Valikko
Kotimaa

Suomalaisten rauhanturvaajien määrä kaksinkertaistui Libanonissa – keväällä aloittanut ”iskunyrkki” on jatkuvassa valmiustilassa

Uuden suomalaiskomppanian lähettäminen Etelä-Libanoniin on vastaus avunantopyyntöön, jonka Ranska teki Pariisin terrori-iskujen jälkeen.

Ele on pieni mutta tärkeä.

Autonkuljettaja Petri Kärkkäisen käsi nousee tottuneesti tervehdykseen, kun etelälibanonilaisen pikkutien varrella kävelee vastaan pikkulapsia ja heidän vanhempiaan.

Juuri eläkkeelle jäänyt sotilaspoliisi on rauhanturvatehtävissä kolmatta kertaa ja tietää, kuinka tärkeää on saavuttaa paikallisten asukkaiden luottamus. Rauhanturvaajat ovat Libanonissa heitä varten, ja kanssakäyminen paikallisten kanssa on oleellinen osa sotilaiden työtä.

”Lapsille on hyvä opettaa jo pienestä pitäen, että kaikkia univormupukuisia ei tarvitse pelätä”, Kärkkäinen naurahtaa.

Kärkkäinen, 54, on Libanonin suomalaisista rauhanturvaajista kokeneimpia. Hän oli ensimmäistä kertaa komennuksella jo 1980-luvun lopulla Namibiassa.

”Se oli varmasti Yhdistyneiden kansakuntien onnistunein operaatio”, hän muistelee.

”Maa itsenäistyi, ja meitä ei enää tarvittu.”

Libanonissa tilanne on aivan toisenlainen. Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaoperaatio Unifil käynnistyi keskellä maan sisällissotaa vuonna 1978 eikä loppua ole näkyvissä, vaikka edellisestä avoimesta konfliktista on yli vuosikymmen.

”Tilanne näyttää täällä rauhalliselta”, Kärkkäinen arvioi jo puoli vuotta kestäneen komennuksen tuomalla kokemuksella. ”Mutta rauhanturvaajille on yhä tarvetta.”


Huhtikuun alussa Suomen rooli Libanonissa vahvistui entisestään. Suomalaisten rauhanturvaajien määrä kaksinkertaistui noin 340 mieheen, kun 160 sotilasta aloitti osana ranskalais­suomalaista pataljoonaa. Entuudestaan suomalaisia oli irlantilais-suomalaisessa pataljoonassa.

Tällä kertaa kyse ei ole Libanonin tilanteen huononemisesta, vaan suomalaisjoukkojen lisääminen oli vastaus Ranskan esittämään avunantopyyntöön. Pariisin terrori-iskujen jälkeen Ranska halusi siirtää sotilaita vastaamaan kotimaansa turvallisuudesta, ja Suomi tarjosi apuaan.

Uusi suomalaiskomppania on majoittunut Etelä-Libanoniin lähelle Srifan kylää, noin parikymmentä kilometriä Välimereltä itään.

Suomalaiset eivät ole tässä asemapaikassa ensimmäistä kertaa. Sisääntulon lähellä on muistomerkki, joka kertoo yli kymmenentuhannen suomalaissotilaan palvelleen täällä vuosina 1982–2001. Libanonin kriisi oli tuolloin pahimmillaan, ja yksitoista suomalaista kuoli noiden vuosien aikana.

Pataljoonan leiri on kuin pikkukaupunki: siellä on sähkölaitos, vedenpuhdistamo, sairaala, kirkko, posti, ravintola, kuntosali ja autokorjaamo. Päätien varresta löytyy lisää palveluja, ja lähimmän liikkeen seinässä lukee selvällä suomella ”räätäli”. Suomalaisia on ollut täällä niin pitkään, että osa paikallisista ymmärtää ja jopa puhuu suomea.


Vain yksi asia leiristä puuttuu: saunaa ei ole vielä ehditty rakentaa. Toki sille on jo katsottu paikka valmiiksi vapaa-ajan alueen kulmauksesta.

Siinä riittää leirin ranskalaissotilailla lisää ihmeteltävää, kun suomalaiset painuvat löylyihin polttavan kuuman auringon alta. Toistaiseksi eniten ranskalaisia on hämmästyttänyt uusien tulokkaiden aamupala.

”Puuro on meille aivan uusi tuttavuus”, ranskalainen kersantti Dimitri hymyilee päätään pyöritellen.

Suurin osa suomalaistulokkaista on parikymppisiä reserviläisiä, jotka ovat juuri suorittaneet valmiuskoulutuksen Porin prikaatissa. Tämä on nykyään suorin tie rauhanturvaajaksi, ja se on monilla mielessä jo varusmiespalvelukseen hakeutuessa.

”Itse omakohtaisesti hain valmiuskoulutukseen, koska rauhanturvaaminen kiinnosti ja halusin tietää asiasta enemmän”, vahvistaa ylikersantti Aaro Ollila. ”Koulutus nimenomaan ohjaa rauhanturvaamiseen, koska sieltä saa valmiudet näihin tehtäviin.”

Valmiuskoulutukselle on myös tarvetta, jos tilanne kärjistyy Etelä-Libanonissa yhteenotoksi. Nyt maahan tullut komppania on osa Unifilin komentajan reserviä, joka kutsutaan kovan paikan tullen apuun.

”Meillä on koko ajan valmius yllä. Jos jotain pahaa tuolla alueella tapahtuu, me olemme tavallaan se viimeinen iskunyrkki, joka lähtee liikkeelle ja laittaa pisteen iin päälle”, komppanian päällikkö Mikko Hyttinen sanoo.

”Sen vuoksi harjoittelemme jatkuvasti pahimman varalle. Jos jotain sattuu, niin meidän fysiikan ja taitojen pitää olla kunnossa.”

”Se on hyvin epätodennäköinen skenaario, että joutuisimme käyttämään aseellista voimaa”, yliluutnantti Jari Tenhunen tarkentaa.

”Tällä alueella pyritään aina neuvotteluratkaisuun, vaikka tilanne olisi kuinka vaikea. Yleensä kyse on väärinymmärryksestä, joka selviää puhumalla.”

Viime vuosina välikohtauksia ei ole ollut, joten valtaosa rauhanturvaajien työstä on arkisempaa. Päivärutiiniin kuuluvat tarkkailukierrokset alueella ja tunnelman aistiminen paikallisten kanssa keskustelemalla.

”Itselläni eniten toimintaa vaatii se, että olen yhteydessä paikallisten kanssa”, suomalaisjoukkojen komentaja, everstiluutnantti Harri Uusitalo kertoo.

 

”Suhteiden ja kontaktien ylläpitäminen sekä luottamuksen rakentaminen on äärimmäisen tärkeää.”

”Suhteiden ja kontaktien ylläpitäminen sekä luottamuksen rakentaminen on äärimmäisen tärkeää. Osalla paikallisista on voimakkaita epäilyksen tunteita aiemmista huonoista kokemuksista johtuen.”

Lisäksi suomalaiset miehittävät yhtä vartioasemaa ”sinisellä linjalla”, Israelin ja Libanonin rajalla, joka on vakiintunut, mutta ei vahvistettu. Poikkeuksellista on se, että tällä asemalla on tarkkailupisteet molempiin suuntiin: sekä Israeliin että Libanoniin.

Raja-asema on eristyksissä ja palveluja ei ole, mutta tärkein on. ”Sisusauna” lämpiää jo iltapäivällä, vaikka lämpöasteita on ulkona lähes 30.

Talvella saunalle on oikeasti tarvetta, sillä lähes kilometrin korkeudessa lämpötila voi painua miinukselle ja maahan sataa lunta.


Rauhanturvaoperaatio Unifilin tavoitteena on turvata asukkaiden palaaminen Etelä-Libanoniin sekä tukea avustusjärjestöjen ja Libanonin armeijan toimintaa. Merkkejä tilanteen normalisoitumisesta näkyy, kun ajamme raja-alueen tuntumassa: uusia taloja nousee tien varteen ja maanviljelijät raivaavat peltotilkkujaan kivi kerrallaan.

Kenties keskeisin tehtävä on varmistaa se, että naapurimaiden levottomuudet eivät leviä Libanoniin. Välit etelänaapuri Israeliin eivät ole parantuneet vuoden 2006 konfliktin jälkeen, ja itäpuolella Syyriassa on käynnissä täysimittainen sisällissota.

Suuri osa Libanonin omasta armeijasta on nyt keskitetty pohjoiseen Syyrian raja-alueelle, ja etelä on jäänyt pitkälti rauhanturvaajien huoleksi.

”Etelä-Libanon on tällä hetkellä Lähi-idän vakainta aluetta, ja se on osaltaan Unifilin ansiota”, arvioi Suomen Libanonin-suurlähettiläs Matti Lassila, kun tapaamme Beirutissa.

”Mutta se vakaus on haurasta. Syyrian sisällissodan leviäminen tänne on onnistuttu estämään, mutta sota ei ole vielä lainkaan ohitse. On mahdoton ennustaa, mitä täällä tapahtuu vuoden tai kahden päästä. Ei tarvita kuin pieni kipinänisku Libanonin ja Israelin välillä, ja siitä voi nopeasti kehittyä aikamoinen uusi sotatila.”

Tästä johtuen ei näytä todennäköiseltä, että rauhanturvaoperaatio lähestyisi loppuaan ihan heti.

”Kun Unifil vietti 39-vuotispäivää, komentaja totesi, että ei voi sanoa, kuinka monta juhlapäivää tullaan vielä viettämään. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä tilannetta, että täältä voitaisiin lähteä pois”, Harri Uusitalo sanoo.

”Kun mennään eteenpäin vielä seuraavat kymmenen vuotta, sitten on ehkä kulunut riittävän pitkä aika. Silloin täällä asuu lähinnä niitä ihmisiä, jotka muistavat vain rauhan ajan.”

”Kyse on myös siitä, missä vaiheessa Libanonin armeija kykenee vastaamaan itse alueen vakaudesta. Valitettavasti se ei taida vielä olla tilanne.”


Päivän päätteeksi saavumme toiseen suomalaisten miehittämään leiriin, irlantilais-suomalaisen pataljoonan päätukikohtaan, jossa palvelee myös eestiläisiä ja fidžiläisiä sotilaita. Kaikkiaan Libanonissa on yli kymmenentuhatta rauhanturvaajaa noin neljästäkymmenestä valtiosta.

Ilta-aurinko laskee vuorten taa, ja näkymä laaksoon on kuin postikortista. Rauhanturvaajat hölkkäävät leirin sisällä kulkevalla huoltotiellä, mutta muuten on hiljaista.

Paitsi että ei ole. Jostain korkeuksista kantautuu etäinen humina, ja komentaja Uusitalo kääntää katseensa taivaalle. Siellä ei näy mitään.

”Naapuri tarkkailee. Näin selkeällä kelillä on hyvä käydä kuvaamassa”, hän sanoo ja arvelee, että leirin läheisyydessä lentää israelilainen miehittämätön ilma-alus.

Etelä-Libanonissa saattaa olla rauhallista. Mutta täyttä rauhaa siellä ei vielä ole.

Fakta

YK:n operaatio alkoi 70-luvun lopussa


 Libanon oli sisällissodassa vuosina 1975–1990, minkä jälkeen syyrialaiset joukot pysyivät maassa vuoteen 2005 saakka.

 Libanonilaisten shiiamuslimien Hizbollah-järjestön ja Israelin yhteenotosta seurasi runsaan kuukauden mittainen sota kesällä 2006.

 Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaoperaatio Unifil käynnistettiin vuonna 1978, kun Israel hyökkäsi Etelä-Libanoniin.

 Suomalaiset rauhanturvaajat ovat olleet Libanonissa vuosina 1982–2001, 2006–2007 ja vuodesta 2012 eteenpäin.

 Lähi-idän levottomuudet näkyvät Libanonissa pakolaisten määrässä. Virallisen arvion mukaan maassa on yli miljoona syyrialaista ja puoli miljoonaa palestiinalaista, mutta todelliset luvut ovat korkeampia.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Rauhanturvaaminen
  • Libanon

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      23-vuotiaalla Jami Särkisellä on kaksi tyttöystävää ja hän nauttii siitä niin, ettei yksiavioisuuteen ole paluuta – Polyamoria eli monisuhteisuus yleistyy

    2. 2

      Finland, dit borde man åka – ruotsalaisten tietämättömyys Suomesta onnistuu yhä välillä hätkäyttämään

    3. 3

      Huumeita myydään avoimesti Helsingin Torkkelinmäellä – HS vieraili puistossa, jossa huumekauppa asukkaiden mukaan rehottaa

    4. 4

      Lappiin matkalla oleva kaupunkifillari hämmensi Hämeenlinnassa – ”Mies otti valokuvia ja uhkasi lähettää ne poliisille”

    5. 5

      Treffailussa on edelleen yksi kammottavan vanhanaikainen piirre: Deiteillä nainen odottaa miehen hoitavan kaiken

    6. 6

      Miksi ihminen pitää luomua ylivertaisena tai uskoo Jumalaan? Marjaana Lindeman tutkii työkseen ihmisten ajattelua ja uskomuksia, jotka voivat johtaa vaarallisiinkin tekoihin

    7. 7

      Arviossa kaupungin kuumin pizzeria Via Tribunali, johon voi joutua jonottamaan tunninkin – mutta se on sen arvoista

    8. 8

      Pankit haluavat tietää, oletko ottanut kulutusluottoja – positiivinen luottorekisteri voisi estää suomalaista saamasta pankista lainaa

    9. 9

      Nokia teki huipputuloksen – liikevoitto kasvoi yli 200 miljoonaa euroa

    10. 10

      Trump aikoo kieltää transsukupuoliset Yhdysvaltain armeijassa – Palkittu eliittisotilas ärähti: ”Sanokoon minulle päin naamaa, etten ole kelvollinen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lappiin matkalla oleva kaupunkifillari hämmensi Hämeenlinnassa – ”Mies otti valokuvia ja uhkasi lähettää ne poliisille”

    2. 2

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    3. 3

      23-vuotiaalla Jami Särkisellä on kaksi tyttöystävää ja hän nauttii siitä niin, ettei yksiavioisuuteen ole paluuta – Polyamoria eli monisuhteisuus yleistyy

    4. 4

      Shanghaissa mitattiin korkein lämpötila 145 vuoteen – Kiinassa on niin kuuma, että ihmiset ovat alkaneet tapella ja panda vaipui transsiin

    5. 5

      Suomalaiset parit muuttavat yhteen yllättävän nopeasti – Yhteen muuttaminen on aina kriisi suhteelle, mutta näin siitä selviää

    6. 6

      Huumeita myydään avoimesti Helsingin Torkkelinmäellä – HS vieraili puistossa, jossa huumekauppa asukkaiden mukaan rehottaa

    7. 7

      Trump aikoo kieltää transsukupuoliset Yhdysvaltain armeijassa – Palkittu eliittisotilas ärähti: ”Sanokoon minulle päin naamaa, etten ole kelvollinen”

    8. 8

      200 miljoonan euron tieteisseikkailu on kaunis katastrofi – kakkivia kärsäotuksia, Google Translaten läpi ajettua dialogia ja juoni, josta ei tajua mitään

    9. 9

      ”Miten homeinen pitää olla, että puhuu vielä naisartisteista”, sanoo Paula Vesala – Pekka Kuusiston johtaman festivaalin ohjelmisto on alusta loppuun naisia, ja tämän takia siinä ei pitäisi olla mitään ihmeellistä

    10. 10

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    2. 2

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    3. 3

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

    5. 5

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    6. 6

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    7. 7

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    8. 8

      Lappiin matkalla oleva kaupunkifillari hämmensi Hämeenlinnassa – ”Mies otti valokuvia ja uhkasi lähettää ne poliisille”

    9. 9

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    10. 10

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    11. Näytä lisää