”Humahdus on huolestuttava ääni”, sanoo lumitutkija

Toinen laskija on lumivyöryyn joutuneen paras apu. Reittien ulkopuolelle ei kannata koskaan lähteä yksin.

Ylläs

Satumaiset tunturipaljakat, lumidyynejä!

Ei vaan petollista tuiskulunta. Mahdollisia vyörykohtia jyrkällä pohjoisrinteellä.

Toimittajan taivastellessa maisemaa on lumivyöryteknikko Tuomo Poukkanen jo naarannut rinteen kulkua varten.

Luonnontilaisessa tunturissa liikkuminen vaatii lumenlukutaitoa. Esimerkiksi suksen kärjestä lähtevä halkeama voi kieliä huonosti kiinnittyneestä lumilaatasta.

Lunta kannattaa myös kuunnella.

”Humahdus on huolestuttava ääni. Se kertoo, että lumipeitteessä on heikko kerros.”


Lumivyöryt ovat Suomessa harvinaisia, mutta vapaalaskun suosion kasvaessa myös vyöryjen riski kasvaa.

Ihminen voi aiheuttaa vyöryn esimerkiksi silloin, kun tiiviimmän lumen alla oleva hauras kerros pettää laskijan painon vaikutuksesta.

Kevättalvella vyöryn riski vielä kasvaa, kun kosteus lisääntyy ja lumesta tulee painavampaa.

”Jos hanki jyrkässä kohdassa seistessä upottaa polviin asti, pitää hälytyskellojen soida.”

Luonnonlumille ei pidä koskaan lähteä lukematta lumivyöryennusteita. Ylläs tarjoaa ensimmäisenä hiihtokeskuksena Suomessa vapaalaskijoille ja muille liikkujille omat paikalliset ennusteensa lähialueelta.

Niistä löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa kuin Ilmatieteen laitoksen ennusteista.

Marraskuussa alkanut palvelu on kerännyt vapaalaskijoilta kiitoksia. Tosin se on myös hämmentänyt. Rinteissä laskettelevat ovat säikähtäneet, että huomattava lumivyöryvaara tarkoittaa vaaraa esimerkiksi hissin tuntumassa.

”Hoidetuilla rinteillä ja reiteillä vaaraa ei ole”, Poukkanen sanoo.


Ylläksellä lumen ja ennusteiden perusteellisempaa lukutaitoa tarvitaan noin kilometrin päässä lähimmästä rinteestä. Off-pisteet, kuten vapaalaskijat luonnonvaraisia laskualueita nimittävät, aukeavat Kellostapulin laelta pohjoiseen. Kurun toiselta puolelta katsoo Kesänkitunturi, suosittu vapaalaskupaikka sekin.

”Koillistuulta”, Poukkanen sanoo nuuhkaistessaan Kesängin suuntaan.

”Jos tuulisi kovempaa, lunta kertyisi nyt eteläisen sektorin jyrkänteille.”

Vyöryennusteen tekeminen perustuu jatkuvaan havainnointiin. Tuulen suunta ja nopeus, pilvet ja ilman lämpötila vaikuttavat kaikki lumen koostumukseen.

Poukkanen tekee havainnot päivätyönsä ohessa. Hän on ammatiltaan Lapland Hotelsin rinne­toiminnan­johtaja.

Aamuisin rinteitä tarkistaessaan hän esimerkiksi näkee, mihin suuntaan tuuli on kuljettanut lunta. Vähintään kerran viikossa tilanne varmistetaan perusteellisemmalla testillä.

Silloin on kaivauduttava kuoppaan. Siksi Poukkanen seisoo nytkin Kellostapulin rinteessä.

Hän virittää varren lapioon, ja jo kymmenen minuutin kuluttua hän on kaivanut lähes maahan asti ulottuvan testikuopan.


Lumipeitteen anatomia muistuttaa täytekakkua. Erikokoiset kerrokset erottuvat selvästi. Isompien kerrosten väleissä on kapeita juovia, kuin hilloa, paitsi että ne eivät tätä kakkua pidä kasassa.

Päinvastoin. Nämä ovat kerroksen heikoimmat ja siksi myös mahdollisesti vaarallisimmat kohdat.

Niistä voi löytyä fasettilunta, kansan kielellä sokerilunta, joka ei kiinnity helposti. Sen päällä olevat isot lumilautat lähtevät tietyissä olosuhteissa helposti liikkeelle.

Mutta ensin on tutkittava tarkemmin.

Poukkanen nimeää toisen sivuseinän havaintoseinäksi.

Hän mittaa lämpötilat jokaisesta kerroksesta ja kirjaa ne tutkimusta varten räätälöityyn vihkoon.

Sitten hän alkaa tökkiä. Uppoaako kerrokseen yksi sormi, neljä sormea, nyrkki vai kynä? Vasta terävä kynä läpäisee pinnan kunnolla.

Seuraavaksi hän ottaa lumesta pienen näytteen mitta-alustalle ja laittaa sen luupin alle.

Kiteen muoto paljastaa, että kyseessä ei ole sokerilumi. Jos olisi, kiteet olisivat kantikkaita. Nämä lumikiteet ovat pyöristyneitä.

Lumen vahvuus on todennettava vielä rasitustestillä. Sitä varten on kuopan etummainen, pystysuoraan kaivettu seinä. Poukkanen erottaa kerroksesta lumisahalla palkin. Sitten hän iskee siihen lapion – ensin kämmenellä, sitten kyynärvoimalla ja lopuksi käden koko painolla. Viimeisestä iskusta palkin alin ohut kerros pettää.

Lumivyöry­teknikolle testi kertoo, että tässä paikassa lumipeitteen heikot kerrokset eivät reagoi herkästi rasitukseen.


Poukkanen tekee lumi­tutkimusta alueella kahden muun tehtävään kouluttautuneen vapaaehtoisen kanssa. Heidän työnsä on uraauurtavaa. Keski-Euroopan ja Norjan vuoristoalueilla vastaavaa työtä on tehty ammattimaisesti jo vuosikymmeniä. Siellä lumivyöryt uhkaavat infrastruktuuria, joten esimerkiksi sikäläiset rautatieyhtiöt rahoittavat lumitutkimusta.

Suomessa riskille altistuvat vain ne, jotka liikkuvat vyörymaastossa. Siksi tarve kenttätutkimukselle on ollut vähäistä.

Ylläksen lumivyöryteknikoita motivoi rakkaus vapaalaskuun. Myös vaara on opettanut: jokainen heistä on ollut mukana vyörytilanteessa ja selvinnyt.

Poukkasen läheltä piti -tilanne sattui Oppdalissa Norjassa. Hän oli laskemassa ystävänsä kanssa, kun laatta heidän suksiensa alta irtosi ja aloitti vyöryn.

Poukkanen itse ehti laskea sivuun, joten hän ei jäänyt vyöryn vietäväksi, toisin kuin ystävänsä, joka katosi alempana lumimassojen alle.

Tunne tapahtuneesta palaa helposti iholle.

”Tapahtumahetkellä ensimmäisenä mielessä oli, miten ihmeessä kerron tämän ystäväni perheelle.”

Sillä kertaa ystävä kuitenkin selvisi pelkällä säikähdyksellä. Selviytymisestä syntyi motivaatio opiskella lunta ja jakaa siitä tietoa eteenpäin.

 

Skipatrol lähtee heti hätiin, mikäli tieto vyörystä tulee.

Toinen laskija on lumivyöryyn joutuneen paras apu. Poukkanen sanoo, ettei reittien ulkopuolelle kannata koskaan lähteä yksin. Jokaisella on myös aina oltava mukana piippari, joka kertoo uhrin sijainnin.

Pelastamiseen on käytännössä aikaa vain 15–25 minuuttia. Sen jälkeen uhrin hengissä selviytymisen mahdollisuus pienenee huomattavasti.

Ylläksen luonnonvaraisilla tuntureilla vyöryjä sattuu 1–3 talvessa. Edellinen kuolemaan johtanut lumivyöry sattui Suomessa 2000-luvun alussa.

Poukkasen vetämä Skipatrol lähtee heti hätiin, mikäli tieto vyörystä tulee.

”Kokoaikaista hälytysvalmiutta ei ole, koska emme ole pelastuslaitos. Mutta varmasti meiltä joku lähtee, jos tieto tapahtuneesta tulee.”

Skipatrol on myös lähin pelastuspartio Kellostapulille ja Kesänkitunturille. Kauimmaiselta vapaalaskupaikalta Aakenustunturilta pelastus on käytännössä aika mahdotonta. Paikalle ehdittäisiin luultavasti liian myöhään.

Lumitutkimuksen teko Kellostapulin rinteessä on edennyt kuopan täyttöön. Kolot on aina täytettävä huolellisesti, koska nekin voivat aiheuttaa vaaran.


Poukkasen lapioidessa lunta ilmestyy harjanteelle rovaniemeläinen vapaalaskija Jussi Hartikainen. Kyltti lumivyöryvaarasta ei ole estänyt häntä lähtemästä rinteeseen. ”Arvioin, ettei vaaraa kyltistä huolimatta ole. Irtonaisia laattoja ei näkynyt ja lumi tuntui pakkaantuneelta.”


Hartikainen innostui vapaa­laskusta muutama vuosi sitten poikansa yllytyksestä. Rinteissä laskettelua hän on harrastanut jo 1960-luvulta lähtien.

Luonnonlumille, varsinkin outoon ja jyrkkään paikkaan lähtiessä Hartikainen tutkii lunta ensin sondilla eli koetinkepillä.

Ylläksen vyöryennuste kertoo Ilmatieteen laitoksen ennusteen tapaan, onko vaara kohtalainen vai huomattava. Käytössä on sama viisiportainen asteikko. Lisäksi Ylläksen ennuste kertoo tarkempia tietoja, jos vaikkapa tuiskulunta avotunturin jyrkissä kohdissa kannattaa varoa tai jos vaara on suurempi esimerkiksi pohjoisrinteillä.

Poukkanen korostaa, ettei mikään ennuste ole täydellinen. Vastuu reittien ulkopuolelle lähtemisestä on aina laskijalla itsellään.


Lumi voi myös johtaa helposti harhaan, sillä positiiviset laskukokemukset ohjaavat päätöksentekoa. ”Voit laskea vaikka viisi vuotta ja selvitä vaarallisista olosuhteistakin tuurilla. Ja siitä on tullut harhakuva, että lunta osaa lukea ja riskin välttää.”

Yllätyksiin saa varautua aina.

”Lumi on niin monimutkainen elementti, että kukaan ei ymmärrä sitä täydellisesti.”

Fakta

Vapaalaskijan lumet


Tuiskulumi = Kovalla tuulella satava lumi. Voi kertyä runsaasti suojanpuoleisiin paikkoihin.

Nuoskalumi = Lunta, josta voi tehdä lumipalloja. Painaa huomattavasti enemmän kuin kuiva pakkaslumi.

Sokerilumi = Lumi, joka sitoutuu huonosti yhteen ja muodostaa siksi heikon kerroksen lumipeitteeseen.

Tykkylumi = Puihin ja rakenteisiin kertyvä raskas lumikerrostuma, jota syntyy, kun ilma on kosteaa. Tykkylumen tipahtelu puista vihjaa, että lumipeitteessä voi olla tapahtumassa sitä heikentäviä muutoksia.

Kuuralumi = Tyyninä, kirkkaina pakkasöinä lumen pintaan muodostuvaa lehtimäistä kidettä. Muodostaa erityisen ikävän ja hankalasti havaittavan heikon kerroksen lumipeitteeseen, mikäli hautautuu seuraavan lumisateen alle sellaisenaan.

Puuterilumi = Kevyttä pakkaslunta, jota vapaalaskijat metsästävät. Paksussa puuterilumessa lasku on monen unelma.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    2. 2

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    3. 3

      ”Ehtivät he sen sanoa, että olen mätäpaise” – Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi ja nousi liikkeen vanhimmistoon, mutta sitten runokilpailu paljasti hänen salaisuutensa

    4. 4

      Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

    5. 5

      Miksi Juha Sipilä hymyilee?

    6. 6

      Jouko Jokisesta tulee Ylen päätoimittaja

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      ”Älä nyt pelästy, isäsi tulee kuolemaan”, outo ääni varoitti – Tutkija päätyi sattumalta tekemään väitöskirjan suomalaisten yliluonnollisista kokemuksista

    9. 9

      Suomessa leikittiin ”Kuka pelkää mustaa miestä” kunnes se kiellettiin rasistisena – mutta ajattelivatko lapset oikeasti tummaihoista ihmistä leikeissään? Vastaa kyselyyn

    10. 10

      Tekniikan Maailma testasi talvirenkaat: Uudet tulijat haastavat tuttujen rengas­valmistajien johtoaseman

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    2. 2

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    3. 3

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    4. 4

      Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

    5. 5

      Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

    6. 6

      Päivähoidon maksut alenevat – keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat yli 1 200 euroa vuodessa

    7. 7

      Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

    8. 8

      ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

    9. 9

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    10. 10

      Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

    5. 5

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    8. 8

      ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    11. Näytä lisää