Valikko
Kotimaa

Maataloudessa närkästyttiin Itämeri-laskurin lihansyöntiä koskevista tiedoista – Professori: Ruoan ympäristö­vaikutukset ovat tosiasia

Tutkijan mukaan Itämeri-laskuri auttaa ymmärtämään omien valintojen vaikutusta Itämeren tilaan.

HS:n viime viikolla julkaisema suomalaisen kuluttajan Itämerta rehevöittävää kuormitusta hahmottava laskuri on herättänyt runsaasti keskustelua ruoantuotannon ympäristövaikutuksista.

Etenkin maataloustuottajat ovat närkästyneet laskurin tuottamasta tiedosta, jonka mukaan ruokavalio, etenkin eläinperäinen ruoka, tuottaa suurimman osan tavallisen kuluttajan Itämeri-jalanjäljestä.

Tosiasia kuitenkin on, että elintarvikkeilla on ympäristövaikutuksia, ollaan sitten missä päin maailmaa tahansa, painottaa Itämeri-laskuri -hankkeen vastuullinen johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Laskurin ovat toteuttaneet Syke ja Luonnonvarakeskus (Luke).

”Elintarvikkeiden osuus suomalaisesta Itämeri-jalanjäljestä on vajaa 60 prosenttia. Tästä noin 86 prosenttia on Suomesta ja loput muista Itämeren valuma-alueen maista”, Seppälä sanoo.

Seppälä muistuttaa, että laskurissa ei oteta huomioon Itämeren alueen ulkopuolelta tulevien maiden ruokia. Niiden kuluttamisen seurauksena aiheutuvat jätevesipäästöt on kuitenkin mukana.

Laskurin taustalla olevien selvitysten mukaan naudanlihan ja maitotuotteiden tuotanto kuormittavat Itämerta eniten. Suurin osa mereen päätyvästä rehevöittävästä kuormituksesta tulee rehuntuotannosta, sillä sekä eläinten laiduntaminen että rehun kasvattaminen vaativat tilaa.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) ehätti heti tuoreeltaan kiistämään laskurin osoittaman suomalaisen maatalouden aiheuttaman ympäristökuormituksen (Maaseudun Tulevaisuus 3.2.). Tiilikainen korostaa, että Suomen ravinnepäästöt Itämereen ovat kymmenen prosenttia ja Suomi on tehnyt paljon Itämeren tilan parantamiseksi.

Samalla Tiilikainen nimesi oman hallinnonalansa tutkimuslaitoksen työn ”tutkiskeluksi”.

Tiilikainen kuitenkin kiistää jyrkästi, että hän väheksyisi alan johtavien tutkijoiden työtä.

”En missään tapauksessa väheksy Syken enkä Luken työtä, vaan arvostan tutkimuksia suuresti. Halusinkin, että tutkimuslaitokset varmistavat tulosten oikeellisuuden”, hän sanoo.

”Laskurin taustalla on iso työ. Tulokset ovat ehdottomasti suuntaa antavia ja kertovat ruoan kuormituksesta Itämereen”, Tiilikainen sanoo.

Laskuri perustuu tilastotietoihin, malleihin ja tutkimustuloksiin. Ne ovat Seppälän mukaan tuoreimpia mahdollisia.

”On selvä, että tällainen kokonaisuutta kuvaava laskuri on erottelukyvyltään karkea. Laskuri pystyy kuitenkin hahmottamaan kulutuksen eri osa-alueiden Itämeri-jalanjäljet mielestämme riittävällä tarkkuustasolla, jotta käyttäjä pystyy erottamaan isot ja pienet asiat toisistaan”, Seppälä sanoo.

Yksilön kannalta laskurin merkitys on Seppälän mukaan se, että laskuri auttaa ymmärtämään omien valintojen merkityksen Itämeri-jalanjälkeen eli siihen, kuinka aiheutamme rehevöittäviä ravinteita Itämereen.

”Ymmärryksen perusteella jokainen voi halutessaan suunnitella itselleen sopivimman keinovalikoiman, jolla voi pienentää Itämeri-jalanjälkeään. Laskuri tuo toivottavasti tunteen, että omilla valinnoilla voi vaikuttaa ja sitä kautta tehdä oman osuutensa tärkeäksi koetulla ympäristöalueella”, Seppälä sanoo.

Ministeri Tiilikainen näkee puutteena ruokahävikin vaikean mitattavuuden. ”Hukkaan heitetty ruoka on kaikkein kuormittavinta. Huomion kiinnittäminen ruokahävikkiin olisi erittäin hyvä parannus laskuriin”, Tiilikainen painottaa.

Professori Seppälän mukaan kuluttaja pystyy laskurin avulla jo nyt arvioimaan myös henkilökohtaisen ruokahävikin merkityksen Itämeri-jalanjälkeensä.

”Tämä onnistuu siten, että kuluttaja täyttää ensin laskurin tiedot ostamansa ruokamäärän perusteella ja sen jälkeen toistaa laskemat syömiensä määrien perusteella. Tulosten erotus antaa suurusluokan ruokahävikin merkityksestä kuluttajan näkökulmasta”, Seppälä opastaa.

Seppälä muistuttaa, että ruokahävikkiä tapahtuu myös kaupassa, jakelussa, elintarviketeollisuudessa ja maataloustuotannossa. Näiden vaikutusta laskurilla ei voi arvioida.

Tiilikainen toivoo, että kuluttajat kiinnittäisivät huomiotaan ruokahävikkiin. ”Toivon, että mahdollisimman moni pysähtyisi miettimään, päätyykö ruokakorista ruokaa roskikseen. Se on samalla ruoan arvostusta, joka on erityisen tärkeää”, hän painottaa.

Itämeri-laskuri muistuttaa myös, että kulutus on tärkeä osa-alue mentäessä kohti kestävää kehitystä, Seppälä korostaa.

”Jos kestävä kulutus on tarpeeksi laajaa, palvelujen ja tavaroiden tuottajat joutuvat ottamaan uudenlaisen kysynnän toiminnassaan huomioon eivätkä päättäjätkään voi sivuttaa muutostarvetta. Parhaimmillaan markkinalähtöinen kestävä kulutus vie välttämätöntä muutosta kustannustehokkaasti eteenpäin yhteiskunnassa.”

Laskuri ottaa huomioon erilaisten kulutustottumusten – ruokavalio, asuminen, liikkuminen, harrastukset – vaikutuksen Itämeren ravinnekuormitukseen. Myös jätevesien osuus on merkittävä, noin neljännes.

Jo pienetkin muutokset ruokailussa vaikuttavat henkilökohtaiseen Itämeri-jalanjälkeen. Yksinkertaisin tapa pienentää kuormitusta on vähentää maitotuotteiden ja lihan kulutusta sekä lisätä kotimaisen luonnonkalan ja kasvisten osuutta ruokavaliossa.

Kalastamalla kuluttaja voi poistaa merestä sinne jo päätyneitä ravinteita ja siten pienentää omaa kuormitustaan.

Itämeri-laskuri keskittyy rehevöitymiseen ja tavallisen kuluttajan vaikutusmahdollisuuksiin. Tiilikainen haluaisi tuoda rehevöitymisen rinnalle kokonaisvaltaisen ympäristönäkökulman.

”Myös luonnon monimuotoisuus ja maatalouden vaikutus siihen ovat erittäin tärkeitä. Näitä näkökulmia on vaikea panna vastakkain”, Tiilikainen sanoo.

”Maataloudessa meidän pitäisi miettiä, mitä voitaisiin tehdä nykyistä paremmin, esimerkiksi ravinteiden kierrätyksellä ja lannan käsittelyllä. Tärkeintä on ravinteiden tehokas käyttö niin, että ne palautuvat peltoon eivätkä pääse vesistöön”, Tiilikainen korostaa.

HS:n Itämeri-laskuriin pääset tästä

Fakta

Poikkeuksellinen yhteistyöhanke


  Itämeri-laskuri on poikkeuksellinen yhteistyöhanke, jossa mukana ovat HS, Suomen ympäristökeskus (Syke), Luonnonvarakeskus (Luke) ja John Nurmisen Säätiö (JNS), ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö.

  Ajatus kuluttajan ravinnelaskurista on lähtöisin HS:lta ja siihen tarttui JNS. Syke alkoi toteuttaa laskuria, mutta pohjatiedot osoittautuivat riittämättömiksi. Mukaan tutkimuksen tuli Luke. Ministeriöt lähtivät rahoittamaan tutkimuslaitostensa työtä.

  Laskuri ja sen sisältämä data ovat Syken ja Luken tuottamia. HS teki laskurista oman versionsa HS.fi:hin.

  Rahoitus on 61 500 euroa: ympäristöministeriö 15 000, maa- ja metsätalousministeriö 15 000, Syke 12 000, JNS 11 000, Luke 6 500 ja HS 2 000 euroa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Itämeri
  • Itämeri-laskuri
  • rehevöityminen
  • Ruokavalio
  • Maatalous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suomi maksaa naapureihin verrattuna asiantuntijoille pientä palkkaa – ”Tukholmassa maksetaan joistain tehtävistä Suomeen verrattuna tuplasti”

    2. 2

      Tieteelliset tosiasiat hylätään humpuukina, jos ne horjuttavat omaa maailmankuvaa – ”Ihmiset kyseenalaistavat tutkijoiden motiivit ja sitoumukset”

    3. 3

      Taka-Töölön 80-vuotias klassikkoravintola säästyi perikadolta – Nina Kaukonen osti ravintolan, jossa Matti Pellonpää kävi suihkussa ja Supo vahti Salman Rushdieta

    4. 4

      Ranskan vaaleissa toiselle kierrokselle menevät EU-myönteinen Macron ja oikeistopopulisti Le Pen – perinteisille puolueille rökäletappio

    5. 5

      Sydänsairaudesta, aivokasvaimesta, keuhkosyövästä ja murtuneesta lonkasta kärsivälle yli 90-vuotiaalle toitotetaan, että ”kotona on paras”

    6. 6

      Köyhät, rikkaat ja maahanmuuttajat asuvat yhä useammin omilla alueillaan – asuinalueet eriarvoistuvat erityisesti Turussa

    7. 7

      Hallituksen puolivälistä uhkaa tulla sen surkein hetki – viimeistään Halla-ahon pelko vesitti uudistukset

    8. 8

      Muusikko väsyi jatkuvaan itsensä markkinoimiseen – monen luovan työn tekijän arki on esilläoloa ja kilpailua

    9. 9

      Verta vuotava 500 maalin ”talouspaperimies” Messi ja lohduton Ronaldo – El Clásicon kuninkaasta ei epäselvyyttä

    10. 10

      Sexpon uusi puheenjohtaja on seksialan yrittäjä, joka haluaa tuoda seksuaalisuuden politiikkaan: ”On turha vauhkota pornoistumisesta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    2. 2

      Ranskan vaaleissa toiselle kierrokselle menevät EU-myönteinen Macron ja oikeistopopulisti Le Pen – perinteisille puolueille rökäletappio

    3. 3

      Köyhät, rikkaat ja maahanmuuttajat asuvat yhä useammin omilla alueillaan – asuinalueet eriarvoistuvat erityisesti Turussa

    4. 4

      Kieltäytyikö isoisä puhumasta sodasta? Vanhemman sukulaisen vaiheista talvi- ja jatkosodassa saa selville yllättävän paljon netissä

    5. 5

      Lapsitähden jäähyväiset – ”Oli pakko antaa periksi, jouduin tekemään kuntoliikkujan treenejä”

    6. 6

      Onnen päivät -sarjan ”pikkuriiviö” kuoli – Erin Moran oli lapsitähti, jonka tragediaksi koitui rooleitta jääminen aikuisena

    7. 7

      Facebook valtasi Suomen 10 vuotta sitten ja muutti meitä ihmisinä – vaikutus on tutkijan mukaan ”järisyttävän iso”

    8. 8

      Sekä kuljettaja että matkustaja simahtivat ”Haagan jättiläiseen” – sekavat miehet oli Helsingin poliisin mukaan pakko pitää sidottuina vielä sairaalassakin

    9. 9

      Munkkiniemessä odotettiin postia kaksi viikkoa, tärkeä lasku maksamatta – jakeluongelmat jatkuvat Helsingissä

    10. 10

      Kela ja VR noudattivat Antti Tuiskun ohjetta – mutta jokin tässä tökkii

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä tuotteet katoavat kauppojen hyllyistä varkaiden taskuun – kauppa päätyi piilottamaan jopa 1,30 euron kurkumapurkit palvelutiskin taakse

    2. 2

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    3. 3

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    4. 4

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    5. 5

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    6. 6

      Gynekologian ohittaminen on kultakaivos työterveyshuollon palveluita tuottavalle yritykselle

    7. 7

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    8. 8

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    9. 9

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    10. 10

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    11. Näytä lisää