riskiin varautuminen on perusteltua, ja sitä varten on selvästikin tehty huolellista lainvalmistelutyötä. Toivottavasti se toteutuu niin, ettei meitä suomalaisina vahingossa jaeta A- ja B-luokan kansalaisiin.

Lainsäädännön muutos ei ole kuitenkaan se, joka kiihdytti puolustusministerin verenpainetta. Syntyneen jupakan avoin kysymys on siinä, onko lakimuutoksen edistäminen ollut riskeistä huolestuneelle hallinnolle liian verkkaista. Onko esimerkiksi puolustusvoimat päätynyt ottamaan etunojaa suhteessaan kaksoiskansalaisiin. Siis toteuttamaan odotetun lain tavoitteita saman tien arkisissa käytännöissä.

Jos kaksoiskansalaisten syrjintää varusmiespalveluksessa tai armeijan työtehtävissä olisi jo tapahtunut, olisi kyse kansalaisuuslain rikkomisesta ja Suomen kansalaisten eriarvoisesta kohtelusta. Tätä kautta ymmärtää Niinistön halun puolustaa voimakkaasti johtamansa hallinnonalan rehtiyttä.

Esimerkiksi puolustusvoimilla on julkilausuttu intressi tukkia nimenomaan Suomi–Venäjä-yhdistelmäkansalaisten pääsyä käsiksi arkaluonteisina pidettyihin tehtäviin. Sama tarve on joukolla muita valtionhallinnon yksikköjä, varsinaisten turvaorganisaatioiden ohella myös muun muassa ulkoministeriöllä.

Ehkä on hyväkin selvittää, onko kaikkien maltti pitänyt. Sekin lienee toki mahdollista, että riskeihin varautumista on voitu tehdä niin, ettei siitä jää tarpeettomia jälkiä.

Tai sitten lakia on noudatettu kuuliaisesti. Piste.

Se, noudattavatko viranomaiset lakia, on oikeusvaltiossa, demokratiassa ja sivistysvaltiossa merkityksellinen asia. Jos Suomessa hallinto päättäisi tietoisesti rikkoa esimerkiksi yhdenvertaisuutta koskevaa lainsäädäntöä, meidän olisi pian turha hämmästellä Donald Trumpin mielivaltaisia määräyksiä, median välittämän informaation kyseenalaistamista ja kansalaisten ja vallankäytön välillä levenevää luottamuskuilua.

Oikeusvaltio on liian arvokas asia edes kiireellä pilattavaksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    2. 2

      Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

    3. 3

      Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

    4. 4

      Trumpin yritysjohtajista koostuva neuvosto lopettaa toimintansa – syynä presidentin puheet, joissa hän rinnasti väkivaltaisen äärioikeiston ja sitä vastustavat tahot

    5. 5

      Delfiininpoikanen ajautui rantaveteen Espanjassa ja kuoli vartissa, koska ihmiset halusivat ottaa kilvan kuvia sen kanssa

    6. 6

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    7. 7

      Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

    8. 8

      Tutkimusyhtiö: Helsinki on maailman yhdeksänneksi paras kaupunki asua – ”Pitää tapahtua jotain todella pahaa, että sijoitus putoaa”

    9. 9

      Suomessa on jo niin paljon julkisesti hölynpölyyn hurahtaneita, että jopa ”ajatuksia lukeva” Pete Poskiparta kavahtaa

    10. 10

      Suomalaisfirman uutuus: Nokia-puhelin, jolla voi ottaa selfien ja tavallisen kuvan yhtä aikaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

    2. 2

      Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

    3. 3

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    4. 4

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    5. 5

      Espoo tyrmäsi pyörätuolissa istuvan Olivian, 9, koulukyydin musiikkiluokalle – koulumatka olisi pidentynyt 800 metriä

    6. 6

      Ateistia pidetään moraalittomampana kuin uskovaa, paitsi Suomessa – tutkijat selvittivät ihmisten ennakkoluulot erikoisella kyselyllä sarjamurhaajista

    7. 7

      Olen miehille joko vitsi tai huumorintajuton ”feminatsi” – Miksi sovinistisia vitsejä pitäisi sietää?

    8. 8

      Toimittaja kokeili, saako todennäköisesti sinultakin kerättävästä ”nimettömästä” selaustiedosta selville, kuka olet ja missä surffailet – saa, todella helposti

    9. 9

      Obaman rasisminvastainen tviitti nousi maailman tykätyimmäksi – Ku Klux Klanin entinen johtaja puolestaan kiittelee Trumpia Twitterissä

    10. 10

      Delfiininpoikanen ajautui rantaveteen Espanjassa ja kuoli vartissa, koska ihmiset halusivat ottaa kilvan kuvia sen kanssa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      HS testasi eineslihapullat: Raati löysi kaksi pyörykkää, jotka nousivat ylitse muiden

    5. 5

      Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

    6. 6

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    7. 7

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    8. 8

      Nyt on jollakulla ollut ylimääräistä aikaa: Malminkartanon täyttömäen portaiden yli 200 askelmaa maalattiin valkoisiksi keskiviikkoyönä

    9. 9

      On yksinkertaisesti väärin olla rikas

    10. 10

      Tekstiviesti vieraalta naiselta muutti Tonin elämän – Pettämisestä kuuleminen voi musertaa, mutta anteeksianto on usein paras selviytymiskeino

    11. Näytä lisää