Kotimaa

Kielenkääntäjä ryhtyi pystymetsästä suurlähettilääksi: ”Ei ollut sähkösopimusta, kopiokonetta, faxia eikä lippua”

Latvian suurlähettilääksi pystymetsästä ryhtyneen Anna Žīguren piti oppia tekemään päätöksiä, mikä oli neuvosto­kasvatille hankalaa ja uutta.

Jurmala

Entisen suurlähettilään Anna Žīguren pitää oikein tarkistaa asia, mutta niin se on. Latvian Helsingin-suurlähetystön uudelleenavaamisesta tulee tuli perjantaina kuluneeksi tasan 25 vuotta.

”Miten lähellä se 25 vuotta sitten tapahtunut onkaan. Miten helposti voi samastua silloiseen itseensä”, Žīgure sanoo.

Iän myötä aika tuntuu tiivistyvän, hän pohtii kotonaan Jurmalassa. Tietenkin suomeksi, erinomainen suomihan teki Žīguresta 25 vuotta sitten diplomaattisen superjulkkiksen Suomessa.

Latvia itsenäistyi Neuvostoliitosta elokuussa 1991. Pian sen jälkeen Suomi ilmoitti palauttavansa siihen diplomaattisuhteet.


Suomen ei tarvinnut tunnustaa Latvian itsenäisyyttä uudestaan, sillä Suomi ei ollut koskaan tunnustanut sen liittämistä Neuvostoliittoon vuonna 1940 de jure eli oikeudellisesti vaan pelkästään käytännössä eli de facto.

Suurlähettilääksi Suomeen ja Viroon nimitettiin kirjailijaliitossa pitkään työskennellyt viron ja suomen kääntäjä Žīgure. Asemapaikaksi piti tulla Tallinna, mutta Suomen hallitus päätti tukea Baltian maiden suurlähetystöjen toimintaa ja palauttaa lähetystörakennukset lähetystökäyttöön remontoituina.

Niinpä Žīgure muutti Helsinkiin ja avasi lähetystön Kulttuurirahastolta vuokratuissa tiloissa Annankadun ja Bulevardin kulmassa. Niissä oltiin, kunnes Eirassa sijaitsevan lähetystön remontti valmistui.

”Piti aloittaa ihan alusta. Ei ollut sähkösopimusta, kopiokonetta, faxia eikä lippua”, hän kertoo.

Käytännön asioiden järjestelyä vaikeampaa oli ryhtyä yllättäen suurlähettilääksi ilman mitään kokemusta diplomatiasta.

Yleensä suurlähettiläät ovat tehneet pitkän uran ulkoasianhallinnossa nousten hitaasti johtotehtäviin. Latvialla ei kuitenkaan ollut ollut ulkoasianhallintoa viiteen vuosikymmeneen. Siksi se nimitti aluksi suurlähettiläiksi miehitysajan lännessä eläneitä ulkolatvialaisia ja Žīguren kaltaisia kulttuurivaikuttajia.

Tilannetta vaikeutti, ettei ulkoministeriössä Riiassa oltu juuri sen kokeneempia.

”Kysyin ulkoministeriöltämme, mikä on Latvian ulkopoliittinen linja. Sieltä vastattiin vain, että suora. Ei mitään muuta.”

Vaikeinta oli kuitenkin ryhtyä tekemään päätöksiä.

”Neuvostoaikanahan päätökset teki aina joku, itse ei tarvinnut. Aloitteellisuus oli suorastaan rikos. Nyt piti olla aloitteellinen ja tehdä päätöksiä.”

Onneksi alusta alkaen sihteerinä oli suomalainen Hilkka Koskela, Žīgure sanoo. Hän tiesi, miten vapaat maat toimivat. Suomen ulkoministeriö auttoi ja sen protokollaosastolta saattoi aina kysyä neuvoa. Tärkeiksi tukijoiksi hän mainitsee myös silloisen Alkon johtajan Heikki Kosken ja professori Pirkko Kosken, jotka hän tunsi jo 1970-luvulta.

”Avajaispäivän ensimmäinen puhelu tuli suomalaiselta suurlähettiläältä Antti Karppiselta, joka oli lapsena asunut Riiassa. Hän tuli neuvomaan suurlähettiläänä oloa.”

Suomalaiset olivat innoissaan suomea puhuvasta suurlähettiläästä ja toki Baltian maiden uudelleen itsenäistymisestä muutenkin. Sekä viranomaiset että tavalliset suomalaiset tukivat. Julkisuus oli valtavaa ja palaute pelkästään myönteistä.

”Vieraat ihmiset onnittelivat kadulla ja kaupoissa.”

Suomessa elettiin silloin syvintä lamaa, mitä vierailevat latvialaiset eivät huomanneet.

”Kun kerroin, latvialaiset sanoivat yleensä, että suokoot Herra meille tällaisen laman.”

Latvia olikin täynnä toiveikkuutta, vaikka ongelmat olivat valtavia. Itsenäisyys oli saatu takaisin.

”Suomalaiset toimittajat kysyivät silloin, että koska Latvia saavuttaa eurooppalaisen elintason. Aluksin sanoin viidessä, ehkä kymmenessä vuodessa.”

Niin ei ole vieläkään tapahtunut. Latviassa on paljon köyhiä, keskipalkka on alle tuhat euroa. Korruptio on verrattain yleistä.

”Olin kyllä silloin tietoinen, että politiikassa muutokset tapahtuvat nopeammin kuin ihmisten aivoissa”, Žīgure sanoo.

”Olin silti ajatellut, että nyt rakennamme omaa maatamme ja että keskinäiset taistelut ovat ohi. Kun palasin Suomesta, meni muutama vuosi ennen kuin tajusin, että ne jatkuivat. Ja jatkuvat yhä.”

Žīgure sanoo ymmärtäneensä vasta myöhemmin, kuinka paljon valmiimpia virolaiset olivat itsenäisyyteen kuin latvialaiset. Pohjois-Virossa oli katsottu Suomen televisiota, monilla oli yhteyksiä Suomeen ja Suomi tuki Viroa jo 1980-luvun lopulla.

”Meillä ei ollut ketään, elimme enemmän säkissä.”

Uudet tavat oppineet eivät jakaneet tietoaan vaan käyttivät hyväkseen, hän sanoo.

Hän ei kuitenkaan halua olla liian pessimistinen. Neuvostoliiton varjo on yllättävän pitkä, mutta useimpia nuoria se ei onneksi kosketa. He ovat eläneet ikänsä vapaudessa ja ovat luonteeltaan eurooppalaisia.

Parhaillaan Žīgure kääntää Seppo Zetterbergin Viron historiaa. Lisäksi hän kirjoittaa itse. Valmiina on tutkimus Suomi-kuvasta Latvian mediassa vuosina 1822–1945, mutta sille ei ole löytynyt kustantajaa Suomesta.

”Suomi on ollut mallimaa Latvialle 1800-luvulta alkaen, niin rehellisyydessä ahkeruudessa, poliittisessa toiminnassa kuin maanpuolustustahdossa.”

Hän sanoo yllättyneensä, kuinka tarkkaan Latviassa seurattiin Suomea neuvostomiehitykseen asti.

Hän miettii vielä, miten aika tuntuu tiivistyvän.

”Synnyin vuonna 1948. Sodan loppumisesta oli silloin kolme vuotta. Ensimmäisestä neuvostomiehityksestä vain kahdeksan.”

Hän ei tiedä, mitä hänen vanhempansa ajattelivat ja tunsivat silloin itsenäisyyden ja vapauden menettämisestä. Asioista ei puhuttu, isoäiti oli karkotettu Siperiaan.

”Minähän en nuoruudessani tiennyt, mitä on vapaus.”

Siksi hän ei osannut sitä kaivatakaan.

”Miten selittää sellaiselle ihmiselle, miltä vapauden ja ihmisoikeuksien menetys tuntuu?”

Tilanne alkoi muuttua neuvostoajan viimeisinä vuosina. Žīgure muistelee olleensa kesällä 1991 Lieksassa seminaarissa, jossa oli myös virolainen kirjailija Viivi Luik.

”Sanoin, että minulla on ollut jo pari vuotta kummallinen tunne koko ajan, että elämäni ei ole vielä alkanut. Se oli ollut minusta vähän outoa, että nelikymppinen ajattelee että elämäni on vasta edessä, tämä ei ole vielä oikeaa elämää”, hän sanoo.

”Sanoin sitten silloin 1991, että nyt tuntuu, että elämä on alkanut. Viivi sanoi tuntevansa samoin.”

Tausta: Neuvostoliitto miehitti Baltian maat vuonna 1940

Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät Neuvostoliitosta elokuussa 1991, kun vanhoillinen juntta oli kaapannut vallan Moskovassa. Vallankaappaus epäonnistui, mutta sen seurauksena Boris Jeltsinin johtama Venäjä tunnusti Baltian maat itsenäisiksi.

Sen jälkeen myös länsimaat alkoivat kohdella niitä taas itsenäisinä.

Baltian maat kuuluivat Suomen tavoin Venäjän keisarikuntaan vuoteen 1917 asti ja itsenäistyivät ensimmäisen maailmansodan loppuessa.

Saksa ja Neuvostoliitto sopivat kuitenkin loppukesästä 1939, että Baltia ja Suomi kuuluvat Neuvostoliiton etupiiriin. Baltian maat suostuivat Neuvostoliiton vaatimuksiin ja sallivat neuvostotukikohdat alueillaan. Aluksi päätös vaikutti hyvältä, sillä Neuvostoliitto hyökkäsi marraskuussa 1939 taipumattomaan Suomeen.

Kesällä 1940 Neuvostoliitto kuitenkin miehitti Baltian maat. Tätä ensimmäistä miehitystä kesti ennen kuin vuoden, jonka jälkeen Baltia joutui natsi-Saksan miehittämäksi. Neuvostojoukot palasivat vuonna 1944.

Kustakin maasta kyyditettiin kymmeniä tuhansia ihmisiä Siperiaan.

Neuvostoliiton alettua heikentyä 1980-luvun lopulla, myös Baltiassa alkoi heräillä haave itsenäisyyden palauttamisesta.

Kuka?

Kääntäjästä tuli diplomaatti


 Anna Žīgure, 68, toimi Latvian suurlähettiläänä Helsingissä 1992–1998.

 Työskenteli aiemmin Latvian kirjailijaliitossa sekä suomen, viron ja unkarin kääntäjänä.

 Opiskeli suomensukuisia kieliä Tarton yliopistossa.

 Suomeksi julkaistu muistelmat Kuitenkin niin lähellä (1997) ja Latviasta kertova Latvian maa ja taivas (2000).

 Asuu Jurmalassa miehensä, toimittaja Jukka Rislakin kanssa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Latvia

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    2. 2

      Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja useita loukkaantunut – Epäilty tekijä sairaalassa, poliisi ottanut muitakin ihmisiä kiinni

    3. 3

      Pääministeri Sipilä: Ei ole mitään näyttöä siitä, että Turun puukotukset olisivat olleet terroritekoja

    4. 4

      Expressen: Ruotsalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan: ”Nainen kuoli käsiini”

    5. 5

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    6. 6

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    7. 7

      Turun puukkohyökkäys nousi otsikoihin ulkomailla

    8. 8

      Tutkija pitää Turun puukotuksia hyvin poikkeuksellisina Suomen oloissa: ”En muista viime vuosikymmeniltä vastaavanlaista tapausta”

    9. 9

      HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni – poliisi vahvistaa sivullisten suojelleen ihmisiä

    10. 10

      Silminnäkijän video Turun puukotuksesta: poliisit vartioivat maassa makaavaa miestä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja useita loukkaantunut – Epäilty tekijä sairaalassa, poliisi ottanut muitakin ihmisiä kiinni

    2. 2

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    3. 3

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    4. 4

      Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

    5. 5

      HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni – poliisi vahvistaa sivullisten suojelleen ihmisiä

    6. 6

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    7. 7

      Yksi sairaalaan Turun puukotustapauksen takia tuoduista on kuollut – kahdeksan hoidossa

    8. 8

      Otto-automaatit häädetään ABC-asemilta, Prismoista ja Alepoista, S-ryhmä tuo tilalle Nosto-automaatit – katso kartalta katoavat Otot

    9. 9

      Olen törmännyt sovinismiin 68-vuotiaan elämäni jokaisessa vaiheessa – naisten pilkkaamisessa ei ole mitään hauskaa

    10. 10

      Hurjat terveyserot jakavat Suomea – katso kartalta, mitä kunnassasi sairastetaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja useita loukkaantunut – Epäilty tekijä sairaalassa, poliisi ottanut muitakin ihmisiä kiinni

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    5. 5

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    8. 8

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    9. 9

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    10. 10

      Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

    11. Näytä lisää