Valikko
Kotimaa

Turkoosinkirkkaaksi hetkessä muuttunut suomalaisjärvi herättää ihailua ja epäilyä: Onko kemikaalikäsittely varmasti turvallinen? Entä voitaisiinko sillä kirkastaa myös Töölönlahti?

Littoistenjärven ihmepuhdistus sai valtiolta ison potin rahaa. HS selvitti kemikaalisiivouksen riskit ja mahdollisuudet.

Varsinaissuomalaisen Littoistenjärven uimarannoille vaelsi perjantaina tasaisena virtana ihmisiä. Valtaosa heistä oli tullut katsomaan ihmeellistä, välimerellistä järveä.

Kaarinan ja Liedon rajalla sijaitseva, pahasti rehevöitynyt järvi muuttui viime viikon kemiallisen puhdistuksen myötä turkoosina hehkuvaksi. Entisen sinilevälammikon vesi on nyt poikkeuksellisen kirkasta.

”Vesi oli aiemmin niin sameaa, ettei pohjaa nähnyt. Nyt järvi on kuin etelässä. Ihanaa!” sanoo Littoistenjärveä perjantaina ihastellut kaarinalainen Marja-Leena Blomqvist.

Mutta kestääkö kirkkaus?

”Kyllä se siitä rupeaa todennäköisesti pikkuhiljaa samentumaan” arvioi kehittämispäällikkö Tero Väisänen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke). Hänen mukaansa kemikaalipuhdistus toimii järven kunnostusmenetelmänä, mutta sillä voi olla myös ei-toivottuja sivuvaikutuksia.

Jos kemikaalikäsittelyssä järveen tulee liikaa kemikaalia, järvestä voi Väisäsen mukaan kuolla vesieliöitä ja kaloja. Littoistenjärvellä happamuutta mittaavia pH-arvoja on seurattu tarkkaan, ja kaikki näyttäisi menevän hyvin. Torstain mittauksissa veden pH oli vajaat 6.

Muitakin riskejä on. Valon lisääntyminen voi riehaannuttaa vesikasvit, tai sitten käsittelyn vaikutus voi jäädä odotettua lyhyemmäksi.

”Kemikalointien vaikutus tahtoo palautua jonkun vuoden jälkeen. Sitten käsittely pitäisi uusia tai hoitaa järveä muutoin”, Väisänen sanoo.

Riskeistä huolimatta kemikaalipuhdistus tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Sillä voisi kirkastaa vaikka Helsingin keskustassa pahasti rehevöityneen Töölönlahden.

”Teoriassa kyllä”, Väisänen sanoo. Töölönlahdella ongelmana on tosin myös paksu kerros pilaantunutta maata, ja yksinomaan sen ruoppaaminen maksaisi noin kymmenen miljoonaa euroa.

Kauanko järvi kestää kunnossa?

Littoistenjärven operaation todellisen menestyksen näyttää aika. Aikaisempien kokemusten perusteella haarukka on lavea: ”3–44 vuotta”, sanoo kunnostusprojektin vetäjä Jukka Heikkilä.

Sauvolainen Ville Lehtikunnas ui Littoistenjärvessä ensi kerran yli 30 vuotta sitten, mutta uiminen ei ole kiinnostanut enää vuosiin. Perjantaina vedessä kahlaili Lehtikunnaksen kaksivuotias poika Miro.

”Näin netissä kuvia kirkkaasta vedestä. Ne herättivät epäuskoa, mutta nyt on pakko todeta, että kuvat puhuvat aivan totta. Tämä on kirkkaampi kuin koskaan”, Lehtikunnas sanoi.

Pääongelma järvellä ei kuitenkaan ollut veden sameus.

”Järvi on kärsinyt sinilevästä niin monta vuotta, että oli käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Joko järvi olisi vedetty soraa täyteen tai puhdistettu”, sanoo turkulainen Joonas Saralehto. Hän myöntää, että kemikaalin pumppaaminen järveen kuulosti alkuun hurjalta ajatukselta.

Sotkevatko kemikaalit luonnon tasapainon?

Syken Väisäsen mukaan järvien kemiallinen puhdistaminen jakaa mielipiteitä myös asiantuntijapiireissä.

”Onhan se luonnon kiertokulkuun puuttumista”, Väisänen sanoo. ”Kunnostuksella rehevöitymisen kehityskulkua voidaan kääntää takaisin päin.”

Hänen mielestään Suomessa kuitenkin riittää hyvin järviä myös kunnostettavaksi.

”En näe syytä, miksi ei voisi kunnostaa esimerkiksi taajamien lähellä olevia järviä, joihin kohdistuu virkistyskäytön painetta.”

Myrkyttävätkö kemikaalit järven?

Littoistenjärven veteen levitettiin viime viikolla polyalumiinikloridia. Kemikaali on samaa saostusainetta, jolla puhdistetaan juoma- ja jätevesiäkin.

”Raakakemikaalina se on myrkky. Muta kun sitä voidaan käyttää juomavedenkin valmistuksessakin, niin kyllä se oikein käytettynä tekee tehtävänsä”, Väisänen sanoo.

Kemikaali sitoo itseensä vedessä olevan, muun muassa levien kasvua kiihdyttävän fosforin. Kemikaali ja fosfori jämähtävät sitten järven pohjaan. Molempia aineita on järvissä ihan luonnostaankin, Väisänen huomauttaa. Aikaisemmin Suomessa on puhdistettu joitakin kymmeniä järviä rautapohjaisilla saostusaineilla – ja rautaakin järvissä on luonnostaan.

Väisänen itse on tutkinut menetelmää, jossa saostusaine pumpataan veden sijaan suoraan pohjasedimenttiin. Silloin ei saavuteta Littoistenjärven kaltaista välimerellistä kirkkautta, vaan vesi säilyy luonnollisen sameana, valuma-alueensa maan laadun mukaan ruskeana tai harmaana.

”Välimeren kirkkaus johtuu siitä, ettei siihen juuri valu humuspitoisia vesiä. Kun katsoo Espanjan tai Italian maisemia, niin onhan siellä toisen näköistä kuin Oulun seudun suolakeuksilla.”

Voitaisiinko kaikki Suomen järvet kirkastaa?

Littoistenjärven pilaantumisen syitä ei tarkkaan tiedetä, eikä rannoilla Heikkilän mukaan ole edes halua etsiä syyllisiä. Se voisi olla turhaa:

”Järvissä on koko meidän historiamme. Ne ovat muodostuneet jääkauden jälkeen, ja sitten niihin on huuhtoutunut maa-aineksia. Kaikki ihmisvaikutus kaskeamisesta alkaen on kerryttänyt sedimenttiä”, sanoo Tero Väisänen. Samalla sedimenttiin on kertynyt fosforia, joka vapautuessaan rehevöittää järveä.

Littoistenjärvi sopii kemiallisesti puhdistettavaksi, koska maatalous ei kuormita sitä ainakaan nykyisin. Todennäköisesti sen vesikin pysyy hyvin paikoillaan.

Ravinteikkaiden ja runsaiden valumavesien pilaamista järvistä kemikaalitkin todennäköisesti karkaisivat ennen aikojaan pois, sillä yleensä tällaisissa järvissä vesi viipyy järvessä vain lyhyen aikaa.

Valumavesien rehevöittämien järvien kunnostamisessa ensimmäinen konsti on ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Niille voi rakentaa suojakaistoja, ja imeyttää ravinteita järven sijasta kosteikkoihin. Vesikasvien poisto, hoitokalastus, hapetus tai ruoppaus voivat nekin toimia.

Syken arvion mukaan Suomessa on noin 1 500 kunnostuksen tarpeessa olevaa järveä.

Video näyttää, miten kemikaaleja laskettiin järveen. Juttu jatkuu videon jälkeen.


Voiko valtio tukea mökkijärven kunnostamista?

Littoistenjärven puhdistamiseen varattiin 2,5 vuoden ajalle noin puoli miljoonaa euroa. Suurimman laskun maksavat Heikkilän mukaan Liedon ja Kaarinan kunnat, ja ympäristöministeriö antoi 175 000 euroa.

Rahat tulivat hallituksen kärkihankkeesta nimeltä Ravinteet kiertoon ja vesistöt kuntoon. Hankkeen viimeinen rahoituskierros on edessä ensi keväänä, mutta jatkossa Littoistenjärven kaltaisia puhdistuksia tuskin tuetaan, arvioi neuvotteleva virkamies Antton Keto ympäristöministeriöstä.

”Kärkihankepolitiikassa halutaan kokeiluja, ja tässä on kyse sellaisesta”, Keto sanoo. Littoistenjärvenkin kohdalla rahoitusta harkittiin pitkään, ja vastaisuudessa halutaan nähdä, miten siellä käy.

”Menetelmään sisältyy myös riskejä, ja jos hanke menee huonosti, voi tapahtua ikäviä asioita.”

Jatkossa järvien kunnostamiseen on saatavilla enää pieniä ely-keskusten avustuksia. Niidenkin tulevaisuudesta ei ole tietoa, kun rahanjako tulee uusien maakuntien päätettäväksi.


    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Rehevöityminen
  • Järvet
  • Vesistöt
  • Töölönlahti
  • Helsinki
  • Sinilevä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Espoo täyttyy tornitaloista länsimetron myötä, Helsingissä ”merellinen siluetti” hillitsee nousuhimoja – tältä näyttävät seudun uudet tornit

    2. 2

      Leonardo da Vincin äidin arvoitus ratkesi viimein: Keksijä-taiteilija oli 15-vuotiaan orpotytön lapsi, josta varttui aikamme ylistetyin nero

    3. 3

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    4. 4

      Kaupunkipyörien palautuksissa ongelmia, käyttäjät saaneet lähes sadan euron mätkyjä – ”Kyllä tällaisesta väärinymmärryksestä johtuvat tilanteet on lähtökohtaisesti hyvitetty”

    5. 5

      Poliisi varoittaa: Karhu liikkuu Espoossa – myös siuntiolaiselta golfkentältä havainto

    6. 6

      Tutkimus vahvisti: Jos tunnistat kielteiset puolesi, ymmärrät paremmin myös muita

    7. 7

      Alkoholi­lain uudistus voi kaatua kokonaan – keskusta vastustaa vahvojen juomien tuloa kauppoihin

    8. 8

      Täytyykö kolmekymppisistä repiä kaikki irti, pohtii 34-vuotias isä ja luokanopettaja – Nyt hän hoitaa kotona lapsia, jotta ei tarvitse myöhemmin katua

    9. 9

      Tytöt ja nuoret naiset tinkivät ehkäisystä rahanpuutteen takia – ”Asun yksin ja mietin, ostanko ruokaa vai e-pillereitä”

    10. 10

      Moni juoksee lenkillä aivan liian kovaa – Jatkuva täysillä juokseminen voi jopa heikentää kuntoa, sanoo asiantuntija

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Fossiililöytö mullistaa ihmisen kehityshistorian: sukulinja erkani apinoista Euroopassa eikä Afrikassa

    4. 4

      Rikkaiden ja köyhien kuntien asukkaiden tuloissa isot erot – katso tienaatko enemmän kuin kotikuntasi asukas keskimäärin

    5. 5

      Täytyykö kolmekymppisistä repiä kaikki irti, pohtii 34-vuotias isä ja luokanopettaja – Nyt hän hoitaa kotona lapsia, jotta ei tarvitse myöhemmin katua

    6. 6

      Poikkeuksellinen tuomio: tuntematonta miestä puukottanut nuori nainen joutuu suorittamaan vankeutensa kokonaan

    7. 7

      Roger Moore on kuollut – rakastettu Bond-näyttelijä esitti salaista agenttia ”pilke silmäkulmassa”

    8. 8

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    9. 9

      Kaupunkipyörien palautuksissa ongelmia, käyttäjät saaneet lähes sadan euron mätkyjä – ”Kyllä tällaisesta väärinymmärryksestä johtuvat tilanteet on lähtökohtaisesti hyvitetty”

    10. 10

      Herttoniemestä kadonnut Harry Karjalainen löytyi kuolleena Sipoonkorvesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    4. 4

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    7. 7

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    8. 8

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    9. 9

      Ihon kunto kertoo koko elimistön vanhenemisesta – Runsas sokerinkäyttö voi veltostuttaa ihoa, sanoo professori

    10. 10

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    11. Näytä lisää