Kotimaa

Kieltäytyikö isoisä puhumasta sodasta? Vanhemman sukulaisen vaiheista talvi- ja jatkosodassa saa selville yllättävän paljon netissä

HS:n toimittaja Jukka Harju halusi selvittää isoisänsä vaiheet talvi- ja jatkosodassa. Läppärillä ja verkkoyhteydellä pääsee jo pitkälle.

”Ei siitä ole mitään kerrottavaa”, vastasi monta kertaa oma isoisäni Paavo Mäkinen (1911–1994) kaikille sodasta kyselijöille. Jäi aina kuulematta syy, miksi mies ei halunnut sodasta puhua, samoin se, missä hän sotavuodet oli ja mitä teki.

Tilanne on tuttu monessa perheessä ja suvussa – ja useimmiten on jo liian myöhäistä edes yrittää kysyä.

Me halusimme perhepiirissä tietää, mitä papan sodasta olisi selvitettävissä pienellä vaivalla.

Jo läppärillä ja verkkoyhteydellä pääsee melko pitkälle vanhemman sukulaisen sotareissun vaiheiden selvittämisessä.

Ensimmäinen vaihe oli helppo ja tuotti paljon tietoa. Tilasimme isoisän kantakortin Kansallisarkistosta. Kantakortti on sotilaspassia laajempi asiakirja, josta ilmenee palvelukseen ja koulutukseen liittyviä tietoja, terveystietoja ja sodan käyneillä esimerkiksi tietoja taisteluihin osallistumisista.

Tilaus onnistuu rekisteröitymällä Kansallisarkiston Astia-nimiseen palveluun. Kansallisarkisto on julkaissut ohjeetkin kantakortin tilaamiseksi.

”Jos on sotaan osallistunut, periaatteessa pitäisi kantakortti löytyä. Voi olla, että jokin yksittäinen kortti on saattanut kadota tai tuhoutua sodassa, etenkin talvisodan kaatuneiden osalta on näin voinut käydä, mutta pääperiaate on, että sotaan osallistuneista löytyy kantakortti”, sanoo ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltonen Kansallisarkistosta.

Kantakortin pitäisi löytyä myös muilta kuin sotaan osallistuneilta, sillä Kansallisarkistossa säilytetään kantakortteja vuosina 1897–1949 syntyneistä armeijan käyneistä miehistä.

Kenen tahansa kantakortin saa, mutta muutamia rajoituksia on.

”Kaikista henkilöistä me annamme kantakortin, joko paikan päällä Kansallisarkistossa luettavaksi tai postitse kopioina. Mutta jos henkilö on elossa, ilman hänen kirjallista suostumustaan voimme antaa vain julkiset tiedot. Silloin siis peitetään arkaluonteiset henkilötiedot.”

Samoin jos kuolemasta on alle 50 vuotta, tilauksessa on sitoumus asiakirjan käytöstä niin, ettei se loukkaa kohdehenkilön etua.

Kantakortin tilaamisen jälkeen kesti noin seitsemän viikkoa ja posti toi meille kirjeen, jossa oli kantakortin neljä sivua skannattuina.

Niistä avautui näkymä vuosikymmeniä vanhaan Suomeen ja isoisän henkilöhistoriaan, jossa on suvulle tuttua tietoa, mutta myös kokonaan uusia yksityiskohtia. Kopioista näkee heti, että on kyse vanhasta asiakirjasta. Paperissa on iäkäs värisävy, käsiala on vanhaa ja kirjoittajia on ollut useita.

Kävi ilmi, että Sääksmäellä syntynyt työmies Mäkinen on käynyt armeijan Hämeenlinnassa syksystä 1930 joulukuuhun 1931 ja saanut koulutuksen radioryhmän johtajaksi. Tähän meni kaikkiaan 450 päivää, mutta tuolloin, 30-luvun alussa, parikymppinen mies ei tietenkään tiennyt, mitä kaikkea oli vielä tulossa.

Selviää myös, että alikersanttina kotiutuneen Mäkisen sotilaskoulutus tuli hoidetuksi kunnolla. Kaikkiin viiteen kohtaan (täsmällisyys, ahkeruus, huomiokyky, sotilaallinen kehitys ja käytös) on annettu arvosanaksi hyvä. Silmät ovat vaaleanruskeat, pituus 175 senttiä ja paino 69 kiloa.


 

Paljon on myös sellaista, josta ei saa selvää. Niin kuin armeijakielessä aina tämäkin kortti on puolillaan lyhenteitä, joita ei ymmärrä, vaikka ne olisi kirjoitettu selvällä käsialalla. Korttia on monin osin hyvin vaikea lukea, se on täynnä erittäin tiivistä ilmaisua, jota ei selvästi ole kirjoitettu lukija vaan sotilashallinto mielessä.

”Selitykset osalle lyhenteistä löytyvät meidän kotisivuilta. Siellä on luettelo yleisimmin käytetyistä lyhenteistä, siitä voi olla apua”, Ylönen-Peltonen sanoo. Samoin verkossa on opas kantakortin lukemiseen.

Kortista näkee myös, että se on myöhemmin pääasiassa yhden kirjoittajan tekemä kooste useiden vuosien merkinnöistä. Tämän huomaa kohdasta Palvelus puolustusvoimissa, joka kattaa neljäntoista vuoden ajanjakson, mutta jossa käsiala pysyy samana.

Maailman tilanne alkoi näyttää uhkaavalta 30-luvun lopulla ja isoisäkin joutui kertausharjoituksiin 1938. Sitten tuli sota. Papalla se alkoi pari viikkoa talvisodan syttymisen jälkeen eli joulukuun puolivälissä 1939 tykistön radioaliupseerina. Kantakortin mukaan hän osallistui taisteluihin ensin pohjoisessa Sallassa ja myöhemmin Viipurinlahdella Vilajoella. Ne olivat molemmat pahoja paikkoja, mutta ei tuolloin tainnut helppoja paikkoja ollakaan.

Yksi olennainen sarake pysyi tyhjänä kaikki sotavuodet: monta riviä on kantakortissa tarjolla haavoittumisten, sairastumisten, kaatumisen tai katoamisen varalle, mutta ne ovat tyhjät. Onnekas mies ainakin tältä osin.

Keväällä 1940 Mäkinen pääsi takaisin kotiin. Tätä elämää ei kestänyt pitkään: vähän yli vuosi myöhemmin eli kesäkuussa 1941 alkoi pidempi reissu, jatkosota.

Merkintöjen mukaan hän oli kiväärimiehenä viestipataljoona 23:ssa, sittemmin myös kivääriryhmän ja radioryhmän johtajana. Taistelupaikat ovat tunnettuja: muun muassa Korpiselkä, Loimola, Pitkäranta, Aunus, Syväri. Nämä tiedot ovat ehkä kiinnostavinta kantakortin tarjoamaa tietoa, koska kyseisistä taistelupaikoista on kirjoitettu puolen kirjaston verran historiaa. Emme vain tienneet, että isoisäkin oli siellä.

Tulisista paikoista huolimatta pelkkää tyhjää on kohdassa Hoidettu sairaaloissa. Ehkä myös juuri näiden taistelupaikkojen takia hän ei halunnut sotavuosistaan jälkipolvilleen kertoa.

Täyttä tyhjää on myös kohdassa Rikokset, rangaistukset ja niiden sovitukset. Yksi mitalikin tuli.

Lopuksi vielä tärkein: kotiutettiin 8. marraskuuta 1944. Isoisän ei siis tarvinnut enää lähteä Lapin sotaan. Koko palvelusajaksi on kirjattu kolme vuotta, neljä kuukautta ja 21 päivää. Siinä ajassa opiskelisi itselleen kunnollisen ammatin.

Kantakorttien tilaaminen on jatkuvasti suositumpaa. Isien ja isoisien sotavuodet selvästi kiinnostavat suomalaisia, varsinkin silloin kun jostakin sotavuodesta tulee kuluneeksi tasavuosia. Tilaamisessa vain kestää tällä hetkellä. Siihen on syynä uusi nettisivu sotapolku.fi.

”Viime vuonna julkistettu sotapolku.fi-sivusto kasvatti meidän tilausmääriämme ennätyksellisesti. Viime vuonna kantakorttien toimitusaika oli kaksi viikkoa, nyt kysyntä on pidentänyt toimitusta noin kahteen kuukauteen”, Ylönen-Peltonen sanoo.

Seuraava vaihe sotavuosien vaiheiden selvittämisessä on työläämpi, mutta voi tuottaa tarkempaa tietoa. Kantakortista ilmenee, missä joukko-osastossa sotilas on kulloinkin ollut. Se on olennainen tieto, koska sen avulla voi päästä lukemaan joukko-osaston päiväkirjoja. Niitäkin löytyy verkosta.

”Sodan ajan joukko-osastotiedot ja palvelustiedot ovat ratkaisevia, jos haluaa jatkaa tutkimustaan. Sen tiedon perusteella voi lukea joukko-osaston sotapäiväkirjoja, jotka on digitoitu ja luettavissa Kansallisarkiston digitaaliarkistossa”, Ylönen-Peltonen neuvoo.

Myös sotapolku.fi:tä voi kokeilla, kun tietää joukko-osaston. Sivustoa rakennetaan vapaaehtoisvoimin, eikä se ole täysin kattava. Sinne voi syöttää joukko-osaston nimen, jonka jälkeen näkee sen liikkeet kartalla sodan aikana.

”Jos kohdehenkilö sattuu olemaan jossakin näistä joukko-osastoissa, niin siellä voi seurata sen liikkeitä.”

Isoisä siis palveli ainakin aseenkorjauskomppaniassa ja viestipataljoona 23:ssa. Sen sotapäiväkirjoja löytyy arkistosta kuvattuna satoja tai tuhansia sivuja.

Mutta eteen tulee yleinen ongelma. Sivut ovat erittäin vaikeita lukea, koska ne kirjoittaneilla kirjureilla ja upseereilla oli usein vaikeaselkoinen, vanhahtava käsiala. Sanan sieltä ja täältä pystyy ymmärtämään, mutta kokonaisuuksia ei oikein.

”Käsialoja on hyvin erilaisia. Osasta näkee, että ne on kirjoitettu in situ, eli tilanteessa, mutta osasta pystyy päättelemään, että ne on jälkeenpäin kirjoitettu puhtaaksi. Hyvin koukeroinen teksti voi viitata siihen, että on ollut aikaa tehdä sitä”, Ylönen-Peltonen sanoo.

Joskus sentään pääsee seuraamaan sivukaupalla esimerkiksi varustetarkastusta asemasotavuodelta 1943, josta selviää miesten toive saada nahkakintaita ja enemmän leipää raskaiden töiden vuoksi. Myös sähkövaloa toivotaan. Joulujuhlissa kuultiin saksalaista soittokuntaa ja esikuntakorsussa juhlat jatkuivat myöhään.

Nimeltä mainitaan lähinnä upseereita. Alikersantti tai keväästä 1944 kersantti Mäkistä ei ainakaan heti löydy.

Sotaretkiselvittelyn kolmas vaihe edellyttää jo vierailua Kansallisarkiston tutkijasaliin, mutta tämä saa osaltamme jäädä toistaiseksi odottamaan. Saliin voi tilata tutkittavakseen joukko-osaston päiväkäskyt. Niistä saattaa hyvällä onnella löytyä tuttu nimi, mutta mitään hakukonetta ei ole: nimi löytyy tai on löytymättä vain kahlaamalla läpi koko valtavan aineiston.

”Jos haluaa alusta loppuun seurata jonkun miehen vaiheita kantakorttia tarkemmin, niin joukko-osaston päiväkäskyistä näkyvät esimerkiksi siirrot joukko-osastosta toiseen, lomat ja rangaistukset. Mutta se vaihtelee, miten paljon niitä on säilynyt”, sanoo Ylönen-Peltonen.

Tässä vaiheessa täytyy Ylösen-Peltosen mukaan jo käytännössä tietää, mitä etsii, jotta työllä on merkitystä.

”Joistakin henkilöistä ei löydy kuin merkintä jostakin varusteiden kuittaamisesta tai lomakirjasta, joistakin voi löytyä enemmän, riippuu tehtävistä, komennuksista tai jos niitä on, niin rangaistuksista. Niistä voi löytyä kuulustelupöytäkirjoja tai kenttäoikeuden asiakirjojakin.”

Isoisän kantakortista löytyy vielä yllättävän myöhäinen merkintä. Muutto hänen Valkeakoskelle rakentamaansa rintamamiestaloon kirjattiin korttiin vasta vuonna 1969, yli 20 vuotta myöhässä.

”Niin kauan kuin kantakorttia säilytettiin sotilaspiirissä, merkintöjä saatettiin tehdä. Esimerkiksi ylennyksiä saatettiin täydentää siihen asti. Mutta kun kortti on siirtynyt päätearkistoon, merkintöjä ei ole enää tehty. Siksi osa ylennyksistä saattaa puuttua.”

Fakta

Helppo tilata, kun jaksaa odottaa


  Kantakortin tilaus käy melko kätevästi rekisteröitymällä Kansallisarkiston Astia-nimiseen palveluun. Osoite on arkisto.fi.

  Tilaamiseen tarvitaan verkkopankkitunnukset. Hinta on 65 senttiä sivulta ja toimitusmaksu 11,50 euroa.

  Palvelu on ruuhkautunut ja toimitus voi kestää pari kuukautta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Talvisota
  • Jatkosota
  • Sukututkimus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan terroritekona – poliisin mukaan epäilty on Marokon kansalainen

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    4. 4

      Pääministeri Sipilä: Ei ole mitään näyttöä siitä, että Turun puukotukset olisivat olleet terroritekoja

    5. 5

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    6. 6

      Ruotsalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    7. 7

      Mikä on epäillyn motiivi? Liittyykö poliisin haltuun ottama pakettiauto tekoihin? HS listasi viisi avointa kysymystä Turun puukotuksista

    8. 8

      ”Emme enää näytä uskottavalta vaihtoehdolta nuorelle arvoliberaalille sukupolvelle”, sanoo Sdp:n Sanna Marin surkeista kannatusluvuista

    9. 9

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    10. 10

      Miten kovaa Mo Farah oikein juoksee? Tältä näyttää, kun tavallisten ihmisten juoksumatto asetetaan mestarin vauhtiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    4. 4

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    5. 5

      HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni – poliisi vahvistaa sivullisten suojelleen ihmisiä

    6. 6

      Pääministeri Sipilä: Ei ole mitään näyttöä siitä, että Turun puukotukset olisivat olleet terroritekoja

    7. 7

      Ruotsalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    8. 8

      Yksi sairaalaan Turun puukotustapauksen takia tuoduista on kuollut – kahdeksan hoidossa

    9. 9

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    10. 10

      Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    5. 5

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    6. 6

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    7. 7

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    8. 8

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    9. 9

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    10. 10

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    11. Näytä lisää