Valikko
Kotimaa

Lapin turismi tekee huimia ennätyksiä – ja suurimmat voitot on käärinyt mies, joka omistaa jopa joulupukin

Pertti Yliniemi on käärinyt suurimmat voitot Lapin matkailun kasvusta. Nyt on käsillä kaikkien aikojen talvi, ja seuraavaksi on määrä tuotteistaa kesä.

Alku näytti pahalta. Taivaalta vihmoi vettä ja nurmikko vihersi, kun ensimmäinen Concorde-kone Englannista laskeutui Rovaniemen kentälle joulupäivänä 1984.

Matkalaisia kentältä hakemaan tullut bussi hajosi heti alkuvaiheessa. Moni lappilainen ajatteli, että ei tästä mitään tule. Porolla ja kelkalla ajettiin nurmikolla ympyrää.

Mikä farssi!


Englantilaiset olivat kuitenkin Lapissa ensimmäistä kertaa. Eivät he tienneet, paljonko lunta pitäisi olla.

Päivän päätteeksi 98 brittituristia nousi tyytyväisenä takaisin kuuluisaan yliäänikoneeseensa. He olivat saaneet Lapin-kasteen, tavanneet joulupukin ja syöneet jouluillallisen hotelli Pohjanhovissa. Jostain oli löytynyt lumentapaistakin sen verran, että joukko pääsi pulkkamäkeen.

Lapsia ei ensimmäisellä lennolla juuri ollut. Joulupäivä oli perheille huono ajankohta lähteä ulkomaanmatkalle. Kyydissä oli aikuisten seurueita, pariskuntia ja vanhuksia.

Lapin-turismille ensimmäisen Concorden piipahdus Rovaniemellä oli vaatimaton alku. Kukaan tuskin osasi aavistaa, millaiseen pauhuun se yltyisi 30 vuotta myöhemmin.

Viime syksynä maailman suurin verkkokauppayhtiö, kiinalainen Alibaba, järjesti Joulupukin pajakylässä mahtipontiset juhlat. Alibaba uhosi tuovansa tänä vuonna Rovaniemelle peräti 50 000 turistia.

Se tarkoittaisi 400–500 vuoden 1984 Concorde-lastillista. Ja tämä pelkästään Kiinan Alibaban kautta. Päälle tulisi kaikki muu: sadat tilauslennot ympäri maailman, suorat reittilennot Euroopasta, omatoimimatkustajat.

Pohjoisimman Suomen neljälle isoimmalle lentokentälle – Rovaniemelle, Kittilään, Ivaloon ja Kuusamoon – tulee jo nyt yli miljoona matkustajaa vuodessa.

Suurimmat voitot Lapin-turismin huimasta kasvusta on käärinyt mies, jota kutsutaan nykyään leikillisesti kaamoksen kuninkaaksi tai Lapin keisariksi. Mutta vuonna 1984 hän oli vielä matkailualalla aivan tuntematon.

Kun ensimmäiset englantilaisturistit maistelivat lanttulaatikkoa Pohjanhovin pöydissä, tuleva keisari teki Muoniossa 200 kilometriä pohjoisempana radikaalin uranvaihdoksen. Hän jätti työnsä kirurgina ja ryhtyi isänsä toiveesta johtamaan Oloksen hiihtokeskusta.


Keisarin virallinen nimi on Pertti Yliniemi. Hän hallitsee nykyään vähintään kolmasosaa Lapin matkailubisneksestä.

Lapland Hotels -ketjun kautta Yliniemi omistaa 17 hotellia. Lisäksi hänellä on neljä laskettelukeskusta Oloksella, Pallaksella, Ylläksellä ja Luostolla sekä ohjelmapalveluihin ja luontomatkailuun keskittynyt Lapin Safarit.

Joulupukkikin on ollut Yliniemen sen jälkeen, kun hän runsas vuosi sitten pelasti konkurssin uhkaamaan Pukin kammarin Rovaniemellä.

Postiautonkuljettaja-isän ja kätilö-äidin ainoaksi lapseksi syntynyt Yliniemi kävi lukion Rovaniemellä ja opiskeli sen jälkeen Oulun yliopistossa lääkäriksi.

”Siinä oli humaani ajatus taustalla. Minulla oli suunnitelma, että jos olisin myöhemmin lähtenyt kansainvälisiin tehtäviin Punaisen Ristin auttamistyöhön, vaikeisiin sotahommiin”, Yliniemi muistelee nyt.

Hän ehti työskennellä terveyskeskuslääkärinä esimerkiksi Posiolla Lapissa. Myöhemmin Yliniemi erikoistui kirurgiksi ja toimi ammatissaan Oulussa, Rovaniemellä ja Tromssassa Pohjois-Norjassa.

”En olisi halunnut lopettaa lääkärin hommia, mutta perhesyistä tuli eteen uranvaihdos. Lähdin auttamaan isäukkoa. Olihan se iso muutos, kun sairaalasta hyppää matkailuun ja liiketoimintaan.”

Liiketoiminta oli vielä tuolloin vaatimatonta. Isä Arvo Yliniemen Muonioon perustama Oloksen hiihtokeskus sai kuitenkin pojasta määrätietoisen jatkajan.

Kansan suussa Yliniemestä muovautui Lapin keisari pikku hiljaa. Muitakin omaperäisiä liikemiehiä on Lapissa saatettu kutsua samalla nimellä, mutta ainakin matkailu-alalla Yliniemi on keisareista suurin.

Olokselta Yliniemi on laajentanut hiihtokeskustoimintaansa Ylläkselle, Pallakselle ja Luostolle. Hotelleja on noussut vuosien varrella niin monta, että Yliniemen Lapland Hotels on nykyään Suomen suurin yksityinen hotelliketju.


Yliniemen valtakunta laajeni erityisesti 2000-luvulla tehtyjen yritysostojen myötä. Omistukseen siirtyivät muun muassa Ylläksen rinteet ja hotellit sekä perinteikkäät hotellit Sirkantähti Levillä ja Riekonlinna Saariselällä. Lapin suurin luontoelämysten järjestäjä Lapin Safarit päätyi sekin Yliniemen enemmistöomistukseen.

”Joka vuosi jotain uutta”, Yliniemi kuittaa.

Keisari-nimityksestä hän on kuitenkin selvästi harmissaan.

”Trumpia voisi sanoa keisariksi, ei minua. Se ei kuvaa tapaani toimia”, hän sanoo.

Laajentaessaan Yliniemi on saanut maineen, joka ei ole pelkästään ruusunpunainen.

Menestynyttä liikemiestä pidetään piinkovana – jopa pelottavana. Hän on ostellut pienempiä yrityksiä alta pois ja on nyt asemassa, jossa kykenee tekemään isoja liikkeitä kysymättä muilta mitään.

Matkailupiireissä moni kuvaa Yliniemen sanovan asioita välillä tylysti. Toisaalta sitä pidetään hyvänäkin piirteenä miehelle, joka puolustaa Lapin etuja – nätisti sanominen kun ei mene aina perille.

Eräs Lapin matkailussa pitkään vaikuttanut henkilö kuvaa Yliniemeä niin kokeneeksi ja ammattitaitoiseksi, että häntä on pakko kuunnella. Harmillisena hän pitää sitä, että Yliniemen kuunteleminen kääntyy välillä etenkin pienempien alistumiseksi.

Miltä nämä arvioit kuulostavat Yliniemen korviin?

”En tunnista niistä itseäni ollenkaan”, hän sanoo.

”Emme ole aggressiivisia toimijoita, päinvastoin. Firmassa ylimpänä arvona ovat oikeudenmukaisuus ja asioiden delegoiminen. Olemme laajentaneet, mutta korostan, että kaikki ovat myyneet vapaaehtoisesti.”

Lappi saa joka tapauksessa kiittää paljosta Yliniemeä. Lapin-matkailu kasvaa nyt sellaista vauhtia, että käsillä tuntuu olevan suuri ”momentum”.

Voisiko Lappi nousta Yliniemen johdolla maailman suurten turistikohteiden joukkoon kiinanmuurien ja tajmahalien rinnalle?

”Ei tämä ole mikään yhden miehen show”, Yliniemi toppuuttelee.


Taustalla vaikuttaa hänen mielestään pitkäjänteinen ja vuosikymmeniä kestänyt markkinointityö. Lisäksi on kolme muuta syytä, jotka ovat vaikuttaneet paljon ihan viime aikoina.

Ensimmäinen on kasvanut lentoliikenne uusine reittiyhteyksineen. Toinen on maailman turvallisuustilanne. Ne kietoutuvat toisiinsa.

”Suomi on maailmalla yhä pieni kohde”, Yliniemi korostaa. ”Logistiikkaongelma on ollut kehityksen tukkona pitkään. Suomi on saari, jonne pääsee vain lentämällä, ja tähän asti tänne ei ole päässyt.”

Ensimmäisestä Concordesta lähtien Lappiin tultiin pitkään tilauslennoilla.

Nyt Lappiin lennetään suorilla reittilennoilla Keski-Euroopasta ja Britanniasta, mikä on parantanut huimasti Lapin saavutettavuutta. Muutos on ollut nopea. Suorat lennot Aasiasta ovat enää ajan kysymys.

Lentoyhtiöt kääntyivät Lapin suuntaan sen jälkeen, kun monet eurooppalaisten suosikkikohteet, esimerkiksi Turkki ja Egypti, ovat käyneet turvattomiksi. Epävakaus maailmalla sataa Lapin laariin.

Kolmas syy Lapin matkailun kasvuun on Yliniemen mielestä digimaailma.

”Sosiaalinen media on auttanut meitä valtavasti. Kun saamme hyvää palautetta somessa ja sana leviää sitä kautta, se on mainosta, jota ei voi rahalla ostaa.”

Digimaailma on muuttanut matkailun markkinointia niin, että pienetkin pääsevät esiin.

Kun myydään Lappia, myydään maisemaa ja valoilmiöitä – elämyksiä luonnosta vieraantuneille kaupunkilaisille. Digissä toimii upea kuva tai video, haltioitunut blogikirjoitus tai somepäivitys.

Vielä kun syntyisi sopu siitä, kuka Lapin omistaa.

Yliniemi on ollut mustasukkaisen omistushaluinen Lappi-brändistä.

Lapin matkailuelinkeinon liiton (LME) johdossa Yliniemi kielsi muutama vuosi sitten kuusamolaisilta Lapland-sanan käytön markkinoinnissa.

Hän ei ole taipunut kannassaan. Lappi-brändi ei ole Yliniemen mielestä kaupan ulkopuolisille.

”Kuusamo ei ole Lapissa.”

Turistin pitäisi Yliniemen mielestä saada rahansa takaisin, jos hänelle myydään Lapin-matkaa Kuusamoon. Kuusamo kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan vaikka sijaitsee Lapin rajalla.

Kuusamo-kiistely on joka tapauksessa luonut eripuraa ja rajalinjoja Lapin matkailuun. Esimerkiksi Ruka-konserniin kuuluva Pelkosenniemen Pyhätunturi ei ole LME:n jäsen, eikä siihen kuulu myöskään Saariselällä ja Rovaniemellä vaikuttava iso hotelliketju Santa’s Hotels.


Santa’s Hotelsin liiketoimintaa johtava Maarit Aho sanoo riitelyn olleen turhaa ja sotineen hänen arvojaan vastaan.

”Olimme puoltamassa, että LME:hen otettaisiin myös Rukan yritykset mukaan. Vähän isommassa kuvassa, kartalta katsottuna saman peukalon alle jää Lappi ja Kuusamo.”

Aho muistuttaa, että eivät suomalaisturistitkaan pidä vaikkapa Dubain ja Abu Dhabin rajaa matkailun kannalta tärkeänä rajana.

”Saisimme aikaan vielä enemmän yhdessä toimien”, Aho korostaa.

Yliniemikin on toisaalta sitä mieltä, että Lappi-brändiä pitäisi koko maassa hyödyntää enemmän. Maantieteelliset rajat eivät ole esteenä, kun Lapland Hotels avaa kaupunkihotelleja Etelä-Suomessa asti. Uusin tulee Helsingin Bulevardille.

Aho uskoo, että kiistat painuvat unholaan nyt, kun kaikilla yrityksillä menee talouden taantuman jälkeen paremmin.

Molempien mielestä Lapissa tehdään jo nyt valtavasti yhteistyötä. Ylibookkaukset ohjataan naapurihotelliin ja liikenteen pullonkauloja ratkotaan yhdessä.

Isojen turistikohteiden volyymeista Lappi on yhä kaukana. Kasvua hillitsee sesonkiluonteisuus.

”Ympärivuotinen käyttöaste on liian matala. Meidän tärkein tehtävämme on saada Lapin-matkailu jatkumaan läpi vuoden, ja uskon, että siinä tullaan onnistumaan. Tästä on meillä hyvänä esimerkkinä kaamosaika”, Yliniemi sanoo.

Aiemmin Lapissa ei käynyt pimeimpään vuodenaikaan ketään, mutta nykyään kaamos on parasta matkailuaikaa. Talvi on onnistuttu tuotteistamaan. Joulusta tai revontulista on osattu tehdä paketteja, joiden ostaminen kiinnostaa matkailijoita.

Seuraavaksi sama pitäisi tehdä kesälle. Muuten ei keisarinkaan valtakunta jatka paisumistaan entiseen tahtiin.

Yliniemi on kuitenkin varma, että Lapin kesä tarjoaa houkutuksia, jotka vetoavat maailmalla.

”Jos Muoniossa Pallastunturilla on mitattu maailman puhtain ilma kansainvälisessä ilmastotutkimuksessa, se kiinnostaa aasialaisia erityisesti.”

Suurten turistimassojen matkakohdetta Lapista ei Yliniemen mielestä tule koskaan. Lappi on tyypillinen ”vähän mutta hyvää” -kohde.

Entiset massaturismin kohteetkin siirtyvät Yliniemen havainnon mukaan samaan suuntaan.

”Mallorcalla on jo otettu takapakkia massamatkailusta. Nyt siellä tehdään pelkästään neljän ja viiden tähden hotelleja.”

Miljoona lentomatkustajaa vuodessa on silti melkoinen määrä. Ja sen päälle vielä kiinalaisen Alibaba uho kymmenistä tuhansista uusista aasialaisturistisista.

Ei ihme, että kuluva matkailukausi on ehditty nimetä Lapin supertalveksi.

Yliniemi ei ole kuitenkaan nimestä vakuuttunut. Ei siksi, etteikö kausi olisi loistava, vaan siksi, että tulee uusia, vielä parempia kausia.

Tästä eteenpäin mennään nousukiitoa.

Muita Lapin-matkailun isoja tekijöitä


Maarit Aho, johtaja, Santa’s Hotels

Asfalttirakentamisesta 1970-luvulla aloittanut rovaniemeläinen Sava Group laajensi matkailuun 1990-luvulla. Hotelleja on nyt Rovaniemellä, Saari­selällä, Luostolla ja Kala­joella. Lapin majoituksesta yhtiöllä on noin 15 prosentin osuus.

Yhtiö on kasvanut ja investoinut. Viimeisin avaus on Joulupukin pajakylään Rovaniemelle valmistuneet kolmisenkymmentä lasi-iglua. Tulevana kesänä niiden määrä kaksinkertaistuu.


Päivikki Palosaari, Yrittäjäneuvos, Hullu Poro

Jos Pertti Yliniemi on Lapin keisari, voi Palosaarta hyvällä syyllä kutsua kuningattareksi. Palosaaren nuorena tyttönä avaamasta Porogrillistä liiketoimet ovat laajentuneet kattamaan 15 ravintolaa, rock-areenaa ja hotelleja Kittilässä ja Kemissä.

Parhaillaan rakenteilla on Tonttulan elämyskylä Levillä. Sen visiona on olla vuonna 2020 Euroopan tunnetuin mytologiaan pohjautuva elämyspuisto.


Jouni Palosaari, toimitusjohtaja, Levi Ski Resort

Päivikin veli Jouni Palosaari on rypenyt Levin hiihtohissisotkuissa ja kuntapolitiikan kähinöissä, mutta jatkaa nyt työtään hiihtoyhtiön johdossa.

Palosaari laskee Levin ansioksi koko Suomen matkailumenestyksestä ainakin neljänneksen. Levin hotellikapasiteetti on kiireisimpään aikaan ”tupella”, eikä ohjelmapalveluitakaan riitä kaikille. Tammikuu näytti hiihtokeskukselle 20 prosentin kasvua viime vuodesta.

Vastedes kasvu otetaan nykyisen sesongin ulkopuolelta. Nykyisin kesä muodostaa Levillä 20 prosenttia myynnistä.



Jyrki Niva, toimitusjohtaja, Lapin Safarit

Opettajaksi Lapin yliopistosta valmistunut Niva on toiminut yrittäjänä vuodesta 1992. Luontomatkailun ohjelmatoimisto tar­joaa palveluita ympäri Lappia sekä Kuusamossa.

Nykyään Niva toimii Yliniemen ja Lapland Hotelsin kumppanina. Yhtiön ennakoidaan yltävän tänä vuonna ennätystulokseen.


Ville Aho, toimitusjohtaja, Pyhä-Ruka

Konserni on jäänyt jälkeen kansainvälisten asiakkaiden osuudessa. Nyt se on asettanut tavoitteekseen päästä siinä samalle tasolle kuin muu Lappi.

Tavoite on kova, nykyisestä 20 prosentin osuudesta yli 40 prosenttiin. Esimerkiksi Lapland Ho­telsin asiakkaista jo yli 60 prosenttia on ulkomaisia.

Pyhän ja Rukan omistava Aho Group on espoolainen perheyritys.


Sanna Kärkkäinen, toimitusjohtaja, Visit Rovaniemi

Kärkkäinen on vetänyt kahdeksan vuotta Rovaniemen matkailua. Lento­asema ylsi viime vuonna ennätykseensä matkustajamäärissä, ja joulukuussa tehtiin kuukausikohtainen ennätys. Viime vuoden majoitusvuorokaudet ylittänevät ensimmäistä kertaa puolen miljoonan.

Kaupungissa on tunturikeskuksiin nähden verraten vähän vuodepaikkoja. Investointien tarvetta on yhä, vaikka helpotusta ovat tuoneet esimerkiksi Mikael Grönin Arctic Light -hotelli sekä Santa Parkin yrittäjien vastikään avaama Arctic Tree House.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Turismi
  • Matkailu
  • Lappi
  • Talviloma

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Työttömänä ollut Kaisa Heikkilä suuttui, kun ystävä käski ryhtymään siivoojaksi – Korkeasti koulutettujen patistaminen mihin tahansa työhön on heidän väheksymistään, hän sanoo

    2. 2

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    3. 3

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    4. 4

      Isän väkivaltaisuuteen ei kiinnitetty huomiota ennen kuin hän surmasi vaimonsa ja lapsensa – Suomesta on lähtenyt YK:lle kolme valitusta perhe­väkivallasta

    5. 5

      Saunaremontin yhteydessä paljastui vanha vesivahinko – laajasta kotivakuutuksesta ei ollut mitään apua

    6. 6

      Mullistava löytö: ihmisiä eli Amerikassa yli satatuhatta vuotta luultua aikaisemmin

    7. 7

      Salaperäinen ”rouva P” kuoli ilman perillisiä – kaupunki saa tililleen mittavan omaisuuden

    8. 8

      Johtaja otti lastenkodin rahoja omiin taskuihinsa: teetti itselleen huonekaluja, osti elektroniikkaa ja hankki lohkolämmittimen

    9. 9

      Vihreiltä todellinen jättiyllätys: Sanna Vesikansa valittiin Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavaksi apulaispormestariksi

    10. 10

      Hankalia nuoria ei ole olemassa – on vain kesken­eräisyyttä ja kyvyttömiä aikuisia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    2. 2

      Salaperäinen ”rouva P” kuoli ilman perillisiä – kaupunki saa tililleen mittavan omaisuuden

    3. 3

      Mausteista löytyi syöpää aiheuttavaa maaliväriä pääkaupunkiseudulla – viranomaiset takavarikoivat chiliä, currya ja kurkumaa

    4. 4

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    5. 5

      Kela rankaisi ystävääni vanhemman menettämisestä

    6. 6

      Hankalia nuoria ei ole olemassa – on vain kesken­eräisyyttä ja kyvyttömiä aikuisia

    7. 7

      Näin upeina et ole koskaan nähnyt Signe Branderin ja muiden Helsinki-kuvaajien otoksia – tästä päivästä lähtien huippulaatuisia kuvia saa käyttää vapaasti

    8. 8

      Asumistukileikkuri rankaisee pääkaupunki­seudun köyhiä, Helsinki pelkää – ”Kuvitteleeko joku, että asuminen tämän seurauksena halpenee?”

    9. 9

      Helsingin rikkaimmilla alueilla on usein surkeat palvelut – HS:n laskuri näyttää: idän lähiöt lyövät monet eliitti­kaupunginosat mennen tullen

    10. 10

      Välipohjissa mikrobikasvua, ullakolla linnunraatoja – Kätilöopiston sairaala suljetaan puolen vuoden kuluessa laajojen homevaurioiden takia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    4. 4

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    5. 5

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    6. 6

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    7. 7

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    8. 8

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    9. 9

      Stella Sironen, 19, loi vahingossa valtavan netti-ilmiön kulmakarvakuvallaan, isot ulkomaiset mediat ottavat jatkuvasti yhteyttä – ”Kyllähän tämä tuntuu ihan absurdilta”

    10. 10

      Liike-elämässä mokaillaan hartaasti, ja yksi suomalaistuote pääsi epäonnistumisia esittelevään museoon – muistatko tämän vempaimen?

    11. Näytä lisää