Kotimaa

Lakiluonnos: Yliopistot voivat pian ulkoistaa opinnoistaan lähes puolet ammattikorkeakouluihin – ”Onko se enää yliopistotutkinto?”

Tuoreen lakiluonnoksen mukaan tavoitteena on entistä laajempi opetusyhteistyö. Kyseessä on tuntuva muutos, joka voisi hämärtää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen eroa.

”Valmistelemme esitystä, jossa annetaan korkeakouluille mahdollisuus entistä laajempaan opetusyhteistyöhön”, kuului yksi pääministeri Juha Sipilän (kesk) keskiviikkona kertomista hyvistä uutisista. Niitä hän oli poiminut eduskunnalle tänä vuonna annettavista esityksistä.

HS selvitti, mitä lause ja esitys pitävät sisällään.

Opetusyhteistyö kuulostaa sinänsä hyvältä, ja sitä korkeakouluilta on vaadittu. Myös opiskelijat ovat ristiin opiskelua toivoneet. Kyseessä on kuitenkin kauaskantoinen uudistus, joka pitkälle vietynä voisi hämärtää tähän asti vaalittua eroa yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä.

Suomen korkeakoulupolitiikan periaate on ollut niin sanottu duaalimalli, jossa yliopisto- ja amk-tutkintojen opetussisällöt ovat erilaiset, mikä juontuu työelämän erilaisista osaamistarpeista. Ammattikorkeakoulut syntyivät 1990-luvulla tiedeyliopistojen rinnalle palvelemaan suoremmin käytännön työelämää.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

HS:n haltuunsa saaman tuoreen lakiluonnoksen mukaan yliopisto voisi vastedes hankkia lähes puolet koulutusvastuuseensa kuuluvan tutkinnon pakollisista opinnoista esimerkiksi ammattikorkeakoululta, joka järjestää vastaavaa opetusta omille opiskelijoilleen.

Toiselta korkeakoululta hankittavan opetuksen tulisi vastata ”ostajan” itsensä määrittelemiä tavoitteita. Samansuuruisen osuuden tutkinnosta voisi järjestää myös yhdessä toisen korkeakoulun kanssa.

Luonnoksen mukaan yliopiston tulisi itse antaa vastakin tutkintonsa tai koulutusalansa opetuksesta ”pääosa”, joka tarkoittaa vähintään 50,1:tä prosenttia, jos tarkkoja ollaan.

Esimerkiksi diplomi-insinöörin tai ekonomin tutkintoon hyväksytty voisi opiskella ainakin ensimmäisen vuoden insinöörin tai tradenomin tutkintoon hyväksyttyjen kanssa samoja opintokokonaisuuksia. Alemman tutkinnon yhteensä 180 opintopisteestä 89 voisi hankkia toisesta korkeakoulusta.

Kyseessä ei olisi opiskelijalle ainoastaan vaihtoehto vaan pakko, jos yliopisto luopuisi itse kyseisten opintokokonaisuuksien opettamisesta. Tosin opetuksen hankinta ulkomaiselta korkeakoululta ei mahdollistaisi omasta opetuksesta luopumista, lakiluonnoksen perustelu linjaa.

”Jos yliopistotutkinnosta lähes puolet on suoritettu ammattikorkeakoulussa, niin onko se enää yliopistotutkinto vai onko se jokin hybriditutkinto?” kysyy Professoriliiton toiminnanjohtaja Tarja Niemelä.

Professorit suhtautuvat uudistukseen epäröiden, sillä ammattikorkeakouluissa heitä ei ole.

”Jos opiskelija on valittu yliopistoon, hänellä on oikeus olettaa, että saa suorittaa siellä koko tutkinnon”, Niemelä lisää.

Sinänsä Niemelä kannattaa opetusyhteistyötä. Liikkeelle pitäisi hänen mukaansa kuitenkin lähteä yliopistojen kesken tai edes pienemmällä volyymilla eli yksittäisin kurssein.

Niemelä muistuttaa myös, että nykyhallitus on sitoutunut säilyttämään duaalimallin, mutta uudistuksen jälkeen sitä ei käytännössä enää olisi.

Ylijohtaja Tapio Kosunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä vakuuttaa, ettei duaalimalli uudistuksen myötä mihinkään katoa, vaan yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla säilyisi yhä omat lakinsa ja rahoituksensa.

”Ja tuskin missään hyödynnettäisiin opintojen hankintaa maksimimäärään asti”, Kosunen rauhoittelee.

Lakiluonnoksen perusteluihin on nyt myös kirjattu, että yliopistojen tulee huolehtia opetuksen korkeasta tasosta ja tutkimuksen riittävästä yhteydestä opetukseen vastakin.

Erittäin tervetulleena uudistusta pitää asiantuntija Heikki Holopainen Sivistystyönantajista, joka on Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsen. Sivistystyönantajiin kuuluu sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja.

Holopaisen mukaan lainmuutos veisi vain esteet yhteistyöltä, kun korkeakoulun ei enää tarvitsisi järjestää toiselta hankittavaa opetusta myös itse.

”Käytännössä yhteistyön tekeminen ei siis nykyään toteudu, koska samasta asiasta pitää maksaa kaksi kertaa. Vähän kuin taksin käyttäminen olisi sallittua vain, jos omistaa itsekin auton”, Holopainen vertaa.

Yhteistyölle on Holopaisen mukaan sekä työntöä että vetoa, kun voimavaratkin ovat niukentuneet.


Ammattikorkeakoulujen opiskelijoita edustavan Suomen opiskelijakuntien liiton (Samok) puheenjohtaja Anni Koivisto pitää opetusyhteistyötä sinänsä hyvänä. Koiviston mukaan se ei saisi lähteä säästöt ja hallinto edellä eikä polkea alleen ammattikorkeakouluopetuksen erityispiirrettä eli työelämälähtöisyyttä.

”Huolena on, että jos yliopisto ostaa ammattikorkeakoululta kandikoulutusta, niin muuttuuko se myös tieteellisemmäksi ja akateemisemmaksi”, Koivisto pohtii.

Sekin Koivistoa huolettaa, jos osto-opetusta annetaan jossain toisella, kaukaisella paikkakunnalla: mistä saa opiskelijapalvelut?

Yhdistymishankkeita on vireillä muun muassa Tampereella, Lahdessa ja Rovaniemellä

Yhteistyön virityksiä on parhaillaan meneillään eniten toisiaan lähellä tai jopa yhteisillä kampuksilla sijaitsevien ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä. Tärkein motiivi koko lainuudistukselle olikin Tampere3 eli Tampereen kahden yliopiston ja yhden ammattikorkeakoulun fuusio, jota on valmisteltu jo pitkään.

Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto ovat yhdistymässä uudeksi säätiöyliopistoksi, johon liittyisi myös Tampereen ammattikorkeakoulu. Hanke on välillä ollut jäissä, mutta nyt jälleen edistymässä.

Uuden säätiöyliopiston on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2019 alusta.

Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Mika Hannula luottaa fuusion toteutumiseen. Viime vuoden marraskuussa TTY:n hallitus keskeytti fuusioitumisvalmistelun ja vaati lisärahoitusta siirtymävaiheeseen.

Hannulan mukaan hallitus on nyt arvioinut, ettei tutkimuksen ja opetuksen laadusta jouduta tinkimään fuusion kustannusten takia.

Hannula näkee Suomen korkeakouluverkoston muotoutuvan uudelleen. Nyt haetaan yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voimat yhdistämällä pystytään tuottamaan entistä laadukkaampaa koulutusta ja kansainvälisen tason tutkimusta.

”Yliopistojen pitää profiloitua eli valita ne tieteen painopistealueet, missä ylletään maailmanluokkaan”, Hannula toteaa.

Hannula muistuttaa, että yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on paljon mahdollisuuksia yhteistyöhön kanditason tutkinnoissa, vaikka tutkintojen tavoitteet ovat erilaiset.

”Yhteistyö varmistaa myös opiskelijoiden aiempaa sujuvamman siirtymisen kahden korkeakoulumallin välillä. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelle opiskelijalle tämä merkitsee aiempaa suoraviivaisempaa siirtymismahdollisuutta yliopiston maisteriohjelmaan.”


Lahdessa opiskelijat vasta uumoilevat tulevaa

Yhteistyötä ja mahdollisia yhdistymisiä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä on vireillä myös Jyväskylässä, Rovaniemellä, Oulussa, Vaasassa, Kuopiossa, Joensuussa ja Lappeenrannassa.

Lappeenranta ja Lahti ovat päättäneet alustavasti voimien yhdistämisestä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto rakentaa yhteistä konsernia Saimaan ja Lahden ammattikorkeakoulujen kanssa.

Yhdistymisen odotetaan tuovan Lahteen alkuvaiheessa 120 opiskelijapaikkaa, kaksi diplomi-insinöörien ja yhden kauppatieteen maisterilinjan.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) rehtori Juha-Matti Saksa kutsuu yhdistymistä pitkään jatkuneen suhteen virallistamiseksi. Lahdessa on teknillisen yliopiston toimipiste, jossa työskentelee useita professoreita. Jatkossa professuureja voisi olla ainakin kymmenkunta.

Lahden ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoita opinahjonsa yhdistyminen Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon kiinnostaa, mutta toistaiseksi tietoa yksityiskohdista on tihkunut vähän.

Puutekniikkaa opiskeleva turkulainen Pyry Ruusunen uskoo yhdistymisen lisäävän Lahden vetovoimaa opiskelukaupunkina. Ammattikorkeakoulusta voisi jatkaa samassa kaupungissa maisteriopintoihin.

”Opiskelijoiden tarvitsemat palvelut ovat Lahdessa aika heikot. Meille ei ole omaa terveydenhoitoa, vaan meidät ohjataan kuntapalveluihin”, Ruusunen toteaa.

Kone- ja tuotantotekniikkaa opiskeleva Luca Ollila arvelee yhdistymisen johtavan siihen, että opettajia vähennetään ja tulee lisää verkkokursseja.

Kaiken kaikkiaan opiskelijat ovat hämmentyneitä tulevasta. He toivovat, ettei ammattikorkeakoulun parhaita puolia, kuten tiivistä yhteyttä työelämään, menetetä.

Lahden kaupunginjohtajan Jyrki Myllyvirran mukaan teknillisen yliopiston mahdollisuudet yritysyhteistyöhön paranevat, sillä Lahden alueella toimii useita yliopiston painopistealoihin liittyviä puhtaan energian ja kiertotalouden yrityksiä.

”Yhdistyminen vahvistaa Lappeenrannan teknillistä yliopistoakin, joka on suhteellisen pieni yliopisto. Menestyvät ammattikorkeakoulut ovat edelleen ammattikorkeakouluja, mutta ne tarvitsevat vahvaa yliopistokumppanuutta”, Myllyvirta toteaa.

Lahti tukee LUT:n Lahden-yksikköä 800 000 eurolla vuosittain. Lahdessa on myös Helsingin yliopiston ympäristöalan toimintaa, jota kaupunki tukee 1,4 miljoonalla eurolla vuosittain.

Uusiin professuureihin tarvitaan rehtori Saksan mukaan ulkopuolista rahaa joko tutkimushankkeiden tai lahjoitusten avulla.

LUT Mikkeli eli teknillisen yliopiston Mikkelin-yksikkö sai viime syksynä kaksi lahjoitusprofessuuria Mikkelin kaupungilta ja alueen yrityksiltä.

Saksa uskoo, että jos Mikkelin kokoinen kaupunki pystyi lahjoittamaan, niin kyllä rahaa löytyy myös Lahdesta.

Lahden kaupunginvaltuuston on määrä päättää yhteistyösopimuksesta kevään aikana. Lahti on ammattikorkeakoulun suurin omistaja. Muu omistus jakautuu alueen kuntien kesken.

Lahden ammattikorkeakoulun rehtori Outi Kallioinen korostaa, ettei kyse ole fuusiosta, vaan ammattikorkeakoulu säilyy itsenäisenä tytäryhtiönä LUT-konsernin sisällä.

Ensimmäiset maisteriohjelmat voisivat käynnistyä Lahdessa vuoden 2018 syksyllä.

Opiskelijoille tiivistyvä yhteistyö merkitsee opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoisen mukaan parempia ja sujuvampia opintopolkuja sekä laajempaa opintotarjontaa.

”Se on tavoite kaikissa yhdistymishankkeissa. Osa ammattikorkeakoulusta valmistuvista haluaa jatkaa opintoja yliopistossa, ja toistaiseksi aika monella alalla ja monessa paikassa koulutusreitit ovat hankalia.”

Lehikoinen uskoo, että yhdistymiset tuovat isoilla koulutusaloilla, kuten tekniikassa ja kauppatieteissä, paljon synergiamahdollisuuksia, kun opetusta suunnitellaan yhdessä.

Lehikoinen vakuuttaa, ettei duaalimallista eli erillisistä yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnoista olla luopumassa. Jatkossakin yliopistot ja ammattikorkeakoulut säilyttävät oman lainsäädännön, erilliset haut ja rahoituksen.

Opetusministeriön alaisuudessa on nyt nelisenkymmentä korkeakoulua

Viime vuonna lainmuutoksella jo mahdollistettiin tutkintoihin kuuluvien kieli- ja viestintäopintojen hankinta muilta korkeakouluilta, mutta nyt sama käytäntö halutaan laillistaa kaikissa opinnoissa ja kaikissa korkeakouluissa.

Korkeakoulujen opetusyhteistyö on nytkin mahdollista ja sitä tehdään sopimuksin, jotka koskevat opinto-oikeuksien myöntämistä ja opintojen hyväksilukua. Kyseessä ovat kuitenkin vain tutkintoa täydentävät opinnot, sillä nykylakien mukaan opiskelijan on voitava suorittaa koko tutkintonsa siinä yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, johon hänet on valittu.

Uudistuksen taustalla ovat myös hallitusohjelmaankin kirjatut vaateet korkeakoulujen profiloitumisesta, työnjaosta, kustannustehokkuuden parantamisesta ja koko korkeakouluverkon rationalisoinnista.

Suomessa on nyt opetusministeriön alaisuudessa 37 korkeakoulua eli 14 yliopistoa ja 23 ammattikorkeakoulua. Määrä on vähentynyt vuosien varrella, kun yliopistoja on yhdistetty keskenään, samoin ammattikorkeakouluja. Vieläkin korkeakouluja on pienessä maassa verrattain paljon, arvioi esimerkiksi talousjärjestö OECD. Tuorein fuusio on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, joka vuoden alusta yhdisti Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulut.

 

”Tämä nyt on villi ja vauhdilla toteutettu kokeilu, jota laki ei tunne.”

Yhteistyön ja yhdistymisten valtavirtaa ovat nyt yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen liitot ja konsernit, joissa osakeyhtiöinä toimivista ammattikorkeakouluista tulee jopa yliopistojen osia. Kirjasto-, laboratorio- ja laiteyhteistyön lisäksi tehdään jo myös uutta lainsäädäntöä etunojassa noudattavaa opetusyhteistyötä, joka saattaa rikkoa nykylakeja.

Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden ainejärjestö on tehnyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle viime syksynä käyttöön otetuista opetusjärjestelyistä, joissa yliopiston opiskelijat ovat joutuneet suorittamaan pääaineensa pakollisia kursseja ammattikorkeakoulussa. Kursseja on järjestetty yhdessä Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakoulujen kanssa.

”Tämä nyt on villi ja vauhdilla toteutettu kokeilu, jota laki ei tunne”, sanoo tietojenkäsittelytieteen yliopistonlehtori Erkki Pesonen, joka aiemmin piti vastaavan kurssin yliopistossa.

Pesosen mukaan tietojenkäsittelytieteen laitoksella on järjestelmällisesti vähennetty kandidaattiopetuksen henkilökuntaa, kun opetusta siirretään ammattikorkeakoulun toteutettavaksi.

”Tätä perustellaan säästöillä ja tulevalla painotuksella tutkimukseen. Käytössä olevilla voimavaroilla ei edes pystyisi toteuttamaan kandidaattiopetuksen kursseja entisessä laajuudessa”, sanoo Pesonen. Hän on myös luottamusmies ja Tieteentekijöiden liiton hallituksen jäsen.

Itä-Suomen yliopiston rehtorin Jukka Mönkkösen mukaan yliopistossa tehdään nyt juuri sitä, mitä korkeakouluilta on pitkään peräänkuulutettu eli muodostetaan opiskelijoille järkeviä opintopolkuja.

”Ei tässä laittomuuksiin ole lähdetty, mutta voi olla, että meidän opetusyhteistyön jotkin yksityiskohdat eivät ole ihan nykylain mukaisia”, Mönkkönen arvioi ja toivoo, ettei ”järkevästä yhteistyöstä tarvitsisi palata vanhaan”.

Mönkkönen muistuttaa, että tutkinnon myöntävä korkeakoulu varmistaa yhä senkin opetuksen laadun, joka hankitaan toisesta korkeakoulusta.

Mönkkösen mukaan yhteiset kurssit ammattikorkeakoulujen kanssa sopivat etenkin professioaloille, jotka yliopistoissakin ovat ammattiorientoituneita. Sen sijaan generalistisilla aloilla, kuten perusluonnontieteissä tai yhteiskuntatieteissä, yhteistyö ei olisi yhtä luontevaa.


Oikaisu 11.2. kello 10.12: Samokin puheenjohtajan nimi on Anni Koivisto, ei Anu Koivisto kuten jutussa alun perin virheellisesti luki.

Fakta

Suomessa 40 korkeakoulua


 Suomessa toimii opetusministeriön hallinnonalalla 14 yliopistoa ja 23 ammattikorkeakoulua. Niiden lisäksi on Maanpuolustuskorkeakoulu, Poliisiammattikorkeakoulu ja Ahvenanmaan ammattikorkeakoulu.

 Yliopistoista kaksi (Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto) ovat säätiöitä ja loput julkisoikeudellisia laitoksia. Ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiöitä, joista useissa omistajina ovat kunnat.

 Yliopistoissa voi suorittaa kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkintoja.

 Ammattikorkeakouluissa voi perustutkintojen lisäksi suorittaa ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja, mutta ei jatkotutkintoja.

 Lisäksi molemmilla sektoreilla voi suorittaa erikoistumisopintoja.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yliopistot
  • Ammattikorkeakoulut
  • Tutkinnot
  • Laki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Stockmannin hallituksen puheenjohtaja myi puolet osakkeistaan ennen kurssin laskua – selitti tarvitsevansa rahaa putkiremonttiin

    2. 2

      Miss Helsinki -kisoissa vedettiin alkuperäiskansojen asut päälle, järjestäjien mukaan kyse on ”fantasiapäähineistä” – saamelaisnuoret: ”Täysin absurdi väite”

    3. 3

      IL: Laboratoriohoitaja kertoo videolla kohtelevansa maahanmuuttajia kaltoin – laboratorion johtaja HS:lle: ”Olemme ryhtyneet toimenpiteisiin”

    4. 4

      Saudi-Arabiassa historiallinen käänne: Naiset saavat luvan ajaa autoa – ”Suuri askel oikeaan suuntaan”

    5. 5

      Trump kysyi, mitä Ruotsissa tapahtui eilen illalla – nyt joukko maan parhaita valokuvaajia vastaa

    6. 6

      Trump uhkasi Pohjois-Koreaa sotilaallisilla toimilla: ”Jos päädymme siihen vaihtoehtoon, siitä tulee tuhoisaa”

    7. 7

      Verkko pursuaa lentoja ja majoituksia vertailevia hakukoneita, mutta moni niistä jekuttaa kuluttajaa – Näillä ammattilaisten vinkeillä löydät varmasti halvimmat liput ja majoitukset

    8. 8

      ”Hoitoa tarvitseva seksiaddikti” saattoi tehdä Trumpista presidentin – Anthony Weiner on ehkä Amerikan vihatuin mies

    9. 9

      Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

    10. 10

      Länsimetroa riivaa nyt vakava sähkövika, jonka syytä ei tiedä kukaan – koeajoa varten on tehty ”purkkaviritys”, aloitus voi viivästyä viikkoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

    2. 2

      Trump kysyi, mitä Ruotsissa tapahtui eilen illalla – nyt joukko maan parhaita valokuvaajia vastaa

    3. 3

      Verkko pursuaa lentoja ja majoituksia vertailevia hakukoneita, mutta moni niistä jekuttaa kuluttajaa – Näillä ammattilaisten vinkeillä löydät varmasti halvimmat liput ja majoitukset

    4. 4

      Länsimetroa riivaa nyt vakava sähkövika, jonka syytä ei tiedä kukaan – koeajoa varten on tehty ”purkkaviritys”, aloitus voi viivästyä viikkoja

    5. 5

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    6. 6

      Helsingin hinnat karkaavat ensiasunnon ostajien käsistä, huonokuntoinen pikkukaksio voi maksaa jo 250 000 euroa – katso laskurista, kuinka suureen asuntolainaan sinulla olisi varaa

    7. 7

      Miss Helsinki -kisoissa vedettiin alkuperäiskansojen asut päälle, järjestäjien mukaan kyse on ”fantasiapäähineistä” – saamelaisnuoret: ”Täysin absurdi väite”

    8. 8

      Vanhanpiian vero poistui vuonna 1975, mutta sinkkuja sorretaan yhä yhteiskunnassa – ”Maksoin yhden hengen lisää matkasta, mutta jouduin silti jakamaan huoneen”

    9. 9

      Autoilijoiden törttöily käy yhä villimmäksi Töölössä – video näyttää, miten auto toisensa perään koukkaa kiveyksen yli pyöräilijöiden sekaan pyörätielle

    10. 10

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    5. 5

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    6. 6

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    11. Näytä lisää