Kotimaa

Amiraali Juhani Kaskeala seisoi ystävänsä Mauno Koiviston rinnalla vuosia: Auton takapenkillä laulettiin virsiä, Neuvostoliitossa juotiin piilopullosta ja lomalla purjehdittiin

Puolustusvoimain entinen komentaja, amiraali Juhani Kaskeala toimi tasavallan presidentti Mauno Koiviston adjutanttina seitsemän vuotta. Miehet tapasivat viimeisen kerran viime kuussa. ”Hän ojensi karhumaisen kätensä ja sanoi, että no niin, no niin, hei sitten”, Kaskeala kertoo.

Puolustusvoimain entisellä komentajalla, amiraali Juhani Kaskealalla on lämpimiä muistoja edesmenneestä presidentistä Mauno Henrik Koivistosta. Koivisto, 93, kuoli perjantaina Meilahden sairaalassa.

Kaskeala seisoi Koiviston rinnalla seitsemän vuotta adjutanttina ja seurasi läheltä historiallisia muutoksia Suomen sisä- ja ulkopolitiikassa. Kaksikosta tuli ystävät.

Kaskeala tapasi Koiviston viimeisen kerran huhtikuussa Koiviston hoitokodissa. Koivisto oli virkeä, Kaskeala kertoo. Miehet puhuivat sotamuistoista.

”Hän sanoi, että kyllä se oli kova paikka, kun joutui silmätysten neuvostosotilaan kanssa. Että jompikumpi meistä tässä tilanteessa kuolee. Keskustelimme näistä eettisistä pohdinnoista rivisotilaan perspektiivistä”, Kaskeala sanoo.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Hänellä oli hämmästyttävän hyvin muistissa kaikki, sotakaverien nimiä myöten.”


Koivisto puolusti Suomen itsenäisyyttä rintamalla Neuvostoliittoa vastaan, mutta hän oli rauhan mies.

Kaskeala muistelee, miten Koivisto pyrki aina ymmärtämään myös toista osapuolta. Hän käännätti suomeksi venäläisen S. P. Platonovin toimittaman teoksen Taistelut Suomen rintamalla 1941–1944 (1976) ja käski Kaskealan lukemaan sen.

Ylipäällikkönä Koivisto sementoi siviilijohdon Puolustusvoimiin kaikissa tilanteissa. Sota on liian tärkeä asia kenraaleille jätettäväksi, Kaskeala kuvailee Koiviston ajattelua.

”Hän ilmoitti yksiselitteisesti, että mikäli Suomi joutuu kriisiin, tasavallan presidentti säilyttää kaikissa olosuhteissa ylipäällikkyyden eikä luovuta sitä. Hän halusi, että Suomea johdetaan kaikissa olosuhteissa Helsingistä. Rupesimme rakentamaan suoja- ja johtamisjärjestelmiä tätä varten.”

Koivisto halusi aina muistaa sodassa kaatuneita, Kaskeala sanoo. Hän oli opettanut Koivistoa purjehtimaan, ja ystävät lähtivät yhdessä lomamatkalle Australiaan vuonna 1985. Sitten matkaa jatkettiin Havaijille, jonne japanilaiset olivat hyökänneet ja vetäneet Yhdysvallat mukaan toiseen maailmansotaan.

”Presidentti ilmoitti etukäteen, että haluaa käydä Pearl Harborissa laskemassa kukkalaitteen muistomerkille. Ei lomamatkalla olisi suinkaan tarvinnut lähteä laskemaan seppelettä, mutta hänessä oli vahva myötäeläminen muiden veteraanien kanssa”, Kaskeala sanoo.

”Sama tapahtui tietysti myös tuntemattoman sotilaan haudalla Kremlin vieressä.”


Vuosien saatossa Kaskealalle muodostui Koivistosta kuva isänmaallisena miehenä, jolla oli vahva eettinen vakaumus.

”Maan etu ennen omaa etua. Se oli itsestäänselvyys hänelle. Maan etua oli sentään puolustettu ase kädessä.”

”Tähän arvopohjaan liittyi myös uskonnollisuus. Hän osasi Raamattunsa edestakaisin ja siteerasi sitä. Kun ajelimme maakunnissa, istuin presidentin kanssa takana, jos olimme liikkeellä kaksistaan ilman rouvaa. Siellä me laulettiin paitsi Eldankajärven jäätä myös tuttuja lapsuuden virsiä. Täytyy sanoa, että ne jäivät mieleen hyvinä hetkinä”, Kaskeala sanoo.

Takapenkillä kuuli paljon myös Koiviston kuuluisaa fundeerausta, pohdiskelua.

”Presidentti oli esimiehenä hieman hankala, koska lausunnot olivat joskus kryptisiä. Ja kun hän antoi ohjeita, ne eivät oikeastaan olleet ohjeita vaan ääneen ajattelua”, Kaskeala muistelee.

”Viisaana ja tavattoman tietorikkaana ihmisenä hänen ajatuksensa kulki huomattavasti nopeammin kuin minun. Aika usein piti varmistaa, että herra presidentti, haluatteko siis tehdä näin, näin ja näin. Hän sitten ikään kuin nyökkäsi, että toimittaisiin muka niin, kuin minä esitin.”


Yksi Kaskealan mieleenpainuvista Koivisto-muistoista liittyy viinaan. Kaskeala ja Koivisto olivat Neuvostoliitossa vierailulla vuonna 1988 juuri ennen Neuvostoliiton hajoamista. Mihail Gorbatšovin kieltolaki oli voimassa, eikä viinaa tarjoiltu.

Moskovasta lähdettiin neuvottelujen ja illallisen jälkeen Kirgisiaan, Issyk Kulin vuoristojärvelle risteilylle.

”Maisemat olivat upeat. Oli kuitenkin kylmä, kuulas syysilma, ja presidentti oli viluinen.”

Kaskealan mukaan Koivisto kääntyi Neuvostoliiton ulkoministeriön protokollapäällikön puoleen ja totesi, että ennen vanhaan tässä tilanteessa olisi saatu jotain lämmittävää.

”Ja tämä hienosti harmaantunut vanhan koulun diplomaatti otti asiakirjasalkkunsa esiin. Se osoittautui asiapullosalkuksi. Hän napsautti lukot auki ja kysyi: herra presidentti, mitä saisi olla, tätä hetkeä olemme odottaneet”, Kaskeala muistelee.

”Koivisto tiedusteli tähän, mitäköhän protokolla sanoo. Ja virkamies vastasi: protokolla olette te, herra presidentti. Näin saimme siinä ryypyt lämmikkeeksi, venäläiset varmaan yhtä halukkaasti. Olimme riittävän kaukana Moskovasta.”


Koiviston vaatimaton tausta näkyi Kaskealan mukaan siinä, että hän ei pyrkinyt tekemään itsestään henkilönä isoa numeroa.

”Pompöösi aseman korostaminen ei missään tapauksessa istunut häneen. Yritimme yleensä löytää vaatimattomampia tekemisen muotoja, ja riisuimmekin isoja systeemejä. Esimerkiksi aikaisemmin, kun tasavallan presidentti lähti ulkomaille, päätösvaltaisen valtioneuvoston piti olla saattamassa häntä lentokentälle. Siitä luovuttiin.”

Presidentti-instituutiota Koivisto toki korosti ja arvosti korkealle, vaikka riisuikin sen valtaoikeuksia. Kaskeala arvioi, että tätä valtaoikeuksien riisumista Koivisto saattoi jossain määrin myöhemmin myös katua.

”Minulle jäi se vaikutelma, että kun hän katsoi seuraajiaan, hänen ajatuskulussaan presidentin asema viimesijaisena päättäjänä ulkopolitiikassa olisi voinut olla vahvempikin.”

Koivisto eli pitkän elämän. Hän nousi satamatyöläisestä valtakunnanpolitiikan huipulle, ja näki suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisen. Tätä taustaa vasten yhteiskunnan pitkäjänteiset instituutiot, kuten presidentti-instituutio, olivat Koivistolle tärkeitä.

Kaskeala muistelee tämän näkyneen Koiviston ajattelussa, kun kaksikko meni ennen Australian-lomamatkaansa Tokioon tapaamaan keisaria Hirohitoa.

”Suurlähettiläs, presidentti ja minä istuimme keisarin lähettämässä autossa. Presidentti sanoi meille: ajatelkaa, kun kävin kansakoulua – siellä opetettiin, että Japanin keisarin nimi on Hirohito. Nyt olemme menossa tapaamaan samaa henkilöä, joka on japanilaisille puolijumala.”

Koivisto oli vaatimaton mutta tarvittaessa kovaluonteinen. Irtautuminen Neuvostoliitosta oli todella määrätietoinen ja tietyllä tavalla hiljaa tehty liike, Kaskeala sanoo.

”Ja kyllä se määrätietoisuus ja kovuus näkyi myös siinä, miten hän saattoi kommentoida joidenkin poliitikkojen tekoja erittäin kovin sanoin. Sisäpolitiikassa tulee mieleen se, miten kassakaappisopimus heitettiin syrjään. Kyllä hänen luonteensa kaikille valkeni, kun Harri Holkeri tuli tapaamaan presidenttiä.”

Kassakaappisopimus oli keskustan, kokoomuksen ja Rkp:n sopimus porvarihallituksesta vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen. Koivisto närkästyi sopimuksesta ja nimitti hallituksen muodostajaksi Holkerin kokoomuksen puheenjohtajan Ilkka Suomisen sijasta.


Kaskealan ei tarvitse pitkään miettiä, kun häneltä kysyy, mikä on Koiviston suurin perintö.

”Suomalaisen yhteiskunnan saattaminen kylmän sodan ja tavallaan erittäin jähmeiden valtarakenteiden kaudesta normaaliin enemmistöparlamentarismiin. Ja Suomen kansainvälisen aseman vahvistaminen.”

Kun Kaskeala ja Koivisto tapasivat viimeisen kerran huhtikuussa, miehet puhuivat sotamuistojen lisäksi juuri Suomen kansainvälisestä asemasta.

Koivisto loi vahvan siteen Yhdysvaltain varapresidenttiin George H. W. Bushiin, joka arvosti Koiviston Neuvostoliiton-tuntemusta ja veteraanitaustaa. Sen seurauksena myös presidentti Ronald Reagan saapui vuonna 1988 Helsinkiin matkalla tapaamaan Gorbatšovia. Reaganin ulkoministeri George Shultz kävi Helsingissä peräti kuusi kertaa matkalla Moskovaan.

”On jäänyt ehkä hieman vähälle huomiolle, miten suuri merkitys sillä oli, että Koivisto toimi kahden silloisen supervallan välien sillanrakentajana”, Kaskeala sanoo.

Kaskeala muistelee, miten presidentinlinnan 3. kerroksessa, presidentin työhuoneen vieressä, keskusteltiin amerikkalaisten kanssa Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton suhteista pyöreän lounaspöydän ääressä.

”Istuin silloisen Reaganin kansallisen turvallisuuden neuvonantajan Colin Powellin vieressä. Ja sain seurata, miten presidentti Koivisto puhui viisaasti: hän ei sanellut ohjeita vaan kertoi venäläisestä ajattelusta ja Neuvostoliiton omista turvallisuushuolista”, Kaskeala sanoo.

”Kävimme läpi isoja aseistariisuntakysymyksiä, koska presidentin aito huoli oli ydinvarustelu. Se sai kaikupintaa näissä keskusteluissa Shultzin kanssa.”

Kaskeala ja Koivisto tapasivat viimeisen kerran huhtikuussa Wilhelmiinan hoitokodissa Pikku-Huopalahdessa Helsingissä.

Miehet puhuivat toista tuntia. Mitään selkeitä jäähyväisiä ei ollut. Se ei ollut Koiviston tapa.

”Siinä piti ymmärtää lähteä, että nyt on aika täysi. Hän ojensi karhumaisen kätensä ja sanoi, että no niin, no niin, hei sitten.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

    2. 2

      Pidättely sekoittaa suoliston eikä hyvältä tuntuva vatsa aina voi hyvin – Nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    3. 3

      Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi, nousi liikkeen vanhimmistoon ja salaisuuden paljastuttua joutui sen eteen – ”Olen tiennyt aina kristallinkirkkaana, että pidän miehistä”

    4. 4

      Nuoret kiinalaiset matkailijat haluavat Suomesta mustikkapiirakkaa ja prinsessa Leian koruja – ”He ostivat 42 000 euron edestä kelloja ja koruja

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Katossa reikä ja kellarissa vettä – pala suomalais-virolaista kulttuurihistoriaa uhkaa tuhoutua rakennusyhtiön omistuksessa

    7. 7

      Suomessa leikittiin ”Kuka pelkää mustaa miestä” kunnes se kiellettiin rasistisena – mutta ajattelivatko lapset oikeasti tummaihoista ihmistä leikeissään? Vastaa kyselyyn

    8. 8

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    9. 9

      Muistisairauksia on todettu jo kolmekymppisillä – Unohtelu ja väsymys johtuvat yleensä silti jostain muusta kuin muistisairaudesta

    10. 10

      Vaikka olimme tehneet jakeluvirheilmoituksen jo kaksi kertaa, Posti jatkoi kirjeiden lähettämistä väärään osoitteeseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    2. 2

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    3. 3

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    4. 4

      Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

    5. 5

      Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

    6. 6

      Ammattikouluissa ei tarvitse osata mitään saadakseen tutkinnon, arvioi tutkija – HS:n kyselyn mukaan opettajilla on paine päästää kaikki läpi kursseista

    7. 7

      Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö, johon tulee 15 uutta virkaa – Sipilä: ”Olen huomannut, miten tärkeää tutkimukseen perustuva tieto on”

    8. 8

      Päivähoidon maksut alenevat – keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat yli 1 200 euroa vuodessa

    9. 9

      Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

    10. 10

      ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

    5. 5

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    8. 8

      ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”
    3. Voimakas maan­järistys surmannut yli 140 ihmistä Meksikossa, uhriluvun pelätään nousevan huomattavasti – järistys runnoi myös miljoona­kaupunki Méxicoa
    4. Tunti sitten
    5. Vaikka olimme tehneet jakeluvirheilmoituksen jo kaksi kertaa, Posti jatkoi kirjeiden lähettämistä väärään osoitteeseen
    6. Eduskunnan budjettiurakka alkaa – edessä on satoja puheenvuoroja, määrärahatoiveita ja äänestyksiä, mutta lopuksi muuttuu vain vähän
    7. Kiima tekee kipeää tammoille ja kilpailemisesta tulee haastavaa – ”Kilpailupaikalla se huutaa kovaa Baccara-kaverinsa perään”
    8. Meteoriitti teki tiilikattoon reiän ja lävisti viisi senttiä paksun lankkulattian – Suomessa meteoriitit ovat lojuneet nurkissa ja päätyneet lasten leikkeihin
    9. Mykkäkouluja, politiikan välttelyä puheenaiheena – Puolan jako kulkee nyt perheiden sisällä
    10. Pidättely sekoittaa suoliston eikä hyvältä tuntuva vatsa aina voi hyvin – Nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja
    11. Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi, nousi liikkeen vanhimmistoon ja salaisuuden paljastuttua joutui sen eteen – ”Olen tiennyt aina kristallinkirkkaana, että pidän miehistä”
    12. Katossa reikä ja kellarissa vettä – pala suomalais-virolaista kulttuurihistoriaa uhkaa tuhoutua rakennusyhtiön omistuksessa
    13. Näytä lisää