Kotimaa

Rintamamiestalot tulevat takaisin – Helsingissä uusi talo voi maksaa tontteineen jo 700 000 euroa

Vanhoilla asuinalueilla remontoitujen ja uusien talojen on oltava samanlaisia kuin naapuritalojen.

Helsinki / Valkeakoski Tällainen näky yleistyy: kadun molemmin puolin on suora rivi rintamamiestaloja 1940–1950-luvun vaihteesta ja talojen takana on iso piha.

Näille takapihoille nousee nyt uusi rintamamiestalojen rivistö. Pihat pienenevät, mutta uusi omakotitalo syntyy puutarhojen keskelle vanhaan kulttuurimaisemaan eikä avoimelle pellolle.

Suomen rintamamiestalo­alueet ovat pienessä mullistuksessa, koska niiden tonteilla on arvoa, vaikka taloilla ei enää niin olisikaan. Niihin syntyy nyt rintamamiestalojen toinen aalto, koska alueiden kaavamääräykset ovat tiukat ja rakentamisessa pitää kunnioittaa eli käytännössä toistaa vanhaa rakennuskantaa.

Erityisesti tämä pätee Helsingissä, jossa tontit ovat kalliita.

Vartiokylässä vanhan rintamamiestalon entisellä takapihalla sijaitsee Maria Helmen ja Hans Söderlundin hiljattain valmistunut koti, jossa näkee paljonkin vaikutteita rintamamiestaloista.

On jyrkkä harja, puolitoista kerrosta ja muutenkin tutut mittasuhteet. Sisällä ollaan silti täysin 2010-luvulla.

Kun talo oli valmistunut, joku tuntematon ihminen oli pudottanut postilaatikkoon viestin. Postikortissa oli onnittelut ja kiitokset omistajille siitä, että talo sopii niin hyvin naapurustoon.


Talo on suoraan tontille piirretty Kannustalon 220-neliöinen, kellarikerroksinen Harmaja-malli, jota on hieman muunneltu rintamamiestaloalueelle. Rakennuttajille tiukat määräykset ovat joskus myös pieni kummastelun aihe.

”Ymmärrän, että niiden tarkoituksena on alueen tunnusomaisten piirteiden ja arvon säilyminen, mutta aina sitä toivoo viranomaiselta myös järkevää harkintavallan käyttöä. Tulee sellainen ajatus, että lupakäsittelijä pysyköön lestissään”, sanoo Söderlund.

”Lupakuvia katsellessa ilmeni, että terassin aidan pylvään piti olla kapeampi kuin arkkitehti oli piirtänyt. Sellainen oli hieman yllättävää”, sanoo Helme.

”Myös talon paikka oli todella tarkka. Olisimme itse laittaneet talon samansuuntaiseksi kuin muut kadun talot. Mutta kaupunki määrittää rakennusmääräykset, piste.”

Tällainen on silti pientä ­alueen etuihin verrattuna. Molemmat sanovat, että he halusivat nimenomaan kunnioittaa alueen rakennusperintöä. He pohtivat alueelta myös vanhan talon ostoa ja kunnostamista, mutta päätyivät uuden rakennuttamiseen, koska jäivät pohtimaan vanhan talon mahdollisia koviakin yllätyskustannuksia.

Uudessa talossa sai suunnitella myös kaikille kolmelle tyttärelle myöhemmin tulevat omat huoneet, mikä ei vanhassa rintamamiestalossa olisi ollut lainkaan varmaa.

”Meille sijainti on ykkösasia. Tässä on kaikki liikenneyhteydet ja palvelut lähellä. Samalla tuli ostettua huoltovapaus ainakin seuraavaksi kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Hienoa on myös se, että ympärillä on valmis puutarhamainen asuinalue”, Helme sanoo.

Varsinkin kun Helsingistä on kyse, moni asia rintamamiestalon tekemisessä on 2000-luvulla toisin. Alkuperäiset rakennettiin halvalla, talkoilla ja isoille tonteille, tässä talossa tontin koko on vain runsaat viisisataa neliötä. Silti tontin hinta oli yli 150 000 euroa. Rakennuttaminen maksoi vielä 550 000.

Mutta entä jos tontteja ei voi lohkoa, kaava on tiukka ja vanha rintamamiestalo on asumiskelvoton? Silloin pitää rakentaa uusi rintamamiestalo, joka näyttää täysin samalta kuin vanhat.

Näin teki valkeakoskelainen Kati Tuominen, joka pari vuotta sitten itse suunnitteli ja rakensi talon Yrjölän asuinalueella. Vanha talo paloi, ja pitkään taloriviin tuli aukko. Tuominen osti tontin heti, kun se tuli myyntiin.

”Sanoin kiinteistövälittäjälle, että menen nyt mökille, mutta ostan sen tontin heti, kun palaan. Sanoin, että se on minun”, Tuominen naurahtaa.

Keltainen talo on niin hämmentävän paljon alueen muiden talojen kaltainen, että monet ohikulkijatkaan eivät sitä huomaa.

Niin kävi myös ikkunafirman huoltomiehelle, joka ovella pyörähtäessään totesi, että täälläpä on tehty paljon remonttia.


Ikäeroa naapuritaloihin on seitsemänkymmentä vuotta. Määräykset olivat erittäin tiukat.

”Talon piti näyttää kadulle samalta kuin naapurienkin, eli toiseen kerrokseen piti esimerkiksi tulla kolme pientä ikkunaa, katon kulman piti olla sama, kuten myös kuistin mallin. Talon kaikkien mittasuhteiden piti olla samat kuin naapureilla”, Tuominen sanoo.

”Sen piti olla myös rakennettu samaan linjaan muiden talojen kanssa, ihan kuin olisi viivoittimella vedetty.”

Jotain helpotusta sentään tuli. Olohuoneen ikkunat saivat olla suuremmat, mutta ne osoittavatkin takapihalle. Samoin talo on muutaman metrin sivussa alkuperäiseltä paikaltaan, jotta tilaa saatiin autokatokselle.

”Kun ihmiset rakentavat uudelle alueelle, monilla on paineita lähteä kilpavarusteluun esimerkiksi pihojen laitossa. Tällaisella alueella voin tehdä pihaa ihan omassa rauhassa. Kyllä naapurit ymmärtävät, he ovat tehneet omiaan jo seitsemänkymmentä vuotta.”

Tuomisen talo tuli maksamaan kaikkineen noin 300 000 euroa, josta tontin osuus oli noin 43 000 euroa.

Myös talotehtaat näkevät, että rintamamiestalojen uusi tuleminen on käsillä. Ne ovat yhä monen lempimalleja.

”Niille on ehdottomasti kysyntää. Vanhat rintamamiestalo­alueet ovat tosi kysyttyjä, ja aika ajoin nousee myös kysymys, millainen on nykyajan rintamamiestalo”, sanoo toimitusjohtaja Mika Uusimäki Kannustalosta.

”Kun kasvukeskukset kasvavat, tarvitaan uusia tontteja ja vanhoja rintamamiestalotontteja lohkotaan. Ilman muuta sitä kautta tulee kysyntää myös ­alueille sopiville talomalleille. Uskon, että niiden kysyntä laajenee myös muualle.”

Rintamamiestaloalueista ja niiden täydennysrakentamisesta 2013 väitellyt Kirsi Heininen-Blomstedt muistuttaa, että näiden alueiden yksi tärkeimmistä vetovoimatekijöistä on vehreys, ei siis pelkkä talotyyppi.

Hän haluaisi nähdä, että alueiden jälleenrakentamisessa säästettäisiin vanha kasvillisuus eli puut, pensaat ja muu vihreä. Jokainen puunkaato vaikuttaa koko alueeseen.

”Täydentyneillä alueilla rakennuskanta saattaa olla jo melkoisen hajanaista, joten puut ja pensaat luovat yhtenäisyyttä alueen yleisilmeeseen. Lisäksi kasvillisuus luo yksityisyyttä”, hän toteaa.

”Monesti tontti kuoritaan reunoja myöten ja tehdään monttu, kun rakennetaan sille uusi talo. Se on aika raakaa. Jos on isompia hyväkuntoisia puita, niin kyllä ne kannattaisi varjella.”

Hänen mielestään tällaisia vanhoja asuinalueita ei pitäisi pitää ”paisumissäiliöinä”, joita täydennetään mielin määrin täydennysrakentamispaineessa.

”Joillakin alueilla peli on jo menetetty ja vanha tuntuma on kadotettu.”

Fakta

Suomen suosikkitalo


  Rintamamiestalojen määrästä ei ole erillistä tilastotietoa, mutta Tilastokeskuksen mukaan vuosien 1940 ja 1959 välillä maassa rakennettiin yli 240 000 pientaloa, joista valta­osa on rintamamiestaloja.

  Näistä edelleen asuttuja on noin 200 000 taloa. Niissä asuu noin 450 000 ihmistä, joista 100 000 on yli 65-vuotiaita.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Omakotitalot
  • Rakentaminen
  • Asuminen
  • Kaavoitus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    2. 2

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    3. 3

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    4. 4

      Ulkonäköön kohdistuva pilkka sotki Mikon elämän vuosiksi – Miesten ulkonäköpaineita pitäisi käsitellä enemmän, sanoo tutkija

    5. 5

      Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

    6. 6

      Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

    7. 7

      Suomen EU-ero on Putinin märkä uni

    8. 8

      Delfiininpoikanen ajautui rantaveteen Espanjassa ja kuoli vartissa, koska ihmiset halusivat ottaa kilvan kuvia sen kanssa

    9. 9

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    10. 10

      Tytöt liikkuvat ulkoleikeissä paljon vähemmän kuin pojat, maahanmuuttaja­taustaisten lasten välillä ero liki 20 prosenttia – Ainutlaatuinen tutkimus selvittää kaiken elämästä päiväkodeissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

    2. 2

      Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

    3. 3

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    4. 4

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    5. 5

      Espoo tyrmäsi pyörätuolissa istuvan Olivian, 9, koulukyydin musiikkiluokalle – koulumatka olisi pidentynyt 800 metriä

    6. 6

      Ateistia pidetään moraalittomampana kuin uskovaa, paitsi Suomessa – tutkijat selvittivät ihmisten ennakkoluulot erikoisella kyselyllä sarjamurhaajista

    7. 7

      Olen miehille joko vitsi tai huumorintajuton ”feminatsi” – Miksi sovinistisia vitsejä pitäisi sietää?

    8. 8

      Delfiininpoikanen ajautui rantaveteen Espanjassa ja kuoli vartissa, koska ihmiset halusivat ottaa kilvan kuvia sen kanssa

    9. 9

      Toimittaja kokeili, saako todennäköisesti sinultakin kerättävästä ”nimettömästä” selaustiedosta selville, kuka olet ja missä surffailet – saa, todella helposti

    10. 10

      Obaman rasisminvastainen tviitti nousi maailman tykätyimmäksi – Ku Klux Klanin entinen johtaja puolestaan kiittelee Trumpia Twitterissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      HS testasi eineslihapullat: Raati löysi kaksi pyörykkää, jotka nousivat ylitse muiden

    5. 5

      Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

    6. 6

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    7. 7

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    8. 8

      Nyt on jollakulla ollut ylimääräistä aikaa: Malminkartanon täyttömäen portaiden yli 200 askelmaa maalattiin valkoisiksi keskiviikkoyönä

    9. 9

      On yksinkertaisesti väärin olla rikas

    10. 10

      Tekstiviesti vieraalta naiselta muutti Tonin elämän – Pettämisestä kuuleminen voi musertaa, mutta anteeksianto on usein paras selviytymiskeino

    11. Näytä lisää