Kotimaa    |   HS-analyysi

Suomen ongelmat jatkuvat ja pääministeri Sipilä näyttää hyytyneen – miksi hallitus ei uskaltanut tehdä suuria päätöksiä?

Kuntavaalimenestys, perus­suomalaisten puheenjohtajapeli, rahapula ja ärtyneet ammattiliitot nakertavat hallituksen tarmoa.

Hallitus näyttää puolivälitarkastelunsa perusteella luottavan siihen, että orastava talouskasvu hoitaa suurimman osan sen töistä loppukaudella.

Puolivälitarkastelu on paikka, jossa pitäisi tehdä lopun hallituskauden suurimmat päätökset. Ne ehditään vielä viedä maaliin, ennen kuin eduskuntavaalipaniikki valtaa puolueet ja päätöksenteko käy entistäkin vaikeammaksi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) sanoi jo ennen puoliväliriihtä, että ”kipeät päätökset” on nyt aika lailla tehty, ja hallituksen tehtäväksi jää kasvun vauhdittaminen. Sipilä arvioi maanantaina, että kahden prosentin talouskasvulla nykyhetkestä vaalikauden loppuun hallitus pääsisi 72 prosentin työllisyystavoitteeseensa.

Vieressä nyökytteli valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok). Orpon oma ministeriö kertoi tosin helmikuussa, että 72 prosentin työllisyysasteesta ollaan jäämässä kauaksi, ja ongelmia riittää kasvun piristymisestä huolimatta.

Ministeriö vaati tuolloin hallitukselta tehokkaita politiikkatoimia, jotta työ ja sen tekijät saataisiin Suomessa kohtaamaan paremmin.

Hallituksen toimintatarmo olisi ehkä muuten säilynyt, mutta tässä välissä käytiin kuntavaalit, jotka menivät keskustalta ja perussuomalaisilta plörinäksi. Hallituskatraasta vain kokoomus selvisi jotenkuten, kiitos Helsingin ja Jan Vapaavuoren (kok) äänivyöryn.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ilmoitti jo ennen kuntavaaleja luopuvansa puheenjohtajan paikasta.

Puolueessa on nyt puheenjohtajapeli käynnissä, ja lopputuloksena on ei-Soini, joka tekee sen mitä kenttäväki vaatii eli ”kirkastaa” puolueen linjaa.

Siis puheenjohtaja, joka alkaa ajaa kansanäänestystä EU:sta ja tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Ne ovat asioita, joita keskusta ja kokoomus eivät pidä erityisen tärkeinä tällä hetkellä.

Perussuomalaisten henkisestä tilasta kertoo jotain se, että ruotsin kielen nitistäminen näyttää olevan puolueelle tärkeämpää kuin se, miten valtio tukee lapsiperheitä. Puolue juhli maanantaina päätettyä kielikokeilua ja samaan aikaan teki kaikkensa estääkseen sen, että tämä hallitus ei edes selvitä, onko vanhempainvapaissa uudistamistarvetta.

Sampo Terho vielä kävisi hallituskumppaneille kansanäänestysflirttailustaan huolimatta, mutta jos puheenjohtajakilvan lopputuloksena on rasistisista kirjoituksista tuomittu Jussi Halla-aho, siihen päättyy perussuomalaisten hallitustaival.

Se ei tarkoita, että porvarihallitus kaatuisi ja järjestettäisiin ennenaikaiset eduskuntavaalit. Perussuomalaisten väistyminen tarkoittaisi, että Rkp voisi palata hallitukseen. Lisäksi kristillisdemokraateilla vahvistettuna Sipilä saisi niukan enemmistöhallituksen.

Perussuomalaiset jäisivät oppositioon 38 edustajallaan, ja hallitukseen nousisivat Rkp (10 kansanedustajaa) sekä kristillisdemokraatit (5 edustajaa).

Suomessa ei ole ollut tapana koota hallituksia hiuksenhienojen enemmistöjen varaan, koska sellaiset hallitukset voivat kaatua luottamusäänestyksiin eivätkä välttämättä saa esityksiään eduskunnassa läpi.

Mutta jos Sipilän hallitus kaatuisi perussuomalaisten lähtöön, siinä menisivät samalla hallituksen uudistukset – niitä ei ole ehditty tehdä loppuun, toisin kuin ”kipeitä päätöksiä”.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja keskustalle tärkeät 18 uutta maakuntaa ovat vielä hyväksymättä. Osa niitä koskevasta lainsäädännöstä on vielä tulematta eduskuntaan.

Keskustan puheenjohtajalle Juha Sipilälle näyttää käyneen kuin entiselle maratoonarille: alku tuli vedettyä reipasta vauhtia, kunnes 30 kilometrin kohdalla tulee törmäys ”seinään”. Voimat ovat ehtyneet, krampit alkavat, ja koko touhun järkevyys tuntuu kyseenalaiselta. Keskeyttäminen pyörii mielessä.

Kannustusjoukotkin alkavat harventua. Keskustan puolueväelle kuntavaalitulos oli herätys. Maakunnat saatiin, tai ainakin lakiesitys niistä, mutta sen hintana on tehty politiikkaa, josta kansa rankaisi.

Sipilä sanoi hallitusta muodostettaessa, ettei hän ole nykyisissä tehtävissään neljän vuoden kuluttua, jos tuloksia ei tule. Sipilä sanoi tuolloin, että poliittista kulttuuria on muutettava tulosvastuulliseksi: ”Tulos tai ulos.”

Hallituksen ministerit hokivat hokemasta päästyään kevään mittaan, että työllisyys on puoliväliriihen tärkein asia. Kovin ihmeellisiä päätökset eivät olleet. Hallitus toki voi perustella, että kaikki päätökset ajavat loppujen lopuksi työttömyyden vähentämistä – jopa perussuomalaisten ylistämä kielikokeilu.

Todellisia suuria työvoimapoliittisia päätöksiä hallitus ei kuitenkaan uskaltanut tehdä. Syitä on useita.

Yksi syy ovat lähestyvät vaalit. Kokoomus olisi valmis kurmuuttamaan työttömiä nykyistä enemmänkin, mutta etenkin perussuomalaisille vähempiosaiset ovat edelleen tärkeitä äänestäjiä.

Toinen on työmarkkinajärjestöjen pelko. Ensi syksynä ovat palkkaneuvottelut. Hallitus ei halua raivostuttaa palkansaajaliikkeen aktiiveja, joista yhä suurempi osa on saanut tarpeekseen kilpailukykysopimuksesta ja muista palkansaajilta pyydetyistä kollektiivisista uhrauksista yhteisen talouskasvun eteen.

Jo aikaisemmin julkaistu päätös ”aktiivimallista” ärsyttää SAK:n kenttää, vaikka STTK ja Akava eivät sitä kovin pahana pidäkään. Mallissa työttömyysturva heikkenee, jos työtön ei ole aktiivinen.

Kolmas syy on rahapula. Isommat uudistukset työvoimapolitiikassa tarvitsisivat rahaa. Esimerkiksi Ruotsissa on monta kertaa enemmän työvoimaviranomaisia. Siellä työttömiä autetaan huomattavasti henkilökohtaisemmin takaisin työelämään kuin Suomessa. Nyt rahaa tuli vähän lisää, mutta ei kummoisesti.

Esitetyt tiukennukset työttömyysturvaan ja aikeet tiukentaa karensseja toimisivat paremmin, jos toisella puolella olisi nykyistä enemmän työvoimaa. Voi siis käydä, ettei pelkkä keppi riitä, vaan pitäisi olla ohjaajia, jotka hoitaisivat, ettei keppi osu.

Hallitus on tehnyt paljon erilaisia pieniä toimia työttömyysturvaa tiukentaessaan, mutta paljon voi muuttua ihan pian, kun työvoimapalvelut siirtyvät maakunnille. Työmarkkinajärjestöjen mielestä hallituksen olisi pitänyt tehdä laajempi työvoimapoliittinen uudistus eikä useita pieniä, koska koko työvoimahallinto muuttuu pian.

Edessä voi olla paheneva työvoimapula samaan aikaan, kun pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy ja yhä suurempi osa putoaa lopullisesti työvoiman ulkopuolelle, kuten kävi kovan työvoimapolitiikan vuosina 1990-luvun alun lamassa.

Riidat työmarkkinajärjestöjen kanssa jatkuvat varmuudella, jos hallitus ei lisää työvoiman uudelleen koulutukseen rahoja.

Pienenä sivuhuomautuksena tilaisuudessa sanottiin, että hallitus käynnistää valmistelut työllisyyttä ja toimeliaisuutta parantavasta, eriarvoisuutta vähentävästä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta.

Tätä ovat toivoneet muun muassa työmarkkinajärjestöt, mutta tämä hallitus ei sitä ehdi toteuttaa.

Tästä voi tulla seuraava Sata-komitea, jonka yrittämä sosiaaliturvauudistus päättyi muutama vuosi sitten muhkeaan riitaan ja täydelliseen vesittymiseen.

Valmistelussa otetaan huomioon muun muassa perustulokokeilu ja paljon kohua herättänyt selvitys ”osallistumistulosta” eli vastikkeellisesta sosiaaliturvasta.

Lisäksi selvitetään kustannus-, työllisyys-, tulonjako- ynnä muut vaikutukset, jos asumisen tukeminen irrotetaan toimeentulotuesta ja hoidetaan pelkästään asumisen tukien kautta.

Työmarkkinajärjestöt eivät ole ainoa taho, jonka kanssa hallitus joutuu loppukauden kahnauksiin. Yliopistot ja koulut eivät ole toipuneet leikkauksista, eivätkä nyt tehdyt paikkaukset tilannetta paranna etenkään perustutkimuksen asemaa.

Tutkimus tuli lisää rahaa kahdessa vuodessa 120 miljoonaa lisää, mutta Suomi on laajasti ottaen edelleen se maa Euroopassa, joka on viime vuosina vähentänyt tutkimusrahoitusta.

Hallitus ryhtyi tarmolla karsimaan yritystukia, mutta lobbarit olivat jälleen kerran vahvempia. Yhtään leikkausta hallitus ei uskaltanut tehdä, vaikka alun perin se etsi 200 miljoonan euron leikkauksia. Näihin se palaa budjettiriihessä.

Sekä Suomen että hallituksen ongelma ovat samat nyt tehtyjen päätösten jälkeen, vaikka talouskasvu nyt tuskaa lieventääkin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kehysriihi
  • Politiikka
  • Sipilän hallitus
  • Puolueet

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Flow-festivaalin välikohtauksesta julkaistiin video – ruoka lentää, kiljumista, järjestyksenvalvojat kiskovat dj:n alueelta

    2. 2

      Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo valittiin Helsingin uudeksi piispaksi – ”Nyt Suomen kirkko on taas siinä tilanteessa, että kaikki kymmenen piispaa ovat miehiä”

    3. 3

      Suomessa on jo niin paljon julkisesti hölynpölyyn hurahtaneita, että jopa ”ajatuksia lukeva” Pete Poskiparta kavahtaa

    4. 4

      Espoo tyrmäsi pyörätuolissa istuvan Olivian, 9, koulukyydin musiikkiluokalle – koulumatka olisi pidentynyt 800 metriä

    5. 5

      Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

    6. 6

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    7. 7

      Hybridiautojen myynti kasvaa: Suomi-Mersu nousi tilaston yllättäjäksi – autoverossa huima ero dieseliin

    8. 8

      Game of Thronesin seuraava jakso julkaistiin vahingossa etuajassa HBO Nordicilla

    9. 9

      Pekka Sauri arvioi Pentti Linkolan elämäkerran: Kun Persianlahden sota syttyi, Linkola toivoi ”huomattavaa tappamista”

    10. 10

      Räväkkä tv-koomikko haluaa Helsingin piispaksi: liberaalina pidetty kirkkoherra Teemu Laajasalo onkin ”kaappikonservatiivi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Toimittaja kokeili, saako todennäköisesti sinultakin kerättävästä ”nimettömästä” selaustiedosta selville, kuka olet ja missä surffailet – saa, todella helposti

    2. 2

      Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      Halla-aho vaatii Helsingin kohtuuhintaisten asuntojen kohdentamista työssä käyville – Vapaavuori: ”Tämän tyyppiseen diskriminaatioon ei ole mahdollisuutta”

    5. 5

      Ateistia pidetään moraalittomampana kuin uskovaa, paitsi Suomessa – tutkijat selvittivät ihmisten ennakkoluulot erikoisella kyselyllä sarjamurhaajista

    6. 6

      Olen miehille joko vitsi tai huumorintajuton ”feminatsi” – Miksi sovinistisia vitsejä pitäisi sietää?

    7. 7

      Flow-festivaalin välikohtauksesta julkaistiin video – ruoka lentää, kiljumista, järjestyksenvalvojat kiskovat dj:n alueelta

    8. 8

      Jaksoarvio: Game of Thronesin viidennen jakson tärkein paljastus saattoi jäädä huomaamatta

    9. 9

      Lihaksikas ihminen voikin olla huonossa kunnossa – Hyvä kunto tarkoittaa ennen kaikkea toimintakykyä, sanoo fysioterapeutti

    10. 10

      Obaman rasisminvastainen tviitti nousi maailman tykätyimmäksi – Ku Klux Klanin entinen johtaja puolestaan kiittelee Trumpia Twitterissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Hirveät taudit piinaisivat meitä jos rokotuksia ei olisi, ja moni suomalainen on unohtanut sen, sanoo professori – ”Minulla oli huone täynnä lapsia, jotka eivät oppineet puhumaan yhtään sanaa”

    3. 3

      Tekstiviesti vieraalta naiselta muutti Tonin elämän – Pettämisestä kuuleminen voi musertaa, mutta anteeksianto on usein paras selviytymiskeino

    4. 4

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      HS testasi eineslihapullat: Raati löysi kaksi pyörykkää, jotka nousivat ylitse muiden

    7. 7

      Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

    8. 8

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    9. 9

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    10. 10

      Nyt on jollakulla ollut ylimääräistä aikaa: Malminkartanon täyttömäen portaiden yli 200 askelmaa maalattiin valkoisiksi keskiviikkoyönä

    11. Näytä lisää