Valikko
Kotimaa

Maataloudessa närkästyttiin Itämeri-laskurin lihansyöntiä koskevista tiedoista – Professori: Ruoan ympäristö­vaikutukset ovat tosiasia

Tutkijan mukaan Itämeri-laskuri auttaa ymmärtämään omien valintojen vaikutusta Itämeren tilaan.

HS:n viime viikolla julkaisema suomalaisen kuluttajan Itämerta rehevöittävää kuormitusta hahmottava laskuri on herättänyt runsaasti keskustelua ruoantuotannon ympäristövaikutuksista.

Etenkin maataloustuottajat ovat närkästyneet laskurin tuottamasta tiedosta, jonka mukaan ruokavalio, etenkin eläinperäinen ruoka, tuottaa suurimman osan tavallisen kuluttajan Itämeri-jalanjäljestä.

Tosiasia kuitenkin on, että elintarvikkeilla on ympäristövaikutuksia, ollaan sitten missä päin maailmaa tahansa, painottaa Itämeri-laskuri -hankkeen vastuullinen johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Laskurin ovat toteuttaneet Syke ja Luonnonvarakeskus (Luke).

”Elintarvikkeiden osuus suomalaisesta Itämeri-jalanjäljestä on vajaa 60 prosenttia. Tästä noin 86 prosenttia on Suomesta ja loput muista Itämeren valuma-alueen maista”, Seppälä sanoo.

Seppälä muistuttaa, että laskurissa ei oteta huomioon Itämeren alueen ulkopuolelta tulevien maiden ruokia. Niiden kuluttamisen seurauksena aiheutuvat jätevesipäästöt on kuitenkin mukana.

Laskurin taustalla olevien selvitysten mukaan naudanlihan ja maitotuotteiden tuotanto kuormittavat Itämerta eniten. Suurin osa mereen päätyvästä rehevöittävästä kuormituksesta tulee rehuntuotannosta, sillä sekä eläinten laiduntaminen että rehun kasvattaminen vaativat tilaa.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) ehätti heti tuoreeltaan kiistämään laskurin osoittaman suomalaisen maatalouden aiheuttaman ympäristökuormituksen (Maaseudun Tulevaisuus 3.2.). Tiilikainen korostaa, että Suomen ravinnepäästöt Itämereen ovat kymmenen prosenttia ja Suomi on tehnyt paljon Itämeren tilan parantamiseksi.

Samalla Tiilikainen nimesi oman hallinnonalansa tutkimuslaitoksen työn ”tutkiskeluksi”.

Tiilikainen kuitenkin kiistää jyrkästi, että hän väheksyisi alan johtavien tutkijoiden työtä.

”En missään tapauksessa väheksy Syken enkä Luken työtä, vaan arvostan tutkimuksia suuresti. Halusinkin, että tutkimuslaitokset varmistavat tulosten oikeellisuuden”, hän sanoo.

”Laskurin taustalla on iso työ. Tulokset ovat ehdottomasti suuntaa antavia ja kertovat ruoan kuormituksesta Itämereen”, Tiilikainen sanoo.

Laskuri perustuu tilastotietoihin, malleihin ja tutkimustuloksiin. Ne ovat Seppälän mukaan tuoreimpia mahdollisia.

”On selvä, että tällainen kokonaisuutta kuvaava laskuri on erottelukyvyltään karkea. Laskuri pystyy kuitenkin hahmottamaan kulutuksen eri osa-alueiden Itämeri-jalanjäljet mielestämme riittävällä tarkkuustasolla, jotta käyttäjä pystyy erottamaan isot ja pienet asiat toisistaan”, Seppälä sanoo.

Yksilön kannalta laskurin merkitys on Seppälän mukaan se, että laskuri auttaa ymmärtämään omien valintojen merkityksen Itämeri-jalanjälkeen eli siihen, kuinka aiheutamme rehevöittäviä ravinteita Itämereen.

”Ymmärryksen perusteella jokainen voi halutessaan suunnitella itselleen sopivimman keinovalikoiman, jolla voi pienentää Itämeri-jalanjälkeään. Laskuri tuo toivottavasti tunteen, että omilla valinnoilla voi vaikuttaa ja sitä kautta tehdä oman osuutensa tärkeäksi koetulla ympäristöalueella”, Seppälä sanoo.

Ministeri Tiilikainen näkee puutteena ruokahävikin vaikean mitattavuuden. ”Hukkaan heitetty ruoka on kaikkein kuormittavinta. Huomion kiinnittäminen ruokahävikkiin olisi erittäin hyvä parannus laskuriin”, Tiilikainen painottaa.

Professori Seppälän mukaan kuluttaja pystyy laskurin avulla jo nyt arvioimaan myös henkilökohtaisen ruokahävikin merkityksen Itämeri-jalanjälkeensä.

”Tämä onnistuu siten, että kuluttaja täyttää ensin laskurin tiedot ostamansa ruokamäärän perusteella ja sen jälkeen toistaa laskemat syömiensä määrien perusteella. Tulosten erotus antaa suurusluokan ruokahävikin merkityksestä kuluttajan näkökulmasta”, Seppälä opastaa.

Seppälä muistuttaa, että ruokahävikkiä tapahtuu myös kaupassa, jakelussa, elintarviketeollisuudessa ja maataloustuotannossa. Näiden vaikutusta laskurilla ei voi arvioida.

Tiilikainen toivoo, että kuluttajat kiinnittäisivät huomiotaan ruokahävikkiin. ”Toivon, että mahdollisimman moni pysähtyisi miettimään, päätyykö ruokakorista ruokaa roskikseen. Se on samalla ruoan arvostusta, joka on erityisen tärkeää”, hän painottaa.

Itämeri-laskuri muistuttaa myös, että kulutus on tärkeä osa-alue mentäessä kohti kestävää kehitystä, Seppälä korostaa.

”Jos kestävä kulutus on tarpeeksi laajaa, palvelujen ja tavaroiden tuottajat joutuvat ottamaan uudenlaisen kysynnän toiminnassaan huomioon eivätkä päättäjätkään voi sivuttaa muutostarvetta. Parhaimmillaan markkinalähtöinen kestävä kulutus vie välttämätöntä muutosta kustannustehokkaasti eteenpäin yhteiskunnassa.”

Laskuri ottaa huomioon erilaisten kulutustottumusten – ruokavalio, asuminen, liikkuminen, harrastukset – vaikutuksen Itämeren ravinnekuormitukseen. Myös jätevesien osuus on merkittävä, noin neljännes.

Jo pienetkin muutokset ruokailussa vaikuttavat henkilökohtaiseen Itämeri-jalanjälkeen. Yksinkertaisin tapa pienentää kuormitusta on vähentää maitotuotteiden ja lihan kulutusta sekä lisätä kotimaisen luonnonkalan ja kasvisten osuutta ruokavaliossa.

Kalastamalla kuluttaja voi poistaa merestä sinne jo päätyneitä ravinteita ja siten pienentää omaa kuormitustaan.

Itämeri-laskuri keskittyy rehevöitymiseen ja tavallisen kuluttajan vaikutusmahdollisuuksiin. Tiilikainen haluaisi tuoda rehevöitymisen rinnalle kokonaisvaltaisen ympäristönäkökulman.

”Myös luonnon monimuotoisuus ja maatalouden vaikutus siihen ovat erittäin tärkeitä. Näitä näkökulmia on vaikea panna vastakkain”, Tiilikainen sanoo.

”Maataloudessa meidän pitäisi miettiä, mitä voitaisiin tehdä nykyistä paremmin, esimerkiksi ravinteiden kierrätyksellä ja lannan käsittelyllä. Tärkeintä on ravinteiden tehokas käyttö niin, että ne palautuvat peltoon eivätkä pääse vesistöön”, Tiilikainen korostaa.

HS:n Itämeri-laskuriin pääset tästä

Fakta

Poikkeuksellinen yhteistyöhanke


  Itämeri-laskuri on poikkeuksellinen yhteistyöhanke, jossa mukana ovat HS, Suomen ympäristökeskus (Syke), Luonnonvarakeskus (Luke) ja John Nurmisen Säätiö (JNS), ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö.

  Ajatus kuluttajan ravinnelaskurista on lähtöisin HS:lta ja siihen tarttui JNS. Syke alkoi toteuttaa laskuria, mutta pohjatiedot osoittautuivat riittämättömiksi. Mukaan tutkimuksen tuli Luke. Ministeriöt lähtivät rahoittamaan tutkimuslaitostensa työtä.

  Laskuri ja sen sisältämä data ovat Syken ja Luken tuottamia. HS teki laskurista oman versionsa HS.fi:hin.

  Rahoitus on 61 500 euroa: ympäristöministeriö 15 000, maa- ja metsätalousministeriö 15 000, Syke 12 000, JNS 11 000, Luke 6 500 ja HS 2 000 euroa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Itämeri
  • Itämeri-laskuri
  • rehevöityminen
  • Ruokavalio
  • Maatalous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Miksi saunassa muka pitää olla alasti? Ei kai ihmisen alapää ole yhtään uimapukua hygieenisempi

    2. 2

      Kananmuna onkin terveellistä – uudet tutkimukset kumoavat tiedon kolesterolipommista

    3. 3

      Lehti: Trumpin vävy alkaa uusia valtion hallintoa – ”Pitäisi johtaa kuin yritystä”

    4. 4

      Näin Helsingistä tuli 12 vuodessa kiva ja avoin mutta myös kallis ja eriarvoinen – kuka sen sai aikaan?

    5. 5

      Nyt Netflix epäonnistui pahasti – menestykseksi odotettu sarja Iron Fist on täysi floppi, selitämme miksi

    6. 6

      Alhainen syntyvyys johtuu köyhyydestä – mieheni on yhden lapsen ja yhden aikuisen yksinhuoltaja

    7. 7

      Suurpalon sammutus Vantaalla jatkuu koko maanantain – ”Savu kulkeutuu kohti Tuusulanväylää”

    8. 8

      Sunday Times: Trump ojensi Merkelille 350 miljardin euron laskun Nato-puolustuksesta

    9. 9

      Kesäaikaprotesti leviää – kansalaisaloite kerännyt jo yli 33 000 allekirjoitusta

    10. 10

      Teini-ikä vie 10 prosenttia ihmisistä todellisiin vaikeuksiin, mutta murrosiän epätasapaino on samalla välttämätöntä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    2. 2

      George W. Bush vangitsi tauluihinsa Irakissa vammautuneen sotilaan katseen – näin suomalaisgalleristi arvioi maailmalla kehutun presidentin kyvyt

    3. 3

      Sunday Times: Trump ojensi Merkelille 350 miljardin euron laskun Nato-puolustuksesta

    4. 4

      Maailmanselitysten uusi supertähti povaa, että ihmislaji on tulossa tiensä päähän

    5. 5

      Donald Trump on hylännyt vallan kolmijako-opin ja haluaa hallita kuin Aurinkokuningas tai Mussolini, sanoo professori Martti Koskenniemi

    6. 6

      Miksi saunassa muka pitää olla alasti? Ei kai ihmisen alapää ole yhtään uimapukua hygieenisempi

    7. 7

      Helsingin Jätkäsaari on tyylikäs, mutta värien kanssa riehuminen ärsyttää niin naapureita kuin arkkitehtuuri­kriitikoitakin

    8. 8

      Kalliolaiskaksion hinnalla ostaisi Tallinnasta lukaalin, Lontoosta rahalla ei saisi yksiötäkään – HS vertaili, mitä saa 250 000 eurolla viiden eurooppalaisen pääkaupungin ”Kalliosta”

    9. 9

      Kesäaikaprotesti leviää – kansalaisaloite kerännyt jo yli 33 000 allekirjoitusta

    10. 10

      Kananmuna onkin terveellistä – uudet tutkimukset kumoavat tiedon kolesterolipommista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    4. 4

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    5. 5

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    8. 8

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    9. 9

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    10. 10

      Sanna Stellanin talo paljastui homepommiksi – Vakuutus ei korvaa totaalisesta remontista senttiäkään

    11. Näytä lisää