Kotimaa

Golf, moottoriveneily ja hevosharrastus rehevöittävät Itämerta – mutta eniten vaikutusta on sillä, mitä syöt

Ruoalla on suuri vaikutus suomalaisten aiheuttamaan Itämeren ravinnekuormitukseen. Kuormitusta voi vähentää etenkin lisäämällä kotimaisen luonnonkalan ja vihannesten osuutta ruokavaliossa.

Miten syöminen vaikuttaa Itämeren tilaan? Entä kulutustottumukset, asuminen tai liikkuminen? Tai harrastukset, vaikkapa kalastus, veneily tai ratsastus?

Jokainen voi osaltaan vaikuttaa meren hyvinvointiin, usein varsin yksinkertaisilla keinoilla ja arjen valinnoilla. Testaa uudella laskurilla, minkälaisen jalanjäljen jätät Itämereen ja miten voit pienentää omaa kuormitustasi. (Siirry laskuriin tästä.)

Itämeri-laskurin avulla pystytään ensimmäistä kertaa maailmassa laskemaan erilaisten kulutustottumusten – eri ruokavalioiden, asumisen, liikkumisen, harrastusten – vaikutukset suomalaisen kuluttajan Itämerta rehevöittävään ravinnekuormitukseen.

Laskuri perustuu Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksiin ravinnevirtojen kulkeutumisesta. Laskuri on toteutettu yhteistyössä Helsingin Sanomien ja John Nurmisen Säätiön kanssa. Tulokset ovat suuntaa antavia.

Tulokset osoittavat, että kuluttajan valinnoilla on merkitystä. Eniten meren rehevöitymiseen ja kesäisiin leväkukintoihin vaikuttavat ruokatottumukset, sillä noin 60 prosenttia tavallisen kuluttajan ravinnekuormituksesta syntyy ruoantuotannosta. Myös puhdistamojätevesien osuus on merkittävä, 26 prosenttia.

Jo pienetkin muutokset ruokailussa vaikuttavat henkilökohtaiseen Itämeri-jalanjälkeen. Yksinkertaisin tapa pienentää kuormitusta on vähentää maitotuotteiden ja lihan kulutusta sekä lisätä kotimaisen luonnonkalan ja kasvisten osuutta ruokavaliossa.


Harrastuksista yllättävän suuri rooli on hevosilla, joiden laiduntaminen vaikuttaa sekä ravi­urheilun että ratsastuksen tuottamaan ravinnejalanjälkeen. Tämä johtuu siitä, että ison eläimen tarvitseman rehun tuotanto vaatii suuren peltopinta-alan ja laiduntaminen varaa yhdeksän prosenttia nurmialasta. Lisäksi harrastajamäärä on suhteellisen pieni.

Myös golf ja huviveneily isolla moottoriveneellä kasvattavat kuluttajan Itämeri-jalanjälkeä, joskin huomattavasti vähemmän kuin hevosharrastus. Golfin vaikutus tulee viheriöiden voimakkaasta lannoituksesta. Muskeliveneet puolestaan päästävät ilmaan typpeä, joka kiihdyttää meren rehevöitymistä.

Kalastamalla kuluttaja sen sijaan voi poistaa merestä sinne jo päätyneitä ravinteita ja siten pienentää omaa kuormitustaan.

Naudanlihan ja maitotuotteiden tuotanto kuormittavat Itämerta eniten. Suurin ravinnekuormitus aiheutuu ruokavaliosta, jossa eläinperäisten tuotteiden osuus on suuri.

Syken professorin Jyri Seppälän mukaan Suomen Itämeren kuormitusvähennys kulminoituu maatalouteen. Suomalaisten maidonkulutus on suurinta maailmassa.

”Kokonaisuudessaan maitotuotteilla on selvästi suurempi vaikutus Itämeren rehevöitymiseen kuin naudanlihan syömisellä. Nämä kaksi tuoteryhmää ovat kuitenkin toisiinsa kytkeytyneitä. Jos juo maitotuotteita, vaikuttaa välillisesti naudanlihan tuotantoon”, Seppälä sanoo.

Maitotuotteiden suuri vaikutus johtuu siitä, että niiden tuotanto muodostaa selvästi suuremman osuuden lehmän taloudellisesta arvosta kuin liha ja lehmien pitäminen vaatii suuren peltopinta-alan.

Suurin osa mereen päätyvästä kuormituksesta tulee rehuntuotannosta, sillä sekä lehmien laiduntaminen että rehun kasvattaminen vaativat tilaa.

Kaikkiaan 70 prosenttia Suomen peltoalasta on eläinpohjaisen ravinnontuotannon käytössä, ja yli puolet maatalousmaasta käytetään maitotuotteiden ja naudanlihan tuotantoon.

Maitotuotteista suurin kuormitusvaikutus tulee nimenomaan maidon ja piimän tuotannosta. Myös juustojen osuus on suuri.

Kaiken kaikkiaan lypsävien lehmien liha on Seppälän mukaan ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin pihvinauta, jota tuotetaan pelkästään lihan vuoksi.

”Ruoan alkuperällä voidaan vaikuttaa”, Seppälä sanoo. Hän muistuttaa, että ravintovalinnoilla saadaan myönteisiä vaikutuksia paitsi rehevöitymisen myös ilmastonmuutoksen torjunnassa.

”Merkittävimmät Itämeri-jalanjälkeen vaikuttavat tekijät, etenkin maitotuotteet ja liha, ovat samoja, joilla kuluttaja voi pienentää myös ravintonsa hiilijalanjälkeä”, Seppälä sanoo.

Sianlihan tuotannon vaikutus Itämeren rehevöitymiseen on alle puolet nauhanlihan tuotannon vaikutuksesta. Siipikarjanlihan tuotanto puolestaan kuormittaa Itämerta puolet siitä mitä sianlihan tuotanto.


Itämeri-laskuri kuvaa Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden aiheuttamaa kuormitusta Itämereen. Itämeren ulkopuolella tuotettujen elintarvikkeiden vaikutus ei näy laskurissa.

Seppälä muistuttaa, että kotimaisen ruoan korvaaminen ulkomaisella ei kuitenkaan ole ympäristön kannalta ongelmatonta, koska silloin ympäristökuormitus siirtyy muihin maihin.

”Muualla tuotetulla ravinnolla on omat ongelmansa, jota paikalliset olosuhteet muovaavat”, Seppälä toteaa.

Itämeri-ruokavalio säästää viljelyalaa ja aiheuttaa mahdollisimman vähän rehevöittävien ravinteiden – typen ja fosforin – huuhtoutumista levien käyttöön. Se sisältää paljon kauden kasviksia ja kotimaista kalaa sekä vähän punaista lihaa.

Lihan jättäminen pois ruokavaliosta vaikuttaa selvästi kuluttajan jalanjälkeen.

”Esimerkiksi lihankäytöstä luopuneella helsinkiläisellä on viidenneksen pienempi Itämeri-jalanjälki kuin helsinkiläisellä sekaravinnon syöjällä, vegaanilla lähes puolta pienempi”, kertoo tutkija Merja Saarinen Lukesta.

Luonnonkalan merkitys lihan korvaajana on vielä suurempi. Kasvissyöntikään ei ole päästötöntä, esimerkiksi härkäpavun kasvatus vaatii oman tilansa.

”Helsinkiläinen sekaravinnon syöjä pystyy vähentämään jalanjälkeään kolmella neljänneksellä puolittamalla lihankulutuksensa ja korvaamalla sen Itämerestä pyydetyllä luonnonkalalla”, Saarinen sanoo.

”Jos tehdään suuria muutoksia ruokavalioon, on kuitenkin pidettävä huolta myös ravintoaineiden saannista”, Saarinen lisää.

Kohtuus ja järkevät valinnat ovat ravitsemustieteilijän vinkit terveelliseen ja ekologiseen ruokavalioon.

”Sekä terveyden että ympäristön kannalta on järkevää käyttää nykyistä vähemmän eläinkunnan tuotteita. Esimerkiksi punaista lihaa on syytä syödä vain 2–3 kertaa viikossa. Taitavasti kasvikunnan tuotteita yhdistelemällä saa aikaan terveellisen yhdistelmän”, sanoo ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.

Myös maitovalmisteita voisi Fogelholmin mukaan vähentää, sillä suurelle osalle ihmisiä ne eivät ole terveydellisesti isossa roolissa.

Itämeri-laskuri ottaa huo­mioon fosforin ja typen, jotka ovat Itämeren rehevöittävät pääravinteet. Rehevöityminen voimistaa levien kasvua ja siten lisää kesäisiä sinileväkukintoja.

”Laskuri kattaa merkittävimmät kulutuksen aiheuttamat kuormituslähteet. se avaa uuden näkökulman kuluttajien vaikutusmahdollisuuksista Itämeren tilan parantamiseen”, Jyri Seppälä sanoo.

Ravinnekuormitusta aiheutuu ravinnontuotannosta, asumisen ja loma-asumisen jätevesistä, energian kulutuksesta, liikkumisesta ja muusta kulutuksesta. Ravinnepäästöjä kompensoivat luonnonkalan kulutus ja kalastus.

Asuinpaikkakin vaikuttaa yksittäisen ihmisen kuormitukseen, sillä eri paikkakuntien jätevesien puhdistuksessa on yhä parantamisen varaa. Erityisesti typen puhdistustehot vaihtelevat suuresti, muutamasta prosentista 90 prosenttiin.

Esimerkiksi Helsingissä jätevesipäästöjen osuus kuluttajan kuormituksesta on alle kymmenen prosenttia, mikä johtuu tehokkaasta puhdistuksesta.

Asumisen aiheuttama kuormitus tulee jätevesien lisäksi energiankäytöstä, mutta asuntojen lämmityksen typpipäästöt ovat varsin pienessä roolissa Itämeren kuormituksessa.

Loma-asumisen jalanjälki riippuu pitkälti siitä, miten jätevesiä käsitellään. Mökkeilijä voi vaikuttaa ympäristöön esimerkiksi kompostoimalla ja käyttämällä kuivakäymälää.

Liikenteen aiheuttamaa kuormitusta voidaan pienentää vähentämällä yksityisautoilua. Liikkumisella on kuitenkin melko pieni vaikutus Itämeren rehevöitymiseen. Sen sijaan kasvihuonekaasujen torjumisessa vaikutus on suuri.

Henkilökohtaisten kulutustottumisten muuttamisen lisäksi ravinnekuormitusta voidaan vähentää maatalouden vesiensuojelutoimilla ja tehostamalla jätevesien puhdistusta.


Jätevesien ravinteet kulkevat mereen kaukaa sisämaasta

Asuinpaikka vaikuttaa yksittäisen ihmisen aiheuttamaan kuormitukseen. Jätevesien puhdistuksessa on isoja eroja kuntien välillä, ja rehevöittävät ravinteet – typpi ja fosfori – voivat päätyä mereen kaukaa sisämaasta.

Fosforinpoisto on Suomessa hyvällä tolalla, mutta typenpoisto kangertelee. Tehokasta typenpoistoa ei vaadita edes kaikilta rannikkokunnilta. Teho onkin monilla puhdistamoilla heikko.

”Typenpoistoa ei edellytetä pieniltä puhdistamoilta lainkaan, joten siihen ei kiinnitetä puhdistamon käytössä kovinkaan paljoa huomiota. Myös puhdistamolle tulevan veden alhainen lämpötila heikentää typenpoiston tehoa”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ryhmäpäällikkö Jyrki Laitinen.

Katso alta, miten kotikuntasi puhdistaa jätevesiä. (Varsinainen Itämeri-kone löytyy tästä.)

Itämeri-laskurin yhteydessä Syke selvitti, kuinka suuri osa puhdistamoiden läpi kulkeneiden jätevesien ravinteista päätyy Itämereen ja kuinka paljon pidättyy matkalla vesistöihin. Selvitys osoitti puhdistamotehoissa huimia eroja typen kohdalla.

Kun Helsinki poistaa jätevesien sisältämästä typestä yli 90 prosenttia, Oulussa teho on ollut 2000-luvulla keskimäärin 32 prosenttia. Poistoteho oli heikko myös esimerkiksi Rovaniemellä, Jyväskylässä ja Kemissä.


Itämeri on Perämerta lukuun ottamatta herkkä sekä fosforin että typen rehevöittävälle vaikutukselle. Sen sijaan suurissa sisävesissä ratkaiseva leväkukintoja aiheuttava ravinne on fosfori.

”Fosfori on tärkein levien kasvua säätelevä ravinne. Sen kuormitusta tulee aina ja joka paikassa vähentää niin paljon kuin on teknis-taloudellisesti järkevää”, korostaa vanhempi tutkija Olli-Pekka Pietiläinen Sykestä.

Mutta typpikin on tärkeä. Sisämaasta peräisin oleva sisävesiin pidättymättä jäänyt typpi päätyy lopulta rannikkovesiin ja avomerta rehevöittämään.

Ravinteet kulkeutuvat yllättävän kauas. Esimerkiksi Jyväskylän asumisjätevesien typestä lähes 70 prosenttia päätyy puhdistuksen jälkeen Itämereen, sillä Päijänne ja Kymijoki pidättävät huonosti typpeä.

Rovaniemeltä yli 80 prosenttia typestä päätyy mereen, Kajaanistakin yli puolet.

Erot kuntien välillä johtuvat Suomen typpipolitiikasta.

EU:n direktiivin mukaan kunnallisten puhdistamoiden tulee poistaa 70 prosenttia jätevesien typestä, jos asukkaita on uli 10 000.

Suomi on ollut vastahankaan, ja vuonna 2009 Suomi joutui asiasta EY-tuomioistuimeen. Se hylkäsi EU-komission Suomea vastaan nostaman kanteen, ja Suomi sai luvan luistaa yhdyskuntajätevesidirektiivin vaatimuksista.

Kansalliseen lainsäädäntöön Suomi on liittänyt maininnan, että typenpoisto on toteutettava silloin, kun sillä parannetaan vesistön tilaa. Lupaviranomaiset ovat yleisesti tulkinneet pykälää niin, että typenpoistolle on asetettu vaatimuksia lähinnä fosforirajoitteisilla rannikkoalueilla.

Tehostettua typenpoistoa on vaadittu Merenkurkun eteläpuolella, kun jätevedet johdetaan suoraan mereen tai mereen laskeviin jokiin. Teho onkin varsin kehno muutamassa rannikkokaupungissa.

Syken selvityksessä listatuista yli 300 kunnasta vain noin 50 ylitti 70 prosentin puhdistustehon.

”Rohkaisevaa, että omilla valinnoilla on vaikutusta”



Levää 27 ämpärillistä ja typpeä 2 917 grammaa. Sen verran näyttelijä ja vapaa-ajankalastaja Jasper Pääkkönen tuottaa Itämereen vuodessa. Kalastuksen ansiosta Pääkkönen ei tuota fosforipäästöjä vaan päinvastoin vähentää niitä.

Itämeri-jalanjäljeksi tuli arvo 818. Se on huomattavasti pienempi kuin tyypillisen suomalaisen jalanjälki. Suurin osa, 48 prosenttia, Pääkkösen rehevöittävästä kuormituksesta tulee ruokavaliosta, jossa jalanjälkeä suurentavat kasvatettu kala, siipikarjanliha ja naudanliha.

”Naudanliha ja maitotuotteet ovat niitä, joita pyrin omassa ruokavaliossani välttämään. Niillä on selvästi vaikutusta”, Pääkkönen sanoo.

”On rohkaisevaa, että ruokavalinnoilla on näin suuri positiivinen vaikutus ja että sillä, mitä valitsen jääkaappiin, on merkitystä Itämeren kannalta.”

Purjelautailija Tuuli Petäjä-Sirénin koti lämpiää maalämmöllä ja menopelinä on kohta sähköauto. Ne eivät juuri näy Itämeri-jalanjäljessä, josta isoimman siivun vie ruokavalio.

Tulos, 109 ämpärillistä levää ja Itämeri-jalanjälki 3 284, saa Petäjä-Sirénin pohtimaan ruokavalintoja. ”Rasitan Itämerta jonkin verran vähemmän kuin suomalaiset keskimäärin, mutta aika paljon kuitenkin. Syön lihaa ja viljeltyä kalaa.”


Petäjä-Sirén on vähentänyt punaista lihaa ja korvannut sitä kalalla ja kasviproteiinilla, mutta urheilijalla on omat tarpeensa ruokavalion suhteen. ”Muuten päätökset tulevat pitkälti siitä, mikä maistuu perheelle.”

Purjelautailija viettää meressä suuren osan ajastaan, ja sen hyvinvointi on tärkeää. ”Myös roskaantumisen välttäminen on tärkeä osa meren hyvinvointia”, Petäjä-Sirén korostaa.

”Merissä on valtava määrä muoviroskaa ja mikromuoveja.”

Oikaisu kello 7.56: Artikkeliin lisätty tieto, että John Nurmisen säätiön rahoitusosuus on 11 000 euroa.

Fakta

Yhteistyöhanke


  Itämeri-laskuri on poikkeuksellinen yhteistyöhanke, jossa mukana ovat HS, Suomen ympäristökeskus (Syke), Luonnonvarakeskus (Luke) ja John Nurmisen Säätiö (JNS), ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö.

  Ajatus kuluttajan ravinnelaskurista on lähtöisin HS:lta ja siihen tarttui JNS. Syke lähti toteuttamaan laskuria, mutta pohjatiedot osoittautuivat riittämättömiksi. Mukaan tuli Luke. Ministe­riöt lähtivät rahoittamaan tutkimuslaitostensa työtä.

  Laskuri ja sen sisältämä data ovat Syken ja Luken tuottamia. HS teki laskurista oman versionsa HS.fi:hin.

  Rahoitus on 61 500 euroa: ympäristöministeriö 15 000, maa- ja metsätalousministeriö 15 000, Syke 12 000, Luke 6 500, HS 2 000 euroa ja John Nurmisen säätiö 11 000 euroa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    2. 2

      Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

    3. 3

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    4. 4

      Keskusrikospoliisi tiedottaa Turun iskun tutkinnasta lisää tänään – Näihin neljään kysymykseen kaivataan vielä vastausta

    5. 5

      Natsit kuljettivat nuoren Franczekin keskelle Lapin karua erämaata pakkotyöhön – Pian hän kävi elokuvissa, sai rovaniemeläisnaisen rakastumaan ja pakeni Etelä-Pohjanmaalle

    6. 6

      Poliisi mallinsi Turun puukotusten tapahtumat keskustassa – HS seurasi mukana

    7. 7

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    8. 8

      Nykyajan suurin uhkakuva kumpuaa antiikin Kreikasta – Ovatko Kiina ja Yhdysvallat samalla tuhon tiellä kuin Ateena ja Sparta?

    9. 9

      Kynttilämeri valaisi pimenevää Turkua, kun kaupunkilaiset kokoontuivat muistamaan puukotusiskun uhreja – ”Tunnelma on epätodellinen”

    10. 10

      IS: Pansion vastaanottokeskus Turussa kehotti asukkaita pitämään ovet lukossa ja välttämään yöelämää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    2. 2

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    3. 3

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    4. 4

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    5. 5

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    6. 6

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    7. 7

      Pääministeri Sipilä: ”Kiitimme poliisia erittäin ripeästä toiminnasta. Samoin meidän terveysviranomaiset ovat toimineet tässä nopeasti”

    8. 8

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    9. 9

      Solidaarisuus­mielenilmaus keräsi Turun kauppatorille parisataa ihmistä – Suomi ensin -ryhmän saapuminen kiristi tunnelmaa Turun keskustassa

    10. 10

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    4. 4

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää