Valikko
Kotimaa

Tuore selvitys: Lukioiden välillä suuria eroja – samalla matematiikan osaamisella voi eri kouluissa saada arvosanan 6 tai 9

Oikeusturvan ongelma syntyy, kun opiskelijat pyrkivät samaan korkeakouluun. Lukioiden päättöarvosanoja käytetään laajasti osana korkeakoulujen hakuprosesseja.

Samalla matematiikan osaamisella saa toisesta lukiosta arvosanaksi yhdeksikön ja toisesta kuutosen.

Tulokset selviävät Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) selvityksestä, jossa arvioitiin matematiikan osaamista toisen asteen koulutuksen lopussa. Arviointiin osallistui runsaat kaksituhatta lukion tai ammatillisen koulutuksen opiskelijaa.

Peräti 8 000 opiskelijalla, jotka tulevat tuloksiltaan parhaista lukioista, voi olla liian vaatimaton arvosana taitotasoon nähden, arvioi Karvin erikoisasiantuntija Jari Metsämuuronen.

Taustalla on opettajien taipumus antaa arvosanoja oppilaitoksen oman jakauman pohjalta. Lukion parhaille annetaan ysejä ja heikoille kuutosia riippumatta todellisesta osaamistasosta.

Opetushallituksessa pidetään Karvin selvityksen tuloksia huolestuttavina.

”Kolmen arvosanan heitto on huolestuttavan paljon”, opetusneuvos Leo Pahkin toteaa.

Pahkin näkee arvosanaerot toisaalta luonnollisina silloin, kun niitä ei erikseen pyritä yhdenmukaistamaan.

”Jos ryhmässä on paljon osaavia oppilaita, opettajan tasovaatimus kiristyy, ja kun taas ryhmä on keskimäärin heikompi, vaatimustaso laskee”, Pahkin kuvaa.

Lukiossa ei ole määritelty keskimääräisen osaamisen standardia samaan tapaan kuin peruskoulussa, jossa arvosanalle kahdeksan on olemassa valtakunnalliset kriteerit.

Karvi suosittaa, että standardointia tuodaan vastedes yhä enemmän myös lukioarviointiin.

”Arviointi saa mielellään perustua jatkuvaan näyttöön, mutta mukana voisi olla yhä enemmän kalibroivia elementtejä, kuten MAOL:n lukiokokeiden tapaisia yhtenäisiä kokeita”, Metsämuuronen sanoo.

Suoraan roskakoriin ei Metsämuuronen sentään lukion päästötodistuksia heittäisi.

”Pitäisi rakentaa sellainen mekanismi, että ne olisivat yhteneväisiä. Keskeisenä pääsykriteerinä päättötodistuksen arvosanaa ei pitäisi käyttää ennen sitä”, Metsämuuronen perää.

Pahkin on samoilla linjoilla. Päättöarvosanojen käyttö valintakriteerinä ei ole nykyisellään järkevää eikä tasapuolista.

Hän muistuttaa, että yliopistot voivat päättää itse hakukriteereistään. Ne ovat ideoineet viime aikoina uusia malleja ja päättöarvioinnin merkitys on vähenemään päin.

Päättöarvioinnin erot ammatillisissa oppilaitoksissa olivat Karvin selvityksen mukaan samantapaisia kuin lukioissa.

Karvin selvityksessään käyttämä aineisto oli neljäs samoilta opiskelijoilta koottu aineisto. Opiskelijoiden matemaattista osaamista seurattiin 2. luokan jälkeen, 5. luokan jälkeen ja 9. luokan lopussa sekä viimeisimpänä ammatti- ja lukiokoulutuksen lopussa vuonna 2015.

Kohderyhmästä lähes puolet ei halunnut osallistua viimeisen vaiheen tiedonkeruuseen.

”Mukaan tulleet ovat olleet keskimäärin edistyneempiä kuin pois jääneet, joten tulokset antavat hieman liian positiivisen kuvan osaamisen tasosta”, Metsämuuronen muistuttaa.

Selvitys osoitti, että matematiikan osaamisen taso eriytyy jo varhaisina kouluvuosina. Silti kuudennelle luokalle tultaessa oppilaat ovat vielä ikään kuin samalla viivalla.

Siitä alkaa selkeä eriytyminen ja yhdeksännen luokan loppuun tultaessa erot ovat venähtäneet merkittäviksi. Erojen kasvu jatkuu toisen asteen opintojen loppuun.

Myös tyttöjen ja poikien matematiikan osaamisen ero alkaa näkyä voimakkaasti kuudennesta luokasta alkaen. Lukiossa naiset ovat osaamisessaan keskimäärin runsaan vuoden miehiä jäljessä, ammattikoulussa peräti kaksi vuotta.

Lukiossa 13 prosenttia opiskelijoista ei kirjoita matematiikkaa. Heidän osaamisensa ei keskimäärin lisäänny lukiossa, vaan pysyy peruskoulun päättyessä saavutetulla tasolla.

Erityisen huolestuttavana Metsämuuronen pitää sitä, että noin viisi prosenttia nuorista taantuu matematiikan osaamisessaan toisluokkalaisen osaamisen tasolle.

”Vakavasti pitää kysyä, miten he selviävät myöhemmässä elämässään pikavippimainosten paineessa. Ymmärtävätkö vaalituloksia, osaavatko antaa mummolle lääkkeitä?”

Suomen lukiolaisten liitto ja Suomen ammattiin opiskelevien liitto (Sakki) pitävät Karvin selvityksen tuloksia hälyttävinä.

”On hälyttävää, että maailman parhaaksi kutsutusta koulutusjärjestelmästä valmistuu nuoria, joilla ei ole riittävästi valmiuksia selviytyä kaupan kassalla”, toteaa Sakkin liittohallituksen jäsen Riku Korkee.

Pahkinin mielestä mitään uutta ei tarvitse keksiä, jotta matematiikan osaamisen taso nousee.

”Vaaditaan enemmän. Kun vaaditaan, myös tarkistetaan, että oppi on mennyt perille. Vaatimusten kanssa oppilasta ei jätetä yksin. Pitää rakastaa, olla tukena ja antaa apua.”

Lisäys 20.3. kello 15: Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on oikaissut jakamaansa tietoa. Karvin aiemmasta tiedotteesta sai käsityksen, että lukion päättöarvosanoja käytettäisiin laajasti opiskelijavalinnoissa. Viime vuonna annettiin kuitenkin suositus, että ammattikorkeakoulujen hakuprosesseissa ei käytettäisi päättöarvosanoja, vaan ylioppilaskokeen arvosanoja muiden hakukriteerien ohella.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Koulutus
  • Lukio
  • Matematiikka
  • Opiskelu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kela rankaisi ystävääni vanhemman menettämisestä

    2. 2

      Hallitus jakaa lisää rahaa tutkimukseen, mutta ei saanut leikattua yritystukia – työttömyystuki heikkenee, jos ei käy töissä tai työllistämis­ohjelmissa

    3. 3

      Näin upeina et ole koskaan nähnyt Signe Branderin ja muiden Helsinki-kuvaajien otoksia – tästä päivästä lähtien huippulaatuisia kuvia saa käyttää vapaasti

    4. 4

      Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja

    5. 5

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    6. 6

      USA:n ulkopolitiikalle ei löydy johtajaa – ulkoministeri Tillersonia kutsutaan nimellä ”Yksin kotona”

    7. 7

      Uuden asunnon arvo voi nousta käytettyä hitaammin – näin vältät sudenkuopat vastavalmistunutta asuntoa harkitessasi

    8. 8

      Juhlarahakohu meemeinä: Rahapajan versiossa teloitetaan vankeja, internet kehitteli heti vaihtoehtoisia ”juhlavuoden” aiheita

    9. 9

      Kehysriihen lopputulos vaikuttaa monen etuuksiin – Nämä ovat hallituksen tärkeimmät päätökset

    10. 10

      Aiheuttavatko heräilevät vauvat todella kärsimystä vanhemmilleen?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      Ministeriö vetää takaisin punavankien teloitusta esittävän juhlarahan – Orpo pahoittelee: ”En kiinnittänyt riittävää huomiota asetuksen visuaaliseen suunnitelmaan”

    3. 3

      Munkkiniemessä ei jaettu postia liki kahteen viikkoon, mutta Posti väitti kaiken olevan kunnossa – Nyt ääni muuttui kellossa: ”Nöyrimmät pahoittelut asiakkaille”

    4. 4

      Kaksi eläkeläistä ja suojana 12 poliisia – saksalaispariskunta antoi oikeistopopulismille kasvot, eivätkä kaikki pitäneet siitä

    5. 5

      Kätilöopisto on sairastuttanut kymmeniä ihmisiä, kertovat kätilöt – migreenikohtauksia, ihottumaa, astmaa, jatkuva elohiiri raajoissa

    6. 6

      Juhlarahakohu meemeinä: Rahapajan versiossa teloitetaan vankeja, internet kehitteli heti vaihtoehtoisia ”juhlavuoden” aiheita

    7. 7

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    8. 8

      Asumistukeen leikkauksia, ministereitä kolme lisää – HSTV:n suora lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta juuri nyt

    9. 9

      Kielletyn sisällissotakolikon suunnittelija ja tilaaja puolustavat työtä: ”Kansakunnan sivistyneisyys punnitaan sillä, kuinka se pystyy käsittelemään omaa historiaansa”

    10. 10

      Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    2. 2

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    3. 3

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    4. 4

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    5. 5

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    6. 6

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää