Valikko
Kotimaa

Maataloudessa närkästyttiin Itämeri-laskurin lihansyöntiä koskevista tiedoista – Professori: Ruoan ympäristö­vaikutukset ovat tosiasia

Tutkijan mukaan Itämeri-laskuri auttaa ymmärtämään omien valintojen vaikutusta Itämeren tilaan.

HS:n viime viikolla julkaisema suomalaisen kuluttajan Itämerta rehevöittävää kuormitusta hahmottava laskuri on herättänyt runsaasti keskustelua ruoantuotannon ympäristövaikutuksista.

Etenkin maataloustuottajat ovat närkästyneet laskurin tuottamasta tiedosta, jonka mukaan ruokavalio, etenkin eläinperäinen ruoka, tuottaa suurimman osan tavallisen kuluttajan Itämeri-jalanjäljestä.

Tosiasia kuitenkin on, että elintarvikkeilla on ympäristövaikutuksia, ollaan sitten missä päin maailmaa tahansa, painottaa Itämeri-laskuri -hankkeen vastuullinen johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Laskurin ovat toteuttaneet Syke ja Luonnonvarakeskus (Luke).

”Elintarvikkeiden osuus suomalaisesta Itämeri-jalanjäljestä on vajaa 60 prosenttia. Tästä noin 86 prosenttia on Suomesta ja loput muista Itämeren valuma-alueen maista”, Seppälä sanoo.

Seppälä muistuttaa, että laskurissa ei oteta huomioon Itämeren alueen ulkopuolelta tulevien maiden ruokia. Niiden kuluttamisen seurauksena aiheutuvat jätevesipäästöt on kuitenkin mukana.

Laskurin taustalla olevien selvitysten mukaan naudanlihan ja maitotuotteiden tuotanto kuormittavat Itämerta eniten. Suurin osa mereen päätyvästä rehevöittävästä kuormituksesta tulee rehuntuotannosta, sillä sekä eläinten laiduntaminen että rehun kasvattaminen vaativat tilaa.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) ehätti heti tuoreeltaan kiistämään laskurin osoittaman suomalaisen maatalouden aiheuttaman ympäristökuormituksen (Maaseudun Tulevaisuus 3.2.). Tiilikainen korostaa, että Suomen ravinnepäästöt Itämereen ovat kymmenen prosenttia ja Suomi on tehnyt paljon Itämeren tilan parantamiseksi.

Samalla Tiilikainen nimesi oman hallinnonalansa tutkimuslaitoksen työn ”tutkiskeluksi”.

Tiilikainen kuitenkin kiistää jyrkästi, että hän väheksyisi alan johtavien tutkijoiden työtä.

”En missään tapauksessa väheksy Syken enkä Luken työtä, vaan arvostan tutkimuksia suuresti. Halusinkin, että tutkimuslaitokset varmistavat tulosten oikeellisuuden”, hän sanoo.

”Laskurin taustalla on iso työ. Tulokset ovat ehdottomasti suuntaa antavia ja kertovat ruoan kuormituksesta Itämereen”, Tiilikainen sanoo.

Laskuri perustuu tilastotietoihin, malleihin ja tutkimustuloksiin. Ne ovat Seppälän mukaan tuoreimpia mahdollisia.

”On selvä, että tällainen kokonaisuutta kuvaava laskuri on erottelukyvyltään karkea. Laskuri pystyy kuitenkin hahmottamaan kulutuksen eri osa-alueiden Itämeri-jalanjäljet mielestämme riittävällä tarkkuustasolla, jotta käyttäjä pystyy erottamaan isot ja pienet asiat toisistaan”, Seppälä sanoo.

Yksilön kannalta laskurin merkitys on Seppälän mukaan se, että laskuri auttaa ymmärtämään omien valintojen merkityksen Itämeri-jalanjälkeen eli siihen, kuinka aiheutamme rehevöittäviä ravinteita Itämereen.

”Ymmärryksen perusteella jokainen voi halutessaan suunnitella itselleen sopivimman keinovalikoiman, jolla voi pienentää Itämeri-jalanjälkeään. Laskuri tuo toivottavasti tunteen, että omilla valinnoilla voi vaikuttaa ja sitä kautta tehdä oman osuutensa tärkeäksi koetulla ympäristöalueella”, Seppälä sanoo.

Ministeri Tiilikainen näkee puutteena ruokahävikin vaikean mitattavuuden. ”Hukkaan heitetty ruoka on kaikkein kuormittavinta. Huomion kiinnittäminen ruokahävikkiin olisi erittäin hyvä parannus laskuriin”, Tiilikainen painottaa.

Professori Seppälän mukaan kuluttaja pystyy laskurin avulla jo nyt arvioimaan myös henkilökohtaisen ruokahävikin merkityksen Itämeri-jalanjälkeensä.

”Tämä onnistuu siten, että kuluttaja täyttää ensin laskurin tiedot ostamansa ruokamäärän perusteella ja sen jälkeen toistaa laskemat syömiensä määrien perusteella. Tulosten erotus antaa suurusluokan ruokahävikin merkityksestä kuluttajan näkökulmasta”, Seppälä opastaa.

Seppälä muistuttaa, että ruokahävikkiä tapahtuu myös kaupassa, jakelussa, elintarviketeollisuudessa ja maataloustuotannossa. Näiden vaikutusta laskurilla ei voi arvioida.

Tiilikainen toivoo, että kuluttajat kiinnittäisivät huomiotaan ruokahävikkiin. ”Toivon, että mahdollisimman moni pysähtyisi miettimään, päätyykö ruokakorista ruokaa roskikseen. Se on samalla ruoan arvostusta, joka on erityisen tärkeää”, hän painottaa.

Itämeri-laskuri muistuttaa myös, että kulutus on tärkeä osa-alue mentäessä kohti kestävää kehitystä, Seppälä korostaa.

”Jos kestävä kulutus on tarpeeksi laajaa, palvelujen ja tavaroiden tuottajat joutuvat ottamaan uudenlaisen kysynnän toiminnassaan huomioon eivätkä päättäjätkään voi sivuttaa muutostarvetta. Parhaimmillaan markkinalähtöinen kestävä kulutus vie välttämätöntä muutosta kustannustehokkaasti eteenpäin yhteiskunnassa.”

Laskuri ottaa huomioon erilaisten kulutustottumusten – ruokavalio, asuminen, liikkuminen, harrastukset – vaikutuksen Itämeren ravinnekuormitukseen. Myös jätevesien osuus on merkittävä, noin neljännes.

Jo pienetkin muutokset ruokailussa vaikuttavat henkilökohtaiseen Itämeri-jalanjälkeen. Yksinkertaisin tapa pienentää kuormitusta on vähentää maitotuotteiden ja lihan kulutusta sekä lisätä kotimaisen luonnonkalan ja kasvisten osuutta ruokavaliossa.

Kalastamalla kuluttaja voi poistaa merestä sinne jo päätyneitä ravinteita ja siten pienentää omaa kuormitustaan.

Itämeri-laskuri keskittyy rehevöitymiseen ja tavallisen kuluttajan vaikutusmahdollisuuksiin. Tiilikainen haluaisi tuoda rehevöitymisen rinnalle kokonaisvaltaisen ympäristönäkökulman.

”Myös luonnon monimuotoisuus ja maatalouden vaikutus siihen ovat erittäin tärkeitä. Näitä näkökulmia on vaikea panna vastakkain”, Tiilikainen sanoo.

”Maataloudessa meidän pitäisi miettiä, mitä voitaisiin tehdä nykyistä paremmin, esimerkiksi ravinteiden kierrätyksellä ja lannan käsittelyllä. Tärkeintä on ravinteiden tehokas käyttö niin, että ne palautuvat peltoon eivätkä pääse vesistöön”, Tiilikainen korostaa.

HS:n Itämeri-laskuriin pääset tästä

Fakta

Poikkeuksellinen yhteistyöhanke


  Itämeri-laskuri on poikkeuksellinen yhteistyöhanke, jossa mukana ovat HS, Suomen ympäristökeskus (Syke), Luonnonvarakeskus (Luke) ja John Nurmisen Säätiö (JNS), ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö.

  Ajatus kuluttajan ravinnelaskurista on lähtöisin HS:lta ja siihen tarttui JNS. Syke alkoi toteuttaa laskuria, mutta pohjatiedot osoittautuivat riittämättömiksi. Mukaan tutkimuksen tuli Luke. Ministeriöt lähtivät rahoittamaan tutkimuslaitostensa työtä.

  Laskuri ja sen sisältämä data ovat Syken ja Luken tuottamia. HS teki laskurista oman versionsa HS.fi:hin.

  Rahoitus on 61 500 euroa: ympäristöministeriö 15 000, maa- ja metsätalousministeriö 15 000, Syke 12 000, JNS 11 000, Luke 6 500 ja HS 2 000 euroa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Itämeri
  • Itämeri-laskuri
  • Rehevöityminen
  • Ruokavalio
  • Maatalous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    2. 2

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    3. 3

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    4. 4

      Vielä kaksi vuotta sitten Puolaa pidettiin EU:n suurena menestystarinana, nyt maan oikeuslaitos on menettämässä riippumattomuutensa – miksi näin kävi? Tutkija selittää

    5. 5

      Elokuussa uudistuva opintotuki saa yhä kritiikkiä, tukiin voi vaikuttaa sopimuskikkailulla – kokosimme yhteen, mikä kaikki opintotuessa muuttuu ja mikä siinä hiertää

    6. 6

      ”Itseoppineet suomalaistutkijat” haukkuvat hallituksen perustulokokeilun New York Timesissa: ”Lähinnä julkisuustemppu”

    7. 7

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    8. 8

      Miten tässä taas kävi näin? Aamulla Helsinkiin luvattiin aurinkoista säätä, saimme rankkasadetta – meteorologi selittää

    9. 9

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    10. 10

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    2. 2

      CNN listasi maailman 50 upeinta luonnonihmettä – Suomesta mukaan mahtui yksi kohde

    3. 3

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    4. 4

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    5. 5

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    6. 6

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    7. 7

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    8. 8

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    9. 9

      ”Ne nipistää lapsilisistä / kiristää tilistä budjettii” – Paleface tunnetaan kantaa ottavista sanoituksista, mutta ovatko ne totta? Tarkistimme faktat

    10. 10

      Donald Trumpin viestintäpäällikkö Sean Spicer on irtisanoutunut – tilalle nousee Valkoisen talon lehdistösihteeri Sarah Huckabee Sanders

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Ruokolahden leijona oli isojen poikien pila – viranomaiset ovat tienneet totuuden 25 vuotta

    9. 9

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    10. 10

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    11. Näytä lisää