Kotimaa

Voiko rakennus edistää onnellisuutta? Lohja yrittää sitä talolla, jossa kokoontuvat päiväkotilapset, koululaiset, kirjaston käyttäjät ja opistojen oppilaat

Lohja siirsi kouluasiat hyvinvoinnin toimialalle. Ojaniittutalon on tarkoitus palvella paitsi koululaisia myös muita kuntalaisia aamusta iltaan.

Lohja. Uutuuttaan vielä hohkaavan Ojaniittutalon valoisa ruokala täyt­tyy puolilta päivin monenkokoisista nälkäisistä, joista pienimmät, kolmivuo­tiaat, juuri ja juuri ylettyvät ottamaan kasvispullia matalimman linjaston herkkulaareista.

Omatoimisuudesta ei kuitenkaan tingitä, vaikka pullat välillä pyörivätkin lattioilla. Ruokatuntijärjestäjinä toimivat peruskoulun neljäs- tai viidesluokkalaiset siivoavat jäljet. Toki muitakin avustajia pienimmillä syöjillä on.

Omatoimisuus ja toisten auttaminen kuuluvat periaatteisiin uusimmassa Lohjan monitoimijataloista, joita yhteensä on jo neljä. Ojaniittutalossa on päivähoidon, esiopetuksen ja peruskoulun 1.–6. luokkien lisäksi kaikkien kuntalaisten käyttöön tarkoitettu kirjasto, joka on hienommalta nimeltään kombikirjasto.

Tiloja voivat hyödyntää myös esimerkiksi kansalaisopisto, taiteen perusopetus ja musiikki­opisto. Iltaisin taloon mahtuu myös muuta asukastoimintaa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Ensi viikolla on asukkaiden ideointi-ilta, jossa pohditaan pihan ulkopuolelle jäävän tyhjän ulkotilan käyttöä. Esillä on ollut yhtenä vaihtoehtona muun ­muassa viljelypalsta, vaikka vaarana onkin, että ”mopopojat” eivät sitä välttämättä kunnioita.


Lohjan hyvinvointijohtaja Katri Kalske on ylpeä kaupungin noin 12 miljoonan euron hintaisesta Ojaniittutalosta, johon saatiin myös ”homerahaa”, kun yhdessä päiväkodissa oli ollut sisäilmaongelmia.

Vaikka kaikkia Lohjan noin 20 koulua ei ole tarkoitus siirtää monitoimitaloihin, tavoitellaan niillä Kalskeen mukaan ”kauniita rakennuksia, jotka palvelisivat kuntalaisia laajasti aamusta iltaan”. Ja vielä ylevämpi tavoite on ”edistää lohjalaisten onnellisuutta” sen sijaan että vain tuotettaisiin palveluita.

Ainakin Ojaniittutalosta tyytyväisiä kuntalaisia tuntuu löytyvän.

”Nyt on raikas ilma”, kehuu talon kahdesta pomosta toinen, päiväkodinjohtaja Sari Saarinen. Hän kehuu myös talon somistuksia ja tilojen nimeämistä kirjailija Aleksis Kiven hengessä. ”En halunnut tänne yhtäkään menninkäisten tai tiitiäisten ryhmää.”

Esimerkiksi baaritiskillä varustettu talon henkilöstön taukotila on nimetty Jukolaksi. Taiteilijan sommittelemia kirjainfiguureja löytyy niin sisältä kuin ulkoa.

Myös talon toinen johtaja, peruskoulun rehtori Anna Widen­oja-Nurmi on tyytyväinen tiloihin. Häntä miellyttää erityisesti ruokala, johon eri ikäisten ruokailu on helppo limittää.

”Yhtenäinen polku varhaiskasvatuksesta perusopetukseen toteutuu hyvin talossamme, kun molemmat toimijat ovat saman katon alla. Esiopetuksen ja perusopetuksen välinen yhteistyö on helppoa ja mutkatonta toteuttaa, kun henkilöstö tuntee toisensa. Nämä koituvat lasten ja perheiden eduksi”, Widenoja-Nurmi uskoo.


Luokanopettaja Esko Mäen mukaan talon avaria ja vihrein tyynyin varustettuja käytävätiloja voi käyttää ”ihan mihin vaan”, esimerkiksi lukemiseen ja liikuntaan. ”On heti rennompi meininki.” Mäki arvostaa osin läpinäkyviä tiloja, sillä lasipintaa on paljon.

”Iso ruokasali ja liikuntasali, ja tosi siistit luokat”, arvioi Ojaniittua neljäsluokkalainen Maija Häkkinen, 11, joka siirtyi taloon Metsolan koulusta. Tyytyväisyyttä lisää se, että koulumatkakin lyheni tuntuvasti.

”Tämä on nykyaikainen ja moderni”, tuumii niinikään Metsolan koulusta siirtynyt Julia Sinisalo, 11, jolla on vierailupäivänä ruokalajärkkärin vuoro yhdessä Jasmin Mäntysen, 11, kanssa. Mäntynen arvostaa erityisesti pehmeitä kaluste-elementtejä, joita löytyy käytäviltä.

Ojaniittutalon tilat on suunniteltu mahdollisimman helposti muunneltaviksi, jotta sinne mahtuisi myös väliaikaisia ”evakkoja”, kun esimerkiksi toisia kouluja remontoidaan. ”Neliöitä laskettiin aika tarkasti”, Kalske sanoo. Siksi esimerkiksi rehtorin huone on kooltaan perin vaatimaton. Niinpä luokkia käytetään myös palavereihin, ja pieniä soppia löytyy sieltä täältä.



Nyt Lohjan kaupunki on jaettu viiteen yläkoulualueeseen suomenkielisten Anttilan, Harjun, Järnefeltin, Mäntynummen ja Nummen yhtenäiskoulun yläkoulujen mukaan. Källhagens skola kerää kaikki ruotsinkieliset yläkoululaiset Lohjalta.

Alueen alakouluista siirrytään oman alueen yläkouluun, lukuun ottamatta Ojamon koulua, josta siirrytään kolmeen yläkouluun.

Peruskoulun oppilas käy pääsääntöisesti koulua omalla koulualueellaan ja kotiaan lähimpänä olevassa koulussa. Oppilaan kouluksi voidaan osoittaa myös muu alueen koulu tai jokin yhteisistä luokista, mikäli se on tarkoituksenmukaista opetuksen järjestämiseksi.

Kalskeen mukaan kouluverkko on Lohjallakin niin sanottu kuuma peruna. Esimerkiksi vuonna 2015 tehtiin esitys, jonka mukaan useita kouluja olisi lakkautettu.

Sote- ja maakuntauudistukseen noin 47 000 asukkaan Lohjalla alettiin Kalskeen mukaan valmistautua jo pari vuotta sitten. Kaupungin organisaatio ­jaettiin kahteen toimialaan: elinvoimaan ja hyvinvointiin. Kasvatuksen ja opetuksen asiat ovat osa hyvinvoinnin toimialaa, ja niistä huolehtiva lautakunta on vastedes nimeltään lasten, nuorten ja perheiden lautakunta.

Toistaiseksi kouluasiat menevät vielä vanhaan kasvatus- ja opetuslautakuntaan tai perusturvalautakuntaan vanhan johtosäännön mukaisesti.

Viime viikolla Lohjan kaupunginvaltuusto keskusteli Laurentius-talosta, johon tarveselvityksen mukaan olisivat menossa muun muassa entiset Anttilan ja Tytyrin koulut, Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto, Hiiden opisto, Lohjan kaupunginorkesteri ja Lohjanseudun kuvataidekoulu. Taloon tulisi myös tilat suomen- ja ruotsinkielisille iltapäiväkerhoille.


Valtuutetuilla on paljon valtaa koulunpidossa

Mistä kouluasioista valtuutettu voi päästä päättämään?

Esimerkiksi varhaiskasvatus, peruskoulu, lukio, ammatillinen koulutus, kansalaisopistot ja taiteen perusopetus ovat ­alueita, joissa valtuutetuilla on sananvaltaa.

Mistä peruskouluasioista kunta päättää?

Lähes kaikista, esimerkiksi koulujen määrästä ja sijainnista, opetusryhmien koosta, kielten ja valinnaisaineiden tarjonnasta, koulukuljetuksista lähemmäksi kuin viiden kilometrin päähän, tukiopetuksen kriteereistä ja voimavaroista, rehtorin ja opettajien täydennyskoulutuksesta, oppimateriaaleista – tilataanko esimerkiksi aapiset tai iPadit – paljonko koulunpitoon käytetään valtionosuuksien lisäksi kunnan omaa rahaa, korjataanko homekouluja ja minkälaisia aterioita tarjotaan.

Mitä laki määrää perusopetuksesta?

Lain mukaan kunnan on järjestettävä maksutta perusopetusta joko itse tai yhdessä vaikka naapurikunnan kanssa. Opetusta tulee antaa vähintään 222 vuosiviikkotuntia perusopetuksen aikana. Ravitseva ateria on tarjottava maksutta. Myös opettajien kelpoisuuksista on säädetty. Peruskoulun alaluokkienkin opettajan tulee olla yliopistossa opiskellut maisteri. Sijaisuudet pitää panna julkiseen hakuun, ja jos kelpoista ei löydy, voidaan palkata kelpoisuutta vailla oleva enintään vuodeksi.

Miten sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa kunnan koulu­asioihin?

Kouluasioista pitäisi tulla kunnan ykköstehtävä, kun vastedes varhaiskasvatukseen ja koulutukseen menee yli puolet kuntien budjeteista. Vaikeuksia aiheuttaa se, että kunnille jäävät nekin velat, jotka ne ovat ottaneet sote-palveluihin. Hyvänä pidetään sitä, että koulujen kuraattori- ja psykologitoiminta säilyy kunnilla.

Vastauksissa auttoi koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen OAJ:sta. Tässä kuntavaalien alla ilmestyvässä juttusarjassa HS kertoo teemoista, joihin vaaleissa valittavat valtuutetut voivat vaikuttaa. Edellinen osa ilmestyi maanantaina. Se käsitteli työpaikkojen luomista. Sitä ennen sarjassa on kerrottu varhaiskasvatuksesta ja vanhusten hoidosta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuntavaalit 2017
  • Kunnat
  • Lohja
  • Koulutus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje – Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    2. 2

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    3. 3

      Facebookin isoin suomenkielinen feminismiryhmä kielsi islam- ja muslimiaiheiset keskustelut – Nyt ryhmän perustajat kertovat, miksi

    4. 4

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    5. 5

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    6. 6

      Nainen surmasi 73-vuotiaan miehen useilla mattoveitsen iskuilla Aleksis Kiven kadulla Helsingissä – HS seuraa murhaoikeudenkäyntiä

    7. 7

      Keravan kunta: ”Lihaton vaihtoehto ei ole ravitsemuksellisesti riittävä” – kaupunki uudisti päiväkotien ja koulujen ruokalistat ja lähetti varoituskirjeen vanhemmille

    8. 8

      Alkon nostalginen palvelutiski palasi, kun Töölöntorin uusi Alko avasi ovensa kello 10

    9. 9

      Jaakko Hissa tapasi Pohjois-Korean ”Suuren johtajan” kaksi kertaa ja huomasi oudon muodonmuutoksen: ”Valkoinen puku, sikari kädessä, kuin keskiamerikkalainen porho”

    10. 10

      Suomalaisissa yliopistoissa tutkijoiden on pakko opettaa, ja siitä kärsivät opiskelijat – ”Opettajan liika itseluottamus ei ole hyvä asia”, sanoo Aalto-yliopiston palkittu professori

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    2. 2

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne oli sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    5. 5

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje – Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    6. 6

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    7. 7

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    8. 8

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    9. 9

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    10. 10

      Suomalaisen yleisin ansio on 2 500 euroa – katso palkat ammateittain ja vertaa laskurilla omaa palkkaasi muihin iän ja koulutuksen mukaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää