Valikko
Kotimaa

Turkoosinkirkkaaksi hetkessä muuttunut suomalaisjärvi herättää ihailua ja epäilyä: Onko kemikaalikäsittely varmasti turvallinen? Entä voitaisiinko sillä kirkastaa myös Töölönlahti?

Littoistenjärven ihmepuhdistus sai valtiolta ison potin rahaa. HS selvitti kemikaalisiivouksen riskit ja mahdollisuudet.

Varsinaissuomalaisen Littoistenjärven uimarannoille vaelsi perjantaina tasaisena virtana ihmisiä. Valtaosa heistä oli tullut katsomaan ihmeellistä, välimerellistä järveä.

Kaarinan ja Liedon rajalla sijaitseva, pahasti rehevöitynyt järvi muuttui viime viikon kemiallisen puhdistuksen myötä turkoosina hehkuvaksi. Entisen sinilevälammikon vesi on nyt poikkeuksellisen kirkasta.

”Vesi oli aiemmin niin sameaa, ettei pohjaa nähnyt. Nyt järvi on kuin etelässä. Ihanaa!” sanoo Littoistenjärveä perjantaina ihastellut kaarinalainen Marja-Leena Blomqvist.

Mutta kestääkö kirkkaus?

”Kyllä se siitä rupeaa todennäköisesti pikkuhiljaa samentumaan” arvioi kehittämispäällikkö Tero Väisänen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke). Hänen mukaansa kemikaalipuhdistus toimii järven kunnostusmenetelmänä, mutta sillä voi olla myös ei-toivottuja sivuvaikutuksia.

Jos kemikaalikäsittelyssä järveen tulee liikaa kemikaalia, järvestä voi Väisäsen mukaan kuolla vesieliöitä ja kaloja. Littoistenjärvellä happamuutta mittaavia pH-arvoja on seurattu tarkkaan, ja kaikki näyttäisi menevän hyvin. Torstain mittauksissa veden pH oli vajaat 6.

Muitakin riskejä on. Valon lisääntyminen voi riehaannuttaa vesikasvit, tai sitten käsittelyn vaikutus voi jäädä odotettua lyhyemmäksi.

”Kemikalointien vaikutus tahtoo palautua jonkun vuoden jälkeen. Sitten käsittely pitäisi uusia tai hoitaa järveä muutoin”, Väisänen sanoo.

Riskeistä huolimatta kemikaalipuhdistus tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Sillä voisi kirkastaa vaikka Helsingin keskustassa pahasti rehevöityneen Töölönlahden.

”Teoriassa kyllä”, Väisänen sanoo. Töölönlahdella ongelmana on tosin myös paksu kerros pilaantunutta maata, ja yksinomaan sen ruoppaaminen maksaisi noin kymmenen miljoonaa euroa.

Kauanko järvi kestää kunnossa?

Littoistenjärven operaation todellisen menestyksen näyttää aika. Aikaisempien kokemusten perusteella haarukka on lavea: ”3–44 vuotta”, sanoo kunnostusprojektin vetäjä Jukka Heikkilä.

Sauvolainen Ville Lehtikunnas ui Littoistenjärvessä ensi kerran yli 30 vuotta sitten, mutta uiminen ei ole kiinnostanut enää vuosiin. Perjantaina vedessä kahlaili Lehtikunnaksen kaksivuotias poika Miro.

”Näin netissä kuvia kirkkaasta vedestä. Ne herättivät epäuskoa, mutta nyt on pakko todeta, että kuvat puhuvat aivan totta. Tämä on kirkkaampi kuin koskaan”, Lehtikunnas sanoi.

Pääongelma järvellä ei kuitenkaan ollut veden sameus.

”Järvi on kärsinyt sinilevästä niin monta vuotta, että oli käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Joko järvi olisi vedetty soraa täyteen tai puhdistettu”, sanoo turkulainen Joonas Saralehto. Hän myöntää, että kemikaalin pumppaaminen järveen kuulosti alkuun hurjalta ajatukselta.

Sotkevatko kemikaalit luonnon tasapainon?

Syken Väisäsen mukaan järvien kemiallinen puhdistaminen jakaa mielipiteitä myös asiantuntijapiireissä.

”Onhan se luonnon kiertokulkuun puuttumista”, Väisänen sanoo. ”Kunnostuksella rehevöitymisen kehityskulkua voidaan kääntää takaisin päin.”

Hänen mielestään Suomessa kuitenkin riittää hyvin järviä myös kunnostettavaksi.

”En näe syytä, miksi ei voisi kunnostaa esimerkiksi taajamien lähellä olevia järviä, joihin kohdistuu virkistyskäytön painetta.”

Myrkyttävätkö kemikaalit järven?

Littoistenjärven veteen levitettiin viime viikolla polyalumiinikloridia. Kemikaali on samaa saostusainetta, jolla puhdistetaan juoma- ja jätevesiäkin.

”Raakakemikaalina se on myrkky. Muta kun sitä voidaan käyttää juomavedenkin valmistuksessakin, niin kyllä se oikein käytettynä tekee tehtävänsä”, Väisänen sanoo.

Kemikaali sitoo itseensä vedessä olevan, muun muassa levien kasvua kiihdyttävän fosforin. Kemikaali ja fosfori jämähtävät sitten järven pohjaan. Molempia aineita on järvissä ihan luonnostaankin, Väisänen huomauttaa. Aikaisemmin Suomessa on puhdistettu joitakin kymmeniä järviä rautapohjaisilla saostusaineilla – ja rautaakin järvissä on luonnostaan.

Väisänen itse on tutkinut menetelmää, jossa saostusaine pumpataan veden sijaan suoraan pohjasedimenttiin. Silloin ei saavuteta Littoistenjärven kaltaista välimerellistä kirkkautta, vaan vesi säilyy luonnollisen sameana, valuma-alueensa maan laadun mukaan ruskeana tai harmaana.

”Välimeren kirkkaus johtuu siitä, ettei siihen juuri valu humuspitoisia vesiä. Kun katsoo Espanjan tai Italian maisemia, niin onhan siellä toisen näköistä kuin Oulun seudun suolakeuksilla.”

Voitaisiinko kaikki Suomen järvet kirkastaa?

Littoistenjärven pilaantumisen syitä ei tarkkaan tiedetä, eikä rannoilla Heikkilän mukaan ole edes halua etsiä syyllisiä. Se voisi olla turhaa:

”Järvissä on koko meidän historiamme. Ne ovat muodostuneet jääkauden jälkeen, ja sitten niihin on huuhtoutunut maa-aineksia. Kaikki ihmisvaikutus kaskeamisesta alkaen on kerryttänyt sedimenttiä”, sanoo Tero Väisänen. Samalla sedimenttiin on kertynyt fosforia, joka vapautuessaan rehevöittää järveä.

Littoistenjärvi sopii kemiallisesti puhdistettavaksi, koska maatalous ei kuormita sitä ainakaan nykyisin. Todennäköisesti sen vesikin pysyy hyvin paikoillaan.

Ravinteikkaiden ja runsaiden valumavesien pilaamista järvistä kemikaalitkin todennäköisesti karkaisivat ennen aikojaan pois, sillä yleensä tällaisissa järvissä vesi viipyy järvessä vain lyhyen aikaa.

Valumavesien rehevöittämien järvien kunnostamisessa ensimmäinen konsti on ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Niille voi rakentaa suojakaistoja, ja imeyttää ravinteita järven sijasta kosteikkoihin. Vesikasvien poisto, hoitokalastus, hapetus tai ruoppaus voivat nekin toimia.

Syken arvion mukaan Suomessa on noin 1 500 kunnostuksen tarpeessa olevaa järveä.

Video näyttää, miten kemikaaleja laskettiin järveen. Juttu jatkuu videon jälkeen.


Voiko valtio tukea mökkijärven kunnostamista?

Littoistenjärven puhdistamiseen varattiin 2,5 vuoden ajalle noin puoli miljoonaa euroa. Suurimman laskun maksavat Heikkilän mukaan Liedon ja Kaarinan kunnat, ja ympäristöministeriö antoi 175 000 euroa.

Rahat tulivat hallituksen kärkihankkeesta nimeltä Ravinteet kiertoon ja vesistöt kuntoon. Hankkeen viimeinen rahoituskierros on edessä ensi keväänä, mutta jatkossa Littoistenjärven kaltaisia puhdistuksia tuskin tuetaan, arvioi neuvotteleva virkamies Antton Keto ympäristöministeriöstä.

”Kärkihankepolitiikassa halutaan kokeiluja, ja tässä on kyse sellaisesta”, Keto sanoo. Littoistenjärvenkin kohdalla rahoitusta harkittiin pitkään, ja vastaisuudessa halutaan nähdä, miten siellä käy.

”Menetelmään sisältyy myös riskejä, ja jos hanke menee huonosti, voi tapahtua ikäviä asioita.”

Jatkossa järvien kunnostamiseen on saatavilla enää pieniä ely-keskusten avustuksia. Niidenkin tulevaisuudesta ei ole tietoa, kun rahanjako tulee uusien maakuntien päätettäväksi.


    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Rehevöityminen
  • Järvet
  • Vesistöt
  • Töölönlahti
  • Helsinki
  • Sinilevä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    2. 2

      Oululainen Venla Karppinen, 19, sai himoitun paikan maineikkaasta Oxfordin yliopistosta – Suomeen paluu ei enää innosta

    3. 3

      Töitä olisi heti 9 000 osaavalle koodarille, mutta tekijöitä ei löydy – ”Vaikka maksaisit mitä, se ei muuttaisi tilannetta”, sanoo ohjelmistoyrityksen teknologiajohtaja

    4. 4

      Poliisi otti kaksi lennokkia haltuunsa presidentti Koiviston hautajaisten aikana – myös Youtube-tähden lennätys Levillä menee poliisitutkintaan

    5. 5

      Olutta suoraan putkesta hevikansalle – saksalainen rockfestivaali pani pisteen olutrekkarallille

    6. 6

      Maahanmuuton vastustajien leiri siirrettiin nyt julkisen käymälän viereen – Jälleen uusi käänne Rautatientorin sekavassa mielenosoitustilanteessa

    7. 7

      Kuuntelulaitteilla tehty tutkimus paljasti, miten eri tavalla isät puhuvat pojilleen ja tyttärilleen – tytöille kehosta, pojille pärjäämisestä

    8. 8

      Lehdet: Aromipesän ja Passeli-ohjelmiston kehittäjä Heikki Taipale on kuollut

    9. 9

      Koomikko Iikka Kivi tuohtui stand up -kiertueen ”seksistiseen viestiin”, jätti kiertueen antaakseen tilaa naisille ja muunsukupuolisille – Promoottorin mukaan 24 miehen kiertue luultavasti peruuntuu

    10. 10

      Alkoholin liikakäyttö on paljon vakavampi uhka kuin tupakanpoltto – silti vain tupakoitsijat ovat ajojahdin kohteina

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    2. 2

      Alkoholin liikakäyttö on paljon vakavampi uhka kuin tupakanpoltto – silti vain tupakoitsijat ovat ajojahdin kohteina

    3. 3

      Himoautoileva toimittaja vaihtoi viikoksi kaupunkipyörään: poliisi pysäytti, kuntosalilla käynti lopahti – ja ihan eri Helsinki avautui

    4. 4

      Oululainen Venla Karppinen, 19, sai himoitun paikan maineikkaasta Oxfordin yliopistosta – Suomeen paluu ei enää innosta

    5. 5

      Trump töni Montenegron pääministerin sivuun astuakseen yhteiskuvan eturiviin

    6. 6

      Koomikko Iikka Kivi tuohtui stand up -kiertueen ”seksistiseen viestiin”, jätti kiertueen antaakseen tilaa naisille ja muunsukupuolisille – Promoottorin mukaan 24 miehen kiertue luultavasti peruuntuu

    7. 7

      Maahanmuuton vastustajien leiri siirrettiin nyt julkisen käymälän viereen – Jälleen uusi käänne Rautatientorin sekavassa mielenosoitustilanteessa

    8. 8

      Töitä olisi heti 9 000 osaavalle koodarille, mutta tekijöitä ei löydy – ”Vaikka maksaisit mitä, se ei muuttaisi tilannetta”, sanoo ohjelmistoyrityksen teknologiajohtaja

    9. 9

      Suorasukaisen musiikkikriitikon Seppo Heikinheimon itsemurhasta on 20 vuotta – kollegani oli muutakin kuin muistelmien ”mätämuna”

    10. 10

      2,5-vuotias kiinalaistyttö on niin kova syömään, että hänestä tuli nettisensaatio – syömisvideovillitys leviää maailmalla ja hivuttautuu ehkä Suomeenkin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    2. 2

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    3. 3

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    4. 4

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    5. 5

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    6. 6

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    7. 7

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    8. 8

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    9. 9

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    10. 10

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    11. Näytä lisää