Valikko
Kotimaa

Vuosaari teki kotihoidossa taikatempun: hoitajien työkuorma väheni ja vanhusten hyvinvointi parani

Helsingin Sanomat esittelee kuntavaalien alla keskeisiä teemoja, jotka kuuluvat kuntien päätösvallan piiriin. Vanhustenhuolto on kansalaisten mukaan vaalien tärkein teema. Toistaiseksi se myös on iso osa kuntien toimintaa.

Yksinkertainen idea oli kullan arvoinen. Helsingin Vuosaaren kotihoidossa hoitajien työkuorma väheni ja sekä hoitajien että asiakkaiden hyvinvointi lisääntyi. Nyt on aikaa enemmän itselle, enemmän vanhukselle ja enemmän työlle.

Hokkuspokkustemppu tehtiin tasaamalla ruuhkahuippuja. Piti muuttaa vanhusten kotihoitajien työvuoroja ja suunnitella työ uudestaan.

Kotihoidon ohjaaja Mari Salonen on ylpeä, kuinka hänen työporukkansa lähti rohkeasti kokeiluun mukaan.

”Asiakastyö oli mietittävä ihan uudelleen.”

Helsingin Sanomat esittelee kuntavaalien alla keskeisiä teemoja, jotka kuuluvat kuntien päätösvallan piiriin. Vanhustenhuolto on paitsi tärkeä osa kuntien toimintaa, myös tammikuussa julkaistun kyselyn mukaan kansalaisten mielestä vaalien tärkein teema.

Sosiaali- ja terveydenhuollon osuus kuntien käyttömenoista on melkein puolet, 48 prosenttia. Näistä menoista ikääntyneiden palvelut ja kotihoito muodostavat viidenneksen.

Lisäksi vanhuspalvelujen osuus menoista kasvaa, kun väestö ikääntyy. Siksi julkinen sektori hakee keinoja tehostaa palvelutuotantoa. Hallituksen sote-uudistukseen kohdistuu suuria odotuksia. Uudistuksen jälkeen vuonna 2019 järjestämisvastuu siirtyy maakunnille.

Toistaiseksi se kuitenkin kuuluu vielä kunnille.

Kunnat voivat tuottaa palvelut joko itse tai hankkia ne järjestöiltä tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Kunta voi antaa asiakkaalle palvelusetelin, jolla asiakas ostaa palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta.

Vuosaaressa työvuoroja muutettiin siten, että ruuhka-ajoilta poistettiin kertaviikkoiset asiakaskäynnit, suihkutuskäynnit, ulkoiluttamiset ja kaupassa käynnit. Toisin sanoen kaikki työt, jotka eivät ole pakollisia.

Perinteisesti kotihoidossa ruuhkaa aamuisin kello 8–10 ja iltaisin kello 20–22.

”Käynnit, jotka eivät ole aikakriittisiä, siirrettiin iltapäivään. Aamulla ja illalla tehdään vain ne työt, jotka on pakko tehdä; annetaan lääkkeet ja autetaan ihmiset sängystä ylös”, Salonen sanoo.

Viikonloppuvuorot lisääntyivät, kun työ jaettiin tasaisemmin. Työpäivät pitenivät yhdeksäntuntisiksi, mutta niitä voi olla vain neljä peräkkäin ja vapaita on aina vähintään kaksi peräkkäin. Ennen viikonlopputyö toi vain yhden päivän vapaan ja seitsemän päivän työputkia.

Iltapäivisin on nyt enemmän tekijöitä, kun aamuvuorolainen on toissä myöhempään ja iltavuorolainen aloittaa aiemmin.

”Henkilöstön tarve ei lisäänny, koska työ suunnitellaan eri tavalla. Kolmessa viikossa tulee kaksi vapaapäivää enemmän kuin normaalityöajassa”, Salonen sanoo.

Ilta- ja viikonloppukorvaukset ovat hiukan lisääntyneet, mutta vastaavasti sairauspoissaolopäivät ovat vähentyneet. Salosen mukaan tavoitteena on jopa kustannusten väheneminen.

Henkilöstön työpanoksen levittäminen koko viikolle on kuitenkin tehnyt arjesta haavoittuvamman. Tarvittiin neljän hengen reserviporukka, jota Salonen kutsuu ”pooliksi”.

”Sen johdosta sijaisostot ovat vähentyneet”, hän sanoo.


Yksi pooliin irrotettu on kodinhoitaja Elisa Ojalainen, joka on lähdössä Meri-Rastilan tukikohdasta keskiseen Vuosaareen Annelin luokse. Mukana on punainen reppu, jossa on muun muassa avaimet Annelin kotiin sekä lukittuun lääkepakkiin, joka odottaa Annelin hattuhyllyllä.

Anneli esiintyy jutussa vain etunimellään omaisten pyynnöstä.

Ojalainen kävi jo aamulla tarjoamassa aamupalan ja antamassa aamulääkkeet. Nyt on iltapäiväkäynnin vuoro. Siihen on varattu puoli tuntia.

Annelilla on muistiongelmia, joten hänen ulko-ovessaan on hälytin. Kun Ojalainen menee sisään omilla avaimillaan, Anneli keskeyttää Hercule Poirot’n katsomisen.

Hoitaja lämmittää ateriapalvelun tuoman ruoan. ”Otatko sipulipihviä vai kanakeittoa?”

”Jotain pientä, laita se.” Jälkiruoaksi olisi mangokiisseliä, mutta asiakas ei sitä halua.

Anneli, 78, on paljasjalkainen stadilainen, Sörkassa syntynyt. Hän tykkää ruokkia lintuja leivänmuruilla tai kekseillä omalla parvekkeellaan. Televisio on aina auki. Päivätoimintaa on kerran viikossa Aurinkolahdessa. ”Kyllä tämä aika yksinäistä on”, hän sanoo.

Leila tulee illalla”, Ojalainen sanoo Annelille. ”En muista nimiä, mutta tunnen kyllä, kun joku tulee”, vanhus vastaa.

Vaikka Ojalainen on nyt poolissa, hän on ollut myös uudessa työvoimakierrossa mukana ja kehuu sitä. ”Se on mahtava systeemi. On paremmin aikaa asiakkaalle, ehtii levätä enemmän ja voi suunnitella elämäänsä pitkälle eteenpäin”, hän kuvaa.

Kodinhoitajien tukikohdassa Salonen kertaa hoitajien kokemuksia uudesta järjestelmästä. ”On aikaa itselle, aikaa asiakkaalle ja aikaa työlle.”

Hoitajien työhyvinvointi parantui, kun muun muassa lounastauoille jäi aikaa. Ja kun on paremmin aikaa, henkilöstö ehtii kertoa, mitä on tehnyt.

”Se tuo mielekkyyttä, eikä koko ajan puhuta kiireestä. Syntyy positiivinen kierre. Yhteinen tunne on ajan riittävyys”, Salonen sanoo.


Viereinen kodinhoitoalue Vuosaaressa kokeilee jo samaa järjestelyä, ja muutama muu alue harkitsee. Salosen mukaan kokeilua ei silti vielä tunneta tarpeeksi.

Tarvetta olisi, sillä ammattiliitto Superin mukaan kotihoito on kriisissä. Vuonna 2015 tehdyssä kyselyssä kotihoidon laadusta oli huolissaan 95 prosenttia vastanneista. Suurin ongelma on, että aikaa asiakasta kohden on liian vähän.

Salosen kotihoitoyksikölle uusi työaikajärjestely toi La Carita -säätiön palkinnon innovatiivisesta vanhustenhoidosta. Säätiö jakaa palkinnon yhdessä Superin kanssa.


Näistä kunnanvaltuutetut päättävät

Päättävätkö kuntavaaleissa valittavat valtuutetut vanhuspalvelujen järjestämisestä?

Kyllä, vielä toistaiseksi. Vastuu lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä on kunnilla. Kunnanvaltuuston on myös hyväksyttävä ikääntyneen väestön tukemiseksi suunnitelma, joka huomioidaan valtuuston hyväksymässä talousarviossa.

Päättävätkö valtuutetut vanhuspalvelujen asiakasmaksuista?

Enimmäismaksut määritellään laissa ja asetuksessa. Kunnanvaltuusto voi ottaa käyttöön niitä pienemmät maksut tai antaa palvelun maksutta.

Kunnan järjestämän palveluasumisen asiakasmaksuista ei säädetä laissa. Kunta vahvistaa maksuperusteet, ja maksu voidaan määrätä myös maksukyvyn mukaan.

Ostopalveluista peritään samat maksut kuin kunnan tuottamista vastaavista palveluista. Kunta ei saa periä palveluista tuotantokustannuksia suurempaa maksua.

Palveluasunnosta asukas maksaa vuokran.

Kuinka kuntalainen pääsee vaikuttamaan vanhuspalveluihin?

Äänestämällä ja asettumalla ehdokkaaksi kuntavaaleihin. Luottamushenkilöihin kannattaa olla yhteydessä. Kunnassa on myös oltava vanhusneuvosto ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi.

Voiko vanhus itse valita kotihoidon tai laitospaikan välillä?

Palveluja järjestetään palvelutarpeen ja resurssien puitteissa. Vanhuksen oma mielipide otetaan huomioon. Vanhuspalvelulain mukaan kotona asumista tukevat palvelut ovat ensisijaisia. Pitkäaikaista laitoshoitoa järjestetään jos siihen on lääketieteelliset tai asiakasturvallisuuteen liittyvät perusteet.

Päättääkö kunta omaishoidosta ja omaishoidon tuesta?

Kunta vahvistaa omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja osoittaa talousarviossa määrärahat palveluun. Kunta päättää palkkioluokkien lukumäärän ja hoitopalkkion suuruuden kussakin palkkioluokassa. Vähimmäispalkkion suuruus on säädetty omaishoitolaissa.

Voivatko kunnat itse päättää, paljonko hoitohenkilökuntaa laitoksissa on?

Vanhuspalveluissa on lain mukaan oltava riittävästi henkilöstöä. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto antavat suosituksen henkilöstön vähimmäismitoituksesta tehostetussa palveluasumisessa sekä vanhainkodeissa ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoidossa. Päätösvalta henkilöstön määrästä on kuitenkin kunnilla.

Valvooko kukaan, että hoitajamitoitusta noudatetaan?

Jokaisen toimintayksikön on laadittava omavalvontasuunnitelma. Kunta, aluehallintovirastot ja Valvira seuraavat toteutunutta mitoitusta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on siirtymässä maakunnille vuoden 2019 alusta. Jääkö kunnille sen jälkeen mitään päätösvaltaa sote-palveluista?

Kunnille jää kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävä. Kunta voi vaikuttaa väestön hyvinvointiin esimerkiksi kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalveluin sekä tukemalla kuntalaisten ja erilaisten yhteisöjen omaehtoista toimintaa.

Miten vanhustenhoito hoituu sote-uudistuksen tultua voimaan?

Maakunta päättää palveluverkosta ja vastaa ikääntyneiden palvelujen järjestämisestä. Valmisteilla olevan valinnanvapauslainsäädännön mukaan asiakas valitsee sote-keskuksen.

Osataanko sote-keskuksissa antaa asiantuntevaa palvelua vanhuuden asioista?

Sitä on epäilty, mutta lakiluonnoksen mukaan sote-keskusten palveluihin kuuluu sosiaalihuoltolain sekä vanhuspalvelulain mukainen neuvonta ja ohjaus.

Vastauksissa auttoi erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes Suomen Kuntaliitosta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Vanhustenhoito
  • kodinhoito
  • Kuntavaalit 2017

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    2. 2

      Suomalaisen näytelmän kantava voima Outi Nyytäjä on kuollut

    3. 3

      Rähinä Recordsin omistaja perusti kaverinsa kanssa harrastuksena ravintolan – nyt miehet pyörittävät yli kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa

    4. 4

      Taksit vastaavat kilpailuun: Helsingin takseille yhtenäinen väri, Oulu aloitti jo kansainvälisellä keltaisella

    5. 5

      Trump perusti auttavan puhelimen ulkomaalaisten rikollisten uhreille – kuuma linja ruuhkautui ufokertomuksista

    6. 6

      Suomen ruokakulttuuri on muuttunut 30 vuodessa valtavasti – paitsi yksi asia

    7. 7

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    8. 8

      EU-pomot hahmottelevat jo Britannian hajoamista – Brexit-huippukokous toivottamassa Pohjois-Irlannin suoraan EU:hun, jos Irlanti yhdistyy

    9. 9

      Ihminen syttyi palamaan Kampin kauppakeskuksen vessassa

    10. 10

      Merja Savelainen teki sen, mistä moni haaveilee: irtisanoutui, lähti maailmalle ja tekee töitä vain seuraavaa reissua varten – miten se onnistui?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    2. 2

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    3. 3

      22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

    4. 4

      Suomen ruokakulttuuri on muuttunut 30 vuodessa valtavasti – paitsi yksi asia

    5. 5

      Rähinä Recordsin omistaja perusti kaverinsa kanssa harrastuksena ravintolan – nyt miehet pyörittävät yli kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa

    6. 6

      Puoli miljoonaa kranaattia tunnissa ja kymmeniätuhansia kuolleita – kaikki tietävät, millainen Korean sota olisi

    7. 7

      Potkiiko hallitus hyvätuloiset ulos Helsingin kaupungin vuokra-asunnoista? Vuokrataloihin jaettu kirje nostatti asukkaat takajaloilleen

    8. 8

      Merja Savelainen teki sen, mistä moni haaveilee: irtisanoutui, lähti maailmalle ja tekee töitä vain seuraavaa reissua varten – miten se onnistui?

    9. 9

      Liettualaismies petkutti Facebookilta ja Googlelta jopa 100 miljoonaa dollaria

    10. 10

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    4. 4

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    5. 5

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    6. 6

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    7. 7

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    8. 8

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    9. 9

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    10. 10

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    11. Näytä lisää