Kotimaa

Kaihipotilaat voivat joutua rahapulassa jonon hännille – Esa Laakso maksoi 3 000 euroa yksityisestä leikkauksesta ja näkee punaisen taas punaisena

Esa Laaksolta leikattiin kaihi, ja nyt hän näkee paremmin kuin lähes 60 vuoteen. Leikkausjonon hän vältti menemällä yksityiselle lääkärille.

Paksut kuin Jaffa-pullon pohjat. Niin raisiolaisen Esa Laakson silmälasien linssejä pystyi kuvailemaan vuosikymmenien ajan. 64-vuotias Laakso oli vakavasti likinäköinen, joten hän käytti silmälaseja, joiden linssien vahvuudet olivat noin –10.

Runsas vuosi sitten Laakso huomasi näkönsä huonontuneen entisestään.

”Tuntui, että miinusta oli tullut lisää. Sen lisäksi näkökenttä oli hämärtynyt, ja aurinkoisella ilmalla häikäisy oli tosi pahaa”, Laakso kuvailee.


Silmälääkärin tuomio oli sama kuin kymmenille tuhansille muille suomalaisille. Laaksolla oli harmaakaihi, joka oli edennyt nopeasti, joten lääkäri kirjoitti hänelle lähetteen erikoissairaanhoitoon.

Kaihileikkausjono oli kuitenkin usean kuukauden pituinen.

Hoitotakuu otettiin käyttöön Suomessa vuonna 2005. Sen tarkoituksena on varmistaa, että hoidon kriteerit täyttävä potilas pääsee kohtuullisessa ajassa hoitoon ja tarvittaessa leikkaukseen.

Hoitotakuun toteutumista seurataan tarkasti, ja harmaakaihileikkaukset ovat olleet koko ajan syntilistan kärjessä.

Viime vuoden lopussa kaihileikkaukseen jonotti lähes 9 000 suomalaista. Yli 400 kaihipotilaan kohdalla hoitotakuu ei ollut toiminut, sillä he olivat odottaneet leikkaukseen pääsyä yli puoli vuotta.

Jatkossa on mahdollista, että kaihileikkauksia lykätään muiden silmäsairauksien hoidon tieltä vielä enemmän. Suomen silmäylilääkärit nimittäin ehdottivat viime vuonna silmäsairauksien hoitoon etusijaistamismenettelyä.

”Etusijaistaminen tarkoittaisi yksinkertaistettuna sitä, että kun vuoden lopussa rahat ovat tiukilla, voisimme kohdentaa ne joko kaihileikkaukseen tai silmänpohjan rappeuman pistohoitoon”, kertoo professori Anja Tuulonen Tampereen yliopistollisen keskussairaalan Tays Silmäkeskuksesta.

Miksi kaihipotilaan hoitoa voisi lykätä? Noin 70 prosenttia julkisen puolen silmäpotilaista sairastaa kaihia, glaukoomaa, silmänpohjan ikärappeumaa tai verkkokalvosairautta. Näistä neljästä sairaudesta vain yksi ei johda hoitamattomana sokeuteen. Se on kaihi.

”Kaihileikkaus voi siirtyä hieman eteenpäin, sillä vaikka kaihi on potilaalle epämukava, se ei aiheuta hänelle pysyvää näkövammaa”, Anja Tuulonen perustelee.

Kaihipotilaiden leikkausjono on lyhentynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana, sillä hoitotakuun alkuaikoina potilaita oli jonossa noin 24 000.



Rappeumaa sairastavien potilaiden määrä on kymmenkertaistunut kymmenessä vuodessa. Tämä johtuu niin väestön ikääntymisestä kuin myös siitä, että rappeumaan ei ole ennen ollut tehokasta hoitoa. Kaihia sairastava poistuu potilastilastosta leikkauksen jälkeen, kun taas rappeumaa sairastava tarvitsee pistohoitoa muutaman kuukauden välein.

”Yhtään hoitoa tarvitsevaa potilasta ei jatkossakaan jätettäisi hoitamatta. Mikään sairaus, ei ikärappeuma eikä kaihi, ei saa kuitenkaan nousta sellaiseen asemaan, että se vie kaikki resurssit”, Tuulonen sanoo.

Lääkintöneuvos Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä pitää etusijaistamis­ehdotusta tärkeänä dokumenttina. Sen hyödyntäminen on paljolti kiinni siitä, miten sote-uudistus toteutuu ja miten uudet maakunnat asiaan tarttuvat.

Kumpulainen kuitenkin korostaa, että hoitotakuun pohjalla olevat kiireettömän hoidon kriteerit perustuvat yksittäiseen sairauteen, eivätkä sairauksien väliseen prio­risointiin. Esimerkiksi kaihin kohdalla leikkauskriteerinä on heikentyneen näöntarkkuuden lisäksi se, että sairaus voi estää ajokortin saamisen tai haittaa lukemista.

Kaihileikkausten valtava määrä ja hoitotakuun luonne ovat hallinneet silmäsairauksien hoitoa jo vuosia.

Suomessa on käytössä niin sanottu kova hoitotakuu, jota so­siaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvoo erikoissairaanhoidon osalta ja määrää tarvittaessa sanktioita. Siksi sairaanhoitopiirit ovat keskittyneet niiden sairauksien hoitoon, joiden hoidon toteutuminen on helposti mitattavissa.

”Uhkasakkokeskustelu saattaa säätää oikeasti sitä, mitä sairaanhoitopiireissä tehdään. Kun valokeila kohdistetaan vaikka lonkkaleikkauksiin, sairaanhoitopiirissä sitten ahkeroidaan niitä”, Kumpulainen sanoo.

Sakkouhka on aiheuttanut vuosien aikana jopa jojo-liikettä: Valvira on huomauttanut sairaanhoitopiiriä hoitotakuun ylittymisestä vaikkapa kaihileikkauksien osalta. Sen jälkeen sairaanhoitopiiri on ahkeroinut leikkauksia, kunnes sakon uhka on poistunut. Tämän jälkeen jonot ovat taas kasvaneet.

Esa Laakso ei halunnut roikkua leikkausjonossa vaan hakeutui yksityiselle silmäkirurgille.

Hän sai valita leikkaavan lääkärin ja leikkausajan. Laakso valitsi leikkausajaksi viime vuoden toukokuun, juuri ennen kesää. Valinnoistaan hän joutui maksamaan noin 3 000 euroa muutaman sadan euron sijaan. Julkisella puolella kaihileikkaus maksaa potilaalle päiväkirurgisen käyntimaksun verran eli noin 100–150 euroa.

”Ajokorttia varten olisin joutunut kuitenkin ostamaan vahvemmat silmälasit, jotka minun vahvuuksillani maksavat 1 500 euroa”, Laakso sanoo.

Vaikka etusijaistamisajatusta ei kirjattaisi mihinkään viralliseksi ohjeeksi, on hyvin mahdollista, ettei julkisella sektorilla riitä silmälääkäreitä vastaamaan kaihileikkausten kysyntään.

Yksityisen puolen leikkausten lisääminen on jo osa ratkaisua. Osa sairaanhoitopiireistä on ulkoistanut kaihileikkauksia ottamalla käyttöön maksusetelin.

Kilpailu on myös laskenut yksityisen puolen tekemien leikkausten hintoja. Kahden silmän kaihileikkauksen voi saada vähän yli 2 000 eurolla.

Silmäasemalla työskentelevä silmäkirurgi Juha Lehtosalo kertoo, että osa potilaista valitsee yksityisen erikoislinssien takia.

Kaihileikkauksessa silmään asennetaan tekomykiö. Yksityisellä mykiöön saa erikoisominaisuuksia kuten hajataiton korjauksen tai monitehon.


Lehtosalo muistuttaa, että Suomessa on tehty valtavasti töitä kaihin parissa. Maailmassa kaihi on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava tauti.

”Leikkausta ei saisi lykätä liian pitkään, sillä nykyisillä leikkausmenetelmillä kaihia ei haluta päästää kauhean kypsäksi. Leikkaus on varsin riskitön, mutta riskit kyllä lisääntyvät leikkauksen viivästyessä. Leikkausten viivästyminen vaikuttaa myös potilaiden elämänlaatuun”, Lehtosalo sanoo.

Juuri sana ”elämänlaatu” toistuu Esa Laakson puheessa, kun hän kertoo viimevuotisen kaihileikkauksen vaikutuksista.

”Näönmuutokset olivat jo leikkauspäivänä huikeita. Liikennevalon punainen olikin taas punainen ja ruoho vihreää. En ollut huomannut, miten värit olivat vähitellen harmaantuneet.”

Laakso sai silmiinsä tekomykiöt, jotka paransivat hänen likinäköisyytensä lähes kokonaan. Hän näkee nyt paremmin kuin kertaakaan aiemmin lähes 60 vuoteen.

Uusia lasejaan hän tarvitsee ajaessaan ja televisiota katsoessaan. Linssien paksuus on kaukana pullonpohjista.

”Yhtenä päivänä etsin lasejani joka puolelta, kunnes huomasin että ne ovat nenälläni.”

 

Sadattuhannet saavat hoitoa silmävaivoihin

Vanhuusiän harmaakaihi

Ensioireet ovat yleensä näön heikentyminen ja häikäisyn lisääntyminen. Oireiden paheneminen voi kestää useita vuosia. Oireet johtuvat silmän linssin eli mykiön sumentumisesta.

Kaihin hoitomuotona on leikkaus, jonka aikana mykiö poistetaan silmän kapselipussista. Sen jälkeen pussiin laitetaan tekomykiö.

Kaihileikkauksia tehdään vuosittain noin 50 000. Leikkausmäärät ovat lisääntyneet sairaanhoitopiireittäin jopa 10 prosenttia vuodessa.

Silmänpohjan ikärappeuma

Oireina ovat yleisimmin esimerkiksi kauko- ja lähinäön nopea samanaikainen heikkeneminen ja keskeisnäön puuttuminen.

Yli 65-vuotiaiden pysyvistä näkövammoista yli puolet johtuu ikärappeumasta.

Ikärappeutumaa on kahta tyyppiä eli kuivaa ja kosteaa. Kuivaan ikärappeumaan ei ole parantavaa hoitoa. Kostean tyypin etenemistä estetään yleisimmin silmän sisään annettavilla pistohoidoilla. Niitä annetaan vuosittain jo yli 70 000.

Glaukooma

Silmänpainetauti eli glaukooma kehittyy aivan sairauden loppuvaiheisiin asti oireettomana, joten säännölliset tarkastukset ovat havaitsemisen kannalta tärkeitä. Suomessa hoidetuista potilaista valtaosa on yli 65-vuotiaita.

Glaukoomalääkettä käyttää Suomessa lähes 100 000 potilasta. Sen lisäksi Suomessa on kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka sairastavat glaukoomaa tietämättään. Tauti on aiheuttanut tuhansille suomalaisille pysyvän näkövamman.

Glaukoomaa hoidetaan laser-, lääke- ja leikkaushoidoilla.

Diabeettinen verkkokalvosairaus

Diabeettinen retinopatia eli verkkokalvosairaus voi kehittyä diabetesta sairastavalla. Se voi kehittyä oireettomana, joten silmien säännöllinen tarkastaminen on tärkeää.

Retinopatian ehkäisemiseen vaikuttaa diabeteksen hyvä hoito. Retinopatia on yksi yleisimmistä työikäisten näkövammaisuuden aiheuttajista.

Verkkokalvosairautta hoidetaan laserilla.

Lähde: THL ja STM

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ikääntyminen
  • kaihi
  • silmäsairaus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    2. 2

      Viimeisimmät tiedot Turun puukotuksista: Kaksi uhria ja epäilty yhä tehohoidossa – STT: poliisi melko varma epäillyn henkilöllisyydestä

    3. 3

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    4. 4

      Pääministeri Sipilä: Ei ole mitään näyttöä siitä, että Turun puukotukset olisivat olleet terroritekoja

    5. 5

      Ruotsalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    6. 6

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    7. 7

      ”Emme enää näytä uskottavalta vaihtoehdolta nuorelle arvoliberaalille sukupolvelle”, sanoo Sdp:n Sanna Marin surkeista kannatusluvuista

    8. 8

      Ilmaiset käteisnostot voivat loppua, kun Ottojen tilalle tulee Nosto-automaatteja

    9. 9

      Miten kovaa Mo Farah oikein juoksee? Tältä näyttää, kun tavallisten ihmisten juoksumatto asetetaan mestarin vauhtiin

    10. 10

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Viimeisimmät tiedot Turun puukotuksista: Kaksi uhria ja epäilty yhä tehohoidossa – STT: poliisi melko varma epäillyn henkilöllisyydestä

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    4. 4

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    5. 5

      HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni – poliisi vahvistaa sivullisten suojelleen ihmisiä

    6. 6

      Pääministeri Sipilä: Ei ole mitään näyttöä siitä, että Turun puukotukset olisivat olleet terroritekoja

    7. 7

      Yksi sairaalaan Turun puukotustapauksen takia tuoduista on kuollut – kahdeksan hoidossa

    8. 8

      Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

    9. 9

      Ruotsalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    10. 10

      Otto-automaatit häädetään ABC-asemilta, Prismoista ja Alepoista, S-ryhmä tuo tilalle Nosto-automaatit – katso kartalta katoavat Otot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Viimeisimmät tiedot Turun puukotuksista: Kaksi uhria ja epäilty yhä tehohoidossa – STT: poliisi melko varma epäillyn henkilöllisyydestä

    2. 2

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    5. 5

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    6. 6

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    7. 7

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    8. 8

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    9. 9

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    10. 10

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    11. Näytä lisää