Valikko
Kotimaa

Turkoosinkirkkaaksi hetkessä muuttunut suomalaisjärvi herättää ihailua ja epäilyä: Onko kemikaalikäsittely varmasti turvallinen? Entä voitaisiinko sillä kirkastaa myös Töölönlahti?

Littoistenjärven ihmepuhdistus sai valtiolta ison potin rahaa. HS selvitti kemikaalisiivouksen riskit ja mahdollisuudet.

Varsinaissuomalaisen Littoistenjärven uimarannoille vaelsi perjantaina tasaisena virtana ihmisiä. Valtaosa heistä oli tullut katsomaan ihmeellistä, välimerellistä järveä.

Kaarinan ja Liedon rajalla sijaitseva, pahasti rehevöitynyt järvi muuttui viime viikon kemiallisen puhdistuksen myötä turkoosina hehkuvaksi. Entisen sinilevälammikon vesi on nyt poikkeuksellisen kirkasta.

”Vesi oli aiemmin niin sameaa, ettei pohjaa nähnyt. Nyt järvi on kuin etelässä. Ihanaa!” sanoo Littoistenjärveä perjantaina ihastellut kaarinalainen Marja-Leena Blomqvist.

Mutta kestääkö kirkkaus?

”Kyllä se siitä rupeaa todennäköisesti pikkuhiljaa samentumaan” arvioi kehittämispäällikkö Tero Väisänen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke). Hänen mukaansa kemikaalipuhdistus toimii järven kunnostusmenetelmänä, mutta sillä voi olla myös ei-toivottuja sivuvaikutuksia.

Jos kemikaalikäsittelyssä järveen tulee liikaa kemikaalia, järvestä voi Väisäsen mukaan kuolla vesieliöitä ja kaloja. Littoistenjärvellä happamuutta mittaavia pH-arvoja on seurattu tarkkaan, ja kaikki näyttäisi menevän hyvin. Torstain mittauksissa veden pH oli vajaat 6.

Muitakin riskejä on. Valon lisääntyminen voi riehaannuttaa vesikasvit, tai sitten käsittelyn vaikutus voi jäädä odotettua lyhyemmäksi.

”Kemikalointien vaikutus tahtoo palautua jonkun vuoden jälkeen. Sitten käsittely pitäisi uusia tai hoitaa järveä muutoin”, Väisänen sanoo.

Riskeistä huolimatta kemikaalipuhdistus tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Sillä voisi kirkastaa vaikka Helsingin keskustassa pahasti rehevöityneen Töölönlahden.

”Teoriassa kyllä”, Väisänen sanoo. Töölönlahdella ongelmana on tosin myös paksu kerros pilaantunutta maata, ja yksinomaan sen ruoppaaminen maksaisi noin kymmenen miljoonaa euroa.

Kauanko järvi kestää kunnossa?

Littoistenjärven operaation todellisen menestyksen näyttää aika. Aikaisempien kokemusten perusteella haarukka on lavea: ”3–44 vuotta”, sanoo kunnostusprojektin vetäjä Jukka Heikkilä.

Sauvolainen Ville Lehtikunnas ui Littoistenjärvessä ensi kerran yli 30 vuotta sitten, mutta uiminen ei ole kiinnostanut enää vuosiin. Perjantaina vedessä kahlaili Lehtikunnaksen kaksivuotias poika Miro.

”Näin netissä kuvia kirkkaasta vedestä. Ne herättivät epäuskoa, mutta nyt on pakko todeta, että kuvat puhuvat aivan totta. Tämä on kirkkaampi kuin koskaan”, Lehtikunnas sanoi.

Pääongelma järvellä ei kuitenkaan ollut veden sameus.

”Järvi on kärsinyt sinilevästä niin monta vuotta, että oli käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Joko järvi olisi vedetty soraa täyteen tai puhdistettu”, sanoo turkulainen Joonas Saralehto. Hän myöntää, että kemikaalin pumppaaminen järveen kuulosti alkuun hurjalta ajatukselta.

Sotkevatko kemikaalit luonnon tasapainon?

Syken Väisäsen mukaan järvien kemiallinen puhdistaminen jakaa mielipiteitä myös asiantuntijapiireissä.

”Onhan se luonnon kiertokulkuun puuttumista”, Väisänen sanoo. ”Kunnostuksella rehevöitymisen kehityskulkua voidaan kääntää takaisin päin.”

Hänen mielestään Suomessa kuitenkin riittää hyvin järviä myös kunnostettavaksi.

”En näe syytä, miksi ei voisi kunnostaa esimerkiksi taajamien lähellä olevia järviä, joihin kohdistuu virkistyskäytön painetta.”

Myrkyttävätkö kemikaalit järven?

Littoistenjärven veteen levitettiin viime viikolla polyalumiinikloridia. Kemikaali on samaa saostusainetta, jolla puhdistetaan juoma- ja jätevesiäkin.

”Raakakemikaalina se on myrkky. Muta kun sitä voidaan käyttää juomavedenkin valmistuksessakin, niin kyllä se oikein käytettynä tekee tehtävänsä”, Väisänen sanoo.

Kemikaali sitoo itseensä vedessä olevan, muun muassa levien kasvua kiihdyttävän fosforin. Kemikaali ja fosfori jämähtävät sitten järven pohjaan. Molempia aineita on järvissä ihan luonnostaankin, Väisänen huomauttaa. Aikaisemmin Suomessa on puhdistettu joitakin kymmeniä järviä rautapohjaisilla saostusaineilla – ja rautaakin järvissä on luonnostaan.

Väisänen itse on tutkinut menetelmää, jossa saostusaine pumpataan veden sijaan suoraan pohjasedimenttiin. Silloin ei saavuteta Littoistenjärven kaltaista välimerellistä kirkkautta, vaan vesi säilyy luonnollisen sameana, valuma-alueensa maan laadun mukaan ruskeana tai harmaana.

”Välimeren kirkkaus johtuu siitä, ettei siihen juuri valu humuspitoisia vesiä. Kun katsoo Espanjan tai Italian maisemia, niin onhan siellä toisen näköistä kuin Oulun seudun suolakeuksilla.”

Voitaisiinko kaikki Suomen järvet kirkastaa?

Littoistenjärven pilaantumisen syitä ei tarkkaan tiedetä, eikä rannoilla Heikkilän mukaan ole edes halua etsiä syyllisiä. Se voisi olla turhaa:

”Järvissä on koko meidän historiamme. Ne ovat muodostuneet jääkauden jälkeen, ja sitten niihin on huuhtoutunut maa-aineksia. Kaikki ihmisvaikutus kaskeamisesta alkaen on kerryttänyt sedimenttiä”, sanoo Tero Väisänen. Samalla sedimenttiin on kertynyt fosforia, joka vapautuessaan rehevöittää järveä.

Littoistenjärvi sopii kemiallisesti puhdistettavaksi, koska maatalous ei kuormita sitä ainakaan nykyisin. Todennäköisesti sen vesikin pysyy hyvin paikoillaan.

Ravinteikkaiden ja runsaiden valumavesien pilaamista järvistä kemikaalitkin todennäköisesti karkaisivat ennen aikojaan pois, sillä yleensä tällaisissa järvissä vesi viipyy järvessä vain lyhyen aikaa.

Valumavesien rehevöittämien järvien kunnostamisessa ensimmäinen konsti on ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Niille voi rakentaa suojakaistoja, ja imeyttää ravinteita järven sijasta kosteikkoihin. Vesikasvien poisto, hoitokalastus, hapetus tai ruoppaus voivat nekin toimia.

Syken arvion mukaan Suomessa on noin 1 500 kunnostuksen tarpeessa olevaa järveä.

Video näyttää, miten kemikaaleja laskettiin järveen. Juttu jatkuu videon jälkeen.


Voiko valtio tukea mökkijärven kunnostamista?

Littoistenjärven puhdistamiseen varattiin 2,5 vuoden ajalle noin puoli miljoonaa euroa. Suurimman laskun maksavat Heikkilän mukaan Liedon ja Kaarinan kunnat, ja ympäristöministeriö antoi 175 000 euroa.

Rahat tulivat hallituksen kärkihankkeesta nimeltä Ravinteet kiertoon ja vesistöt kuntoon. Hankkeen viimeinen rahoituskierros on edessä ensi keväänä, mutta jatkossa Littoistenjärven kaltaisia puhdistuksia tuskin tuetaan, arvioi neuvotteleva virkamies Antton Keto ympäristöministeriöstä.

”Kärkihankepolitiikassa halutaan kokeiluja, ja tässä on kyse sellaisesta”, Keto sanoo. Littoistenjärvenkin kohdalla rahoitusta harkittiin pitkään, ja vastaisuudessa halutaan nähdä, miten siellä käy.

”Menetelmään sisältyy myös riskejä, ja jos hanke menee huonosti, voi tapahtua ikäviä asioita.”

Jatkossa järvien kunnostamiseen on saatavilla enää pieniä ely-keskusten avustuksia. Niidenkin tulevaisuudesta ei ole tietoa, kun rahanjako tulee uusien maakuntien päätettäväksi.


    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Rehevöityminen
  • Järvet
  • Vesistöt
  • Töölönlahti
  • Helsinki
  • Sinilevä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Lappiin matkalla oleva kaupunkifillari hämmensi Hämeenlinnassa – ”Mies otti valokuvia ja uhkasi lähettää ne poliisille”

    2. 2

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    3. 3

      Trump Twitterissä: Transsukupuoliset eivät voi palvella Yhdysvaltain armeijassa

    4. 4

      Suomalaiset parit muuttavat yhteen yllättävän nopeasti – Yhteen muuttaminen on aina kriisi suhteelle, mutta näin siitä selviää

    5. 5

      Salanuotiot sytyttävät maastopaloja – nykyretkeilijöiden tietämättömyys on aiheuttanut ”vaarallisen ilmiön”

    6. 6

      Shanghaissa mitattiin korkein lämpötila 145 vuoteen – Kiinassa on niin kuuma, että ihmiset ovat alkaneet tapella ja panda vaipui transsiin

    7. 7

      Kaikki hiestä ja hikoilusta: Helteiden pitäisi viimein tulla – miksi toiset hikoilevat enemmän, miksi kaikkien hiki ei haise, voiko deodoranttien kemikaaleista olla haittaa?

    8. 8

      Vanhempiensa Malesiaan hylkäämästä Evon Söderlundista kasvoi Suomessa menestyvä yrittäjä – ”Suomessa ei ole korruptiota vaan kilpailu on reilua”

    9. 9

      Espresso Housen kahviloita nousee Helsingin ydinkeskustaan kuin sieniä sateella, ja loppuvuoden aikana uusia paikkoja avautuu vielä viisi – Näin ketjukahvilat hallitsevat nyt Helsinkiä

    10. 10

      Suomen EU-politiikkaa vetää arvostettu, karu ja pelättykin mies – Hän on palvellut viittä pääministeriä, mutta silti hänestä ei löydy edes Wikipedia-artikkelia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    2. 2

      Shanghaissa mitattiin korkein lämpötila 145 vuoteen – Kiinassa on niin kuuma, että ihmiset ovat alkaneet tapella ja panda vaipui transsiin

    3. 3

      Leipäjono kiemurteli Helsingissä yli kilometrin matkan Myllypurosta Kurkimäkeen

    4. 4

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    5. 5

      Lappiin matkalla oleva kaupunkifillari hämmensi Hämeenlinnassa – ”Mies otti valokuvia ja uhkasi lähettää ne poliisille”

    6. 6

      Suomen EU-politiikkaa vetää arvostettu, karu ja pelättykin mies – Hän on palvellut viittä pääministeriä, mutta silti hänestä ei löydy edes Wikipedia-artikkelia

    7. 7

      Kallion ydinbaareihin kuuluva Cafe Mascot suljettu toistaiseksi, asiasta ilmoitettiin maanantai-iltana Facebookissa: ”Sata tapahtumaa peruuntuu”

    8. 8

      Lahokaviosammal uhkaa panna Helsingin rakentamis­suunnitelmat uusiksi yli 10 000 asukkaan uudessa kaupunginosassa

    9. 9

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    10. 10

      200 miljoonan euron tieteisseikkailu on kaunis katastrofi – kakkivia kärsäotuksia, Google Translaten läpi ajettua dialogia ja juoni, josta ei tajua mitään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    2. 2

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    3. 3

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    4. 4

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

    6. 6

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    7. 7

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    8. 8

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    9. 9

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    10. 10

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    11. Näytä lisää