Kotimaa

Pandojen vuokraaminen on Kiinalle miljoonabisnes – Jos Ähtärin pandat tekevät mitä toivotaan, eläintarhalle napsahtaa lisälasku

Pandojen vuosihinnan arvioidaan olevan hieman alle miljoona euroa.

Kaksi Kiinasta joulukuussa saapuvaa isopandaa ovat Ähtärille kova taloudellinen panostus, jonka toivotaan poikivan sekä eläinpuistolle että seutukunnalle työllisyyttä ja elinvoimaa.

Jos julkisuuteen valuneita tietoja on uskominen, 15 vuoden sopimuksella saapuvat pandat maksavat Ähtärille yhteensä ainakin 15 miljoonaa dollaria eli noin 14 miljoonaa euroa.

Uutiskanava Al-Jazeeran tuoreen selvityksen mukaan pandaparin vuosimaksu on noin miljoona dollaria eli runsaat 900 000 euroa vuodessa.

Maksujen lisäksi tulevat vielä huoltokulut. Aikuinen panda syö päivässä noin 12 kiloa bambua eli vuodessa jopa 100 000 euron verran.

Ähtärin eläinpuiston toimitusjohtaja Juhani Haapaniemi kertoo, että pandatarha on nyt rakenteilla ja sen odotetaan valmistuvan joulukuun alkuun mennessä. Pandojen toivotaan saapuvan heti sen jälkeen.

”Siihen tähdätään, että pandat ovat täällä vielä tämän vuoden aikana.”

Hänen oletuksensa on, että Ähtäriin tulossa olevat pandat ovat iältään noin 3–5-vuotiaita.

”Eli sen ikäisiä, että jälkikasvua voisi alkaa tulla. Se on tavoite.”

Pandat ja niiden mahdolliset pennut ovat Kiinan metsäministeriön ja sen alaisuudessa toimivan pandahallinnon omaisuutta. Suomeen ne tulevat vuokralle.

Tosin Haapaniemi haluaa mieluummin kutsua pandojen tuloa ”lainaamiseksi”.

Haapaniemi ei suostu kertomaan, kuinka paljon pandoista maksetaan.

”Kiinalaisten kanssa on sovittu, että sopimuksen yksityiskohtia ei kerrota julkisuuteen. Se oli ihan heidänkin toiveensa.”

Julkisuudessa on liikkunut arvioita, joiden mukaan pandoista maksetaan Kiinalle noin miljoona dollaria vuodessa. Pitääkö arvio paikkansa?”En kiistä enkä vahvista sitä tietoa. Meillä ei ole tiedossa, kuinka paljon muut eläinpuistot maksavat pandoista. Meidän summamme loppumäärä riippuu monesta asiasta.”

Mitä nämä asiat ovat?”Siinä on esimerkiksi erilaisia lääketieteellisiä ja tutkimusmaksuja. Tähän liittyy myös tutkimusvaihtoa, meillä on Suomessa karhututkimus hyvällä tasolla. Tätä tietoa voidaan luovuttaa Kiinaankin.”

Jos pandoille syntyy jälkikasvua, pennuistakin maksetaan Kiinalle.

”Se on tavallinen käytäntö. Myös pennut ovat Kiinan omaisuutta, niistä sovitaan erikseen tapauskohtaisesti. Jos niitä syntyy, ne ovat meillä noin 2–4-vuotiaiksi saakka. Sen ikäisenä emo vieroittaa ne luonnossakin.”

Pandojen parissa liikkuvat rahat ovat Ähtärille suuria mutta Kiinalle pieniä. Oxfordin yliopiston tutkimus vuodelta 2013 toteaakin pandojen olevan Kiinalle eräänlainen diplomatian muoto, joka kytkeytyy suuriin kauppasopimuksiin.

Esimerkkejä tästä ovat skotlantilaisen, australialaisen ja kanadalaisen eläintarhan saamat pandat. Samoihin aikoihin Kiina teki maiden kanssa merkittäviä taloudellisia sopimuksia. Kanadan ja Australian kanssa solmittiin uraanikauppaa ja energiayhteistyötä koskevat sopimukset, Skotlannin kanssa puolestaan miljardien arvoinen lohenvientisopimus.

Ähtärin ja Kiinan väliset pandasuunnitelmat olivat jo pitkällä, kun kiinalainen verkkokauppa ja matkatoimisto Alibaba ilmoitti loppuvuodesta 2016 aikovansa tuoda Suomeen 50 000 kiinalaisturistia.

Kun pandasopimus lyötiin lukkoon Kiinan presidentin vieraillessa Suomessa huhtikuun alussa 2017, päivää aiemmin sovittiin lopullisesti noin 800 miljoonan euron arvoisesta urakasta Kemijärven biojalostamon eli sellutehtaan rakentamiseksi. Kemijärven sellutehtaan pääomistaja on kiinalainen Camce.

Suoraa suhdetta pandojen ja taloudellisten sopimusten välillä on kuitenkin vaikea tai kenties mahdoton osoittaa todeksi.

Al-Jazeeran tietojen mukaan pennuista maksetaan Kiinalle noin 400 000 dollaria. Pennut lähetetään muutaman vuoden ikäisinä Kiinaan, josta ne voivat päätyä edelleen seuraavaan eläintarhaan.

Vaikka eläinpuistossa puhutaan mieluummin ”pandojen suojelu- ja tutkimushankkeesta” kuin rahasummista, pandoista on kaavailtu Ähtärille suurta kassamagneettia.

”Pandojen on suunniteltu tuovan meille aivan merkittävän lisäyksen kävijämääriin. Nyt meillä käy laskentatavasta riippuen noin 180 000 ihmistä vuodessa. Pandojen toivotaan tuovan 100 000 kävijää lisää vuodessa.”

Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki toivoo pandoista talousveturia paitsi Ähtärille myös koko Etelä-Pohjanmaalle.

Jos toivottu eläinpuiston 100 000 lisäkävijän määrä toteutuu, Pienimäki olettaa määrän näkyvän yleisestikin Ähtärin alueen työllisyydessä ja elinvoimassa.

”Näen pandoissa mahdollisen lisäturbon matkailumme moottoriin. Kun turisti saapuu, hän ei vain osta pääsylippua eläinpuistoon vaan asioi muissakin alueen liikkeissä. Eikä hän tunne kuntarajoja vaan voi samalla matkalla käydä esimerkiksi Tuurin kyläkaupassa tai Härmän Powerparkissa.”

Ähtärin kaupunki on luvannut eläinpuistolle pandojen asuintilojen rakentamiseen 8,2 miljoonan euron lainatakauksen, mutta Vaasan hallinto-oikeus antoi paikallisen eläkeläisen valituksen vuoksi välipäätöksen, jonka mukaan takaus on nyt toimeenpanokiellossa. Tämä ei kuitenkaan estä pandatarhan rakentamista.

Toimeenpanokiellossa olevan takauksen lisäksi Ähtärin kaupunki ei ole mukana jakamassa talousvastuuta eläinpuiston pandainvestoinnista.

”Se on täysin liiketoiminnallinen yhtälö, jossa kaupungilla ei ole roolia.”


Pandoja elää luonnossa, lähinnä Länsi-Kiinan suojelualueilla, alle 2 000 yksilöä. Vankeudessa niitä elää erilaisissa eläinpuistoissa ja -keskuksissa noin 400.

Al-Jazeeran haastattelema kiinalainen pandatutkija Lu Zhi on tutkinut luonnonvaraisia pandoja vuosikymmenien ajan.

Tutkijan mukaan on huolestuttavaa, että vankeudessa eläviin pandoihin sijoitetaan huomattavasti enemmän rahaa kuin luonnossa eläviin.

”Eläinpuistojen pandoilla tehdään vain rahaa, eikä kyse todellisuudessa ole lainkaan niiden suojelusta. Jos pandoja halutaan suojella, voitaisiin keskittyä luonnonvaraisiin eläimiin”, Zhi sanoo Al-Jazeeralle.

Pandojen tarhaamisen pitkän ajan virallinen tavoite on vapauttaa tarhoissa syntyneitä pandoja luontoon, mutta toistaiseksi näin on käynyt vain poikkeustapauksissa.

Al-Jazeeran tietojen mukaan Kiinassa kokeiltiin vuonna 2006 aiemmin vankeudessa eläneen pandan vapauttamista luontoon. Panda löytyi vuotta myöhemmin kuolleena metsästä, jäljistä päätellen toisten pandojen tappamana.

Sen jälkeen luontoon on vapautettu seitsemän pandaa, joista neljä on edelleen elossa.

Kansainvälinen luonnonsuojelujärjestö WWF on erityisen tunnettu pandalogostaan ja osallistuu Kiinassa myös pandojensuojelutyöhön.

WWF:n näkemyksen mukaan eläinpuistojen puheet pandojen suojelusta eivät aivan osu maaliin.

”WWF:n näkökulma on, että pandoja ei suojella eläintarhojen avulla vaan se työ tehdään parhaiten eläinten omilla elinalueilla”, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Pandan suurimpia uhkia ovat elintilan kutistuminen ja saastuminen.

Tarhattuja eläimiä ei Luukkosen mukaan voi enää päästää luontoon.

”Nämä Suomeen tulevat yksilöt viettäisivät joka tapauksessa elämänsä tarhaolosuhteissa. Ähtäri on siinä mielessä niille varmasti ihan hyvä paikka. Eläintarhaa ei kuitenkaan pidä sekoittaa eläinten suojeluun.”

Eläinpuistot ympäri maailmaa sanovat silti mielellään eläinten tarhaamisen olevan osa suojelutyötä.

”Välillisesti kyllä, sillä eläimistä maksetaan Kiinalle vuokraa, tai millä nimellä sitä nyt halutaankaan kutsua. Toivottavasti raha ohjautuu Kiinassa konkreettiseen suojelutyöhön.”

Luukkosen arvion mukaan julkisuudessa esitetty arvio pandan hinnasta pitää paikkansa.

”Miljoona taalaa vuodessa on se yleinen käsitys, kuinka paljon pandoista maksetaan.”

Luukkonen kertoo WWF Suomen tukevan Kiinan WWF:ää pandansuojelutyössä. Ähtärin pandojen Luukkonen toivoo lisäävän suomalaisten tietoisuutta luonnonsuojelun tärkeydestä.

”Pandat varmasti kiinnostavat suomalaisia. Ähtärillä olisi nyt tärkeä mahdollisuus viestiä luonnonsuojelusanomaa ja tehdä ympäristökasvatusta.”

Fakta

Tästä on kyse


 Ähtärin eläinpuisto ja Kiinan kansallinen pandahallinto allekirjoittivat huhtikuun alussa sopimuksen, jonka mukaan Kiinasta siirretään kaksi pandaa Ähtäriin vielä tämän vuoden aikana.

 Kiinan valtio omistaa pandat, jotka ovat Suomessa lainassa. Ähtärin eläinpuisto maksaa pandoista lainakorvausta, jonka summaa ei kerrota julkisuuteen.

 Luonnossa panda elää yksin ja lisääntyy harvoin. Ähtäriin tulevien pandojen toivotaan saavan jälkeläisiä. Myös mahdolliset jälkeläiset ovat kiinalaisten omaisuutta.

 Ähtärin eläinpuisto kaavailee pandojen tuovan vuositasolla jopa sataatuhatta lisäkävijää.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Eläintarhat
  • Pandat
  • Etelä-Pohjanmaa
  • Jukka Vuorio
  • kiinalaiset

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Otto-automaatit viedään pois S-ryhmän tiloista – yhteistyö Automatian kanssa loppuu

    2. 2

      Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

    3. 3

      HS seuraa: Espanjan Cambrilsissa tehtiin terrori-isku varhain perjantaina – poliisi uskoo iskun olevan yhteydessä Barcelonassa torstaina tehtyyn iskuun, jossa kuoli ainakin 13

    4. 4

      Trumpin muistelmien haamukirjoittaja ennustaa presidentin eroavan – ”Yllätyn, jos hän selviää vuoden loppuun”

    5. 5

      Jalkapallovaikuttaja Pertti Alaja on kuollut – Palloliiton puheenjohtaja luotti aina ”korkeampien käsien voimaan”

    6. 6

      Olen törmännyt sovinismiin 68-vuotiaan elämäni jokaisessa vaiheessa – naisten pilkkaamisessa ei ole mitään hauskaa

    7. 7

      Suomi on jakautunut kahtia: etelässä ja rannikolla on terveimmät asukkaat, idässä ja pohjoisessa sairauksia podetaan enemmän – Katso, miten omassa kotikunnassasi sairastetaan

    8. 8

      Presidentinvaaleista voi tulla täysi sirkus, kun mukana on klovneja, nuorallakävelijöitä ja akrobaatteja

    9. 9

      Game of Thrones -sarjan varjopuoli: hylätyt huskyt, joiden määrä on monin­kertaistunut – sarjan näyttelijä vetoaa faneihin eläinsuojelu­järjestön kanssa

    10. 10

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS seuraa: Espanjan Cambrilsissa tehtiin terrori-isku varhain perjantaina – poliisi uskoo iskun olevan yhteydessä Barcelonassa torstaina tehtyyn iskuun, jossa kuoli ainakin 13

    2. 2

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    3. 3

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    4. 4

      Poliisi: Hengitysoireita aiheuttanut aine Mannerheimin­tiellä saattoi olla peräisin ruokapalosta

    5. 5

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    6. 6

      Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

    7. 7

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    8. 8

      Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

    9. 9

      Trumpin väkivalta­lausunnot ajoivat hänet nurkkaan – yritysjohtajat pakenevat presidentin ympäriltä, republikaanit moittivat ja hallintoa kuvataan ”halvaantuneeksi”

    10. 10

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    5. 5

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    6. 6

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    7. 7

      HS seuraa: Espanjan Cambrilsissa tehtiin terrori-isku varhain perjantaina – poliisi uskoo iskun olevan yhteydessä Barcelonassa torstaina tehtyyn iskuun, jossa kuoli ainakin 13

    8. 8

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    9. 9

      Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

    10. 10

      On yksinkertaisesti väärin olla rikas

    11. Näytä lisää