Valikko
Kotimaa

Maataloudessa närkästyttiin Itämeri-laskurin lihansyöntiä koskevista tiedoista – Professori: Ruoan ympäristö­vaikutukset ovat tosiasia

Tutkijan mukaan Itämeri-laskuri auttaa ymmärtämään omien valintojen vaikutusta Itämeren tilaan.

HS:n viime viikolla julkaisema suomalaisen kuluttajan Itämerta rehevöittävää kuormitusta hahmottava laskuri on herättänyt runsaasti keskustelua ruoantuotannon ympäristövaikutuksista.

Etenkin maataloustuottajat ovat närkästyneet laskurin tuottamasta tiedosta, jonka mukaan ruokavalio, etenkin eläinperäinen ruoka, tuottaa suurimman osan tavallisen kuluttajan Itämeri-jalanjäljestä.

Tosiasia kuitenkin on, että elintarvikkeilla on ympäristövaikutuksia, ollaan sitten missä päin maailmaa tahansa, painottaa Itämeri-laskuri -hankkeen vastuullinen johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Laskurin ovat toteuttaneet Syke ja Luonnonvarakeskus (Luke).

”Elintarvikkeiden osuus suomalaisesta Itämeri-jalanjäljestä on vajaa 60 prosenttia. Tästä noin 86 prosenttia on Suomesta ja loput muista Itämeren valuma-alueen maista”, Seppälä sanoo.

Seppälä muistuttaa, että laskurissa ei oteta huomioon Itämeren alueen ulkopuolelta tulevien maiden ruokia. Niiden kuluttamisen seurauksena aiheutuvat jätevesipäästöt on kuitenkin mukana.

Laskurin taustalla olevien selvitysten mukaan naudanlihan ja maitotuotteiden tuotanto kuormittavat Itämerta eniten. Suurin osa mereen päätyvästä rehevöittävästä kuormituksesta tulee rehuntuotannosta, sillä sekä eläinten laiduntaminen että rehun kasvattaminen vaativat tilaa.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) ehätti heti tuoreeltaan kiistämään laskurin osoittaman suomalaisen maatalouden aiheuttaman ympäristökuormituksen (Maaseudun Tulevaisuus 3.2.). Tiilikainen korostaa, että Suomen ravinnepäästöt Itämereen ovat kymmenen prosenttia ja Suomi on tehnyt paljon Itämeren tilan parantamiseksi.

Samalla Tiilikainen nimesi oman hallinnonalansa tutkimuslaitoksen työn ”tutkiskeluksi”.

Tiilikainen kuitenkin kiistää jyrkästi, että hän väheksyisi alan johtavien tutkijoiden työtä.

”En missään tapauksessa väheksy Syken enkä Luken työtä, vaan arvostan tutkimuksia suuresti. Halusinkin, että tutkimuslaitokset varmistavat tulosten oikeellisuuden”, hän sanoo.

”Laskurin taustalla on iso työ. Tulokset ovat ehdottomasti suuntaa antavia ja kertovat ruoan kuormituksesta Itämereen”, Tiilikainen sanoo.

Laskuri perustuu tilastotietoihin, malleihin ja tutkimustuloksiin. Ne ovat Seppälän mukaan tuoreimpia mahdollisia.

”On selvä, että tällainen kokonaisuutta kuvaava laskuri on erottelukyvyltään karkea. Laskuri pystyy kuitenkin hahmottamaan kulutuksen eri osa-alueiden Itämeri-jalanjäljet mielestämme riittävällä tarkkuustasolla, jotta käyttäjä pystyy erottamaan isot ja pienet asiat toisistaan”, Seppälä sanoo.

Yksilön kannalta laskurin merkitys on Seppälän mukaan se, että laskuri auttaa ymmärtämään omien valintojen merkityksen Itämeri-jalanjälkeen eli siihen, kuinka aiheutamme rehevöittäviä ravinteita Itämereen.

”Ymmärryksen perusteella jokainen voi halutessaan suunnitella itselleen sopivimman keinovalikoiman, jolla voi pienentää Itämeri-jalanjälkeään. Laskuri tuo toivottavasti tunteen, että omilla valinnoilla voi vaikuttaa ja sitä kautta tehdä oman osuutensa tärkeäksi koetulla ympäristöalueella”, Seppälä sanoo.

Ministeri Tiilikainen näkee puutteena ruokahävikin vaikean mitattavuuden. ”Hukkaan heitetty ruoka on kaikkein kuormittavinta. Huomion kiinnittäminen ruokahävikkiin olisi erittäin hyvä parannus laskuriin”, Tiilikainen painottaa.

Professori Seppälän mukaan kuluttaja pystyy laskurin avulla jo nyt arvioimaan myös henkilökohtaisen ruokahävikin merkityksen Itämeri-jalanjälkeensä.

”Tämä onnistuu siten, että kuluttaja täyttää ensin laskurin tiedot ostamansa ruokamäärän perusteella ja sen jälkeen toistaa laskemat syömiensä määrien perusteella. Tulosten erotus antaa suurusluokan ruokahävikin merkityksestä kuluttajan näkökulmasta”, Seppälä opastaa.

Seppälä muistuttaa, että ruokahävikkiä tapahtuu myös kaupassa, jakelussa, elintarviketeollisuudessa ja maataloustuotannossa. Näiden vaikutusta laskurilla ei voi arvioida.

Tiilikainen toivoo, että kuluttajat kiinnittäisivät huomiotaan ruokahävikkiin. ”Toivon, että mahdollisimman moni pysähtyisi miettimään, päätyykö ruokakorista ruokaa roskikseen. Se on samalla ruoan arvostusta, joka on erityisen tärkeää”, hän painottaa.

Itämeri-laskuri muistuttaa myös, että kulutus on tärkeä osa-alue mentäessä kohti kestävää kehitystä, Seppälä korostaa.

”Jos kestävä kulutus on tarpeeksi laajaa, palvelujen ja tavaroiden tuottajat joutuvat ottamaan uudenlaisen kysynnän toiminnassaan huomioon eivätkä päättäjätkään voi sivuttaa muutostarvetta. Parhaimmillaan markkinalähtöinen kestävä kulutus vie välttämätöntä muutosta kustannustehokkaasti eteenpäin yhteiskunnassa.”

Laskuri ottaa huomioon erilaisten kulutustottumusten – ruokavalio, asuminen, liikkuminen, harrastukset – vaikutuksen Itämeren ravinnekuormitukseen. Myös jätevesien osuus on merkittävä, noin neljännes.

Jo pienetkin muutokset ruokailussa vaikuttavat henkilökohtaiseen Itämeri-jalanjälkeen. Yksinkertaisin tapa pienentää kuormitusta on vähentää maitotuotteiden ja lihan kulutusta sekä lisätä kotimaisen luonnonkalan ja kasvisten osuutta ruokavaliossa.

Kalastamalla kuluttaja voi poistaa merestä sinne jo päätyneitä ravinteita ja siten pienentää omaa kuormitustaan.

Itämeri-laskuri keskittyy rehevöitymiseen ja tavallisen kuluttajan vaikutusmahdollisuuksiin. Tiilikainen haluaisi tuoda rehevöitymisen rinnalle kokonaisvaltaisen ympäristönäkökulman.

”Myös luonnon monimuotoisuus ja maatalouden vaikutus siihen ovat erittäin tärkeitä. Näitä näkökulmia on vaikea panna vastakkain”, Tiilikainen sanoo.

”Maataloudessa meidän pitäisi miettiä, mitä voitaisiin tehdä nykyistä paremmin, esimerkiksi ravinteiden kierrätyksellä ja lannan käsittelyllä. Tärkeintä on ravinteiden tehokas käyttö niin, että ne palautuvat peltoon eivätkä pääse vesistöön”, Tiilikainen korostaa.

HS:n Itämeri-laskuriin pääset tästä

Fakta

Poikkeuksellinen yhteistyöhanke


  Itämeri-laskuri on poikkeuksellinen yhteistyöhanke, jossa mukana ovat HS, Suomen ympäristökeskus (Syke), Luonnonvarakeskus (Luke) ja John Nurmisen Säätiö (JNS), ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö.

  Ajatus kuluttajan ravinnelaskurista on lähtöisin HS:lta ja siihen tarttui JNS. Syke alkoi toteuttaa laskuria, mutta pohjatiedot osoittautuivat riittämättömiksi. Mukaan tutkimuksen tuli Luke. Ministeriöt lähtivät rahoittamaan tutkimuslaitostensa työtä.

  Laskuri ja sen sisältämä data ovat Syken ja Luken tuottamia. HS teki laskurista oman versionsa HS.fi:hin.

  Rahoitus on 61 500 euroa: ympäristöministeriö 15 000, maa- ja metsätalousministeriö 15 000, Syke 12 000, JNS 11 000, Luke 6 500 ja HS 2 000 euroa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Itämeri
  • Itämeri-laskuri
  • Rehevöityminen
  • Ruokavalio
  • Maatalous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    2. 2

      Himoautoileva toimittaja vaihtoi viikoksi kaupunkipyörään: poliisi pysäytti, kuntosalilla käynti lopahti – ja ihan eri Helsinki avautui

    3. 3

      Suomi suostui erikoiseen pyyntöön – Ilmavoimat lahjoittaa Hawk-harjoitushävittäjän Sveitsiin

    4. 4

      Iikka Kivi jättäytyy stand up -kiertueelta ”seksistisen viestin” takia – Naiskoomikoiden ammattitaitoa epäilleen promoottorin mukaan 24 miehen kiertue luultavasti peruuntuu

    5. 5

      Suorasukaisen musiikkikriitikon Seppo Heikinheimon itsemurhasta on 20 vuotta – kollegani oli muutakin kuin muistelmien ”mätämuna”

    6. 6

      Töitä olisi heti 9 000 osaavalle koodarille, mutta tekijöitä ei löydy – ”Vaikka maksaisit mitä, se ei muuttaisi tilannetta”, sanoo ohjelmistoyrityksen teknologiajohtaja

    7. 7

      Oululainen Venla Karppinen, 19, sai himoitun paikan maineikkaasta Oxfordin yliopistosta – Suomeen paluu ei enää innosta

    8. 8

      Trump töni Montenegron pääministerin sivuun astuakseen yhteiskuvan eturiviin

    9. 9

      Alkoholin liikakäyttö on paljon vakavampi uhka kuin tupakanpoltto – silti vain tupakoitsijat ovat ajojahdin kohteina

    10. 10

      Kahdeksan kilometrin korkeudesta Mount Everestiltä löytyi neljä ruumista – on arvoitus, keitä he olivat ja koska he kuolivat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    2. 2

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    3. 3

      Alkoholin liikakäyttö on paljon vakavampi uhka kuin tupakanpoltto – silti vain tupakoitsijat ovat ajojahdin kohteina

    4. 4

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan ja ulkoministeri Tillerson matkustaa Britanniaan

    5. 5

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    6. 6

      Hautajaisten sotilaallisuus yllätti eduskunnan entisen pääsihteerin Seppo Tiitisen: ”Sopi Maunolle, kenraalit olivat helisemässä hänen kanssaan”

    7. 7

      Himoautoileva toimittaja vaihtoi viikoksi kaupunkipyörään: poliisi pysäytti, kuntosalilla käynti lopahti – ja ihan eri Helsinki avautui

    8. 8

      Koiviston vävy lausui kiitoksen muistotilaisuudessa: ”Tilaisuus on sekä valtiollinen, sotilaallinen, että oikealla tavalla hengellinen”

    9. 9

      Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset alusta loppuun – seppeleiden lasku, siunaustilaisuus, yleisö kaduilla, surusaattue ja hautaan lasku

    10. 10

      Trump yllätti Nato-kokouksessa: Ei luvannut tukea yhteispuolustukselle, vaati maahanmuuton valvontaa ja terrorismin kitkemistä kokonaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    5. 5

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    6. 6

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    7. 7

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    8. 8

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    9. 9

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    10. 10

      Turkoosinkirkkaaksi hetkessä muuttunut suomalaisjärvi herättää ihailua ja epäilyä: Onko kemikaalikäsittely varmasti turvallinen? Entä voitaisiinko sillä kirkastaa myös Töölönlahti?

    11. Näytä lisää