Valikko
Kotimaa

Ruotsi lahjoitti sota-aikana Suomelle pieniä puutaloja, joita jonotetaan nyt kilpaa – idylliset lahjatalot ovat monen perheen unelma

Pieni idyllinen puutarha ja kompakti puutalo kiinnostavat suomalaisia. Länsinaapurin lahjoittamille ruotsalaistaloille riittää Suomessa kysyntää jonoksi asti.

”Ruotsin kansalta 1940”, lukee Päivi Koski-Andbergin vaaleanharmaan puutalon seinässä. Vuorenkilvet kukkivat rehevässä puutarhassa.

Koski-Andberg asuu unelmatalossaan, mutta myös talossa, jolla on vahva historia. Hänen kotinsa Helsingin Pirkkolassa on niin sanottu ruotsalaistalo, ruotsintalo. Talvisodan jälkeen Ruotsin kansan Suomen kansalle lahjoittama talo.


Välirauhan aikaan vuosina 1940–1941 Ruotsissa toteutettiin kansalais­keräys sodan runteleman naapurimaan hyväksi. Valuutanvientikiellon vuoksi Ruotsista ei voinut tuoda Suomeen rahaa, joten keräysvaroilla päätettiin kustantaa tyyppitaloja helpottamaan Suomen jälleenrakentamista ja asuntopulaa.

Ruotsi lahjoitti Suomeen kaikkiaan 2 000 tehdasvalmisteista puutaloa. Ne oli alunperin tarkoitettu karjalaiselle siirtoväelle, pommituksissa kotinsa menettäneille ja sotainvalideille, mutta myöhemmin ehdoista luovuttiin.

Talvisodan jälkeen ruotsalaistalot toivat uusia koteja ja toivoa suomalaisille, mutta ruotsalaistalot omalla puutarhalla ovat yhä nykyäänkin haluttuja koteja. Helsingin Pirkkolassa ruotsalaistaloja jopa jonotetaan.


Päivi Koski-Andberg perheineen etsi Pirkkolasta ruotsalaistaloa lähes kymmenen vuotta. Nelisen vuotta sitten sopiva löytyi.

”Jokin niissä kiehtoo. Pirkkolan taloissa viehättää myös kompakti koko. Meillä on nelihenkinen perhe. Kaiken sen lämmittämisen ja siivoamisen kannalta ajattelimme, että se on sopiva meille. Talo on ollut helppo päivittää nykypäivään”, Koski-Andberg sanoo.

Vuonna 1940 Ruotsissa taloteollisuus oli jo kehittynyt, mutta Suomessa tehdasvalmisteiset tyyppitalot olivat uutta. Myöhemmin yleistyneet niin sanotut rintamamiestalot suunniteltiin vasta ruotsalaistalojen jälkeen.

Suomalaisarkkitehdit suunnittelivat neljä talotyyppiä: kaksi kaupunkeihin, kaksi maaseudulle. Työpiirustukset ja elementit tehtiin Ruotsissa.

Taloista yli puolet sijoitettiin kaupunkeihin ja taajamiin, etenkin pommituksissa kärsineisiin kaupunkeihin. Loput pystytettiin maaseudulle karjalaisen siirtoväen pika-asutustiloille.

Ruotsalaistaloja toimitettiin kaikkiaan 75 paikkakunnalle. Eniten niitä sijoitettiin Helsinkiin, Turkuun, Lahteen, Kuopioon, Poriin, Mikkeliin ja Kuhmoon.

Esimerkiksi Kuopiossa ja Lahdessa talot pystytettiin vanhalle pellolle. Uusi katu nimettiin Ruotsinkaduksi. Lahdessa yksi ruotsalaistaloalue sai nimen Västerås ystävyyskaupungin mukaan.


Yleisin talotyyppi oli 52 neliön talo, jossa oli kaksi huonetta ja pieni keittiö. Taloissa oli loiva harjakatto ja täyskellari. Kellariin suunniteltiin muun muassa pesutupa ja varasto, joiden ansiosta erillistä talousrakennusta ei enää tarvittu.

”Ruotsalaistalot olivat moderneja alusta alkaen. Niissä oli aikakautensa taloiksi kohtuuhyvät mukavuudet”, sanoo Kuopion kulttuurihistoriallisen museon yli-intendentti Tapio Laaksonen.


Uusille asuinalueille rakennettiin vesi- ja viemärijärjestelmä, joten taloihin tuli vesi raanasta, ja niissä oli sisävessat. Talo lämpeni hellaan yhdistetyllä keskuslämmityksellä.

Tonteille suunniteltiin hyötykasvi­puutarha. Pihoille istutettiin omenapuita ja marja­pensaita, tehtiin peruna- ja kasvimaa.

Vuosikymmenten mittaan ruotsalaistalojen asukkaat vaihtuivat, taloja muokattiin. Osalla paikkakunnista, etenkin haja-asutusalueilla, vaatimattomat talot menettivät arvostustaan ja rapistuivat.

Satakunnan museon rakennustutkija Liisa Nummelinin mukaan esimerkiksi Porissa maaseutualueen ruotsalaistaloista iso osa on purettu tai hylätty. Kaupunkialueen talot ovat yhä asuinkäytössä, mutta niitä on laajennettu, korotettu ja vuorattu lähes tunnistamattomiksi.

Monissa kaupungeissa ruotsalaistalojen suojeluun herättiin kuitenkin ennen kuin taloja ehdittiin muokata liikaa. Talojen muutostöitä rajoitettiin.

Helsingin Pirkkola, Turun Kupittaa, Lahden Tapanila, Kuopion Niirala ja Rauman ruotsalaistaloalue ovatkin Museoviraston mukaan merkittäviä jälleenrakennusajan kulttuuriympäristöjä, joiden yhtenäinen ilme on säilytettävä.


Esimerkiksi Lahdessa pohditaan parhaillaan suojelutoimien jatkoa.

”Hallittu laajentaminen on jatkossakin sallittua. Haarukoimme nyt laajentamistapaa ja uutta talotyyppiä, jotka sopisivat kokonaisuuteen, jos huonokuntoinen rakennus joudutaan purkamaan”, sanoo Lahden museoiden rakennustutkija Riitta Niskanen.

”Ruotsalaistalot olivat ensimmäinen varsinainen tyyppitalovaihe, josta alkoi nykyinen omakotitalokehitys. Kulttuurihistoriallisesti Ruotsin apu ja muukin yhteistyö oli vertaansa vailla oleva ilmiö.”

Liian pieni, ajattelivat kuopiolaiset Hanna Ollikainen-Richards ja Jeff Richards viisi vuotta sitten matkalla ruotsalaistalon myyntiesittelyyn Kuopion Niiralaan. Puutarhakaupunginosa ja itse talokin muuttivat kuitenkin pariskunnan ajatukset.


Nyt nelihenkinen perhe asuu kompaktissa ruotsalaistalossa Ruotsinkadun varrella. Käytössä on katutason yli 60 neliötä ja asuintiloiksi muutettu kellari.

”Kuulimme juuri sellaisen termin kuin sosiaalinen talo. Eli kun talo on pieni, ihmiset ovat lähellä toisiaan. Tämä edustaa nyt sitä”, Ollikainen-Richards sanoo.

Taloa ostaessaan pariskunta ei ollut tietoinen talon historiasta, mutta on tutustunut siihen myöhemmin.

He ovat remontoineet taloa, ja nyt suunnitteilla on piharakennus, johon tulee aiemmin kellarissa sijainnut sauna. Muutostöitä ohjaavat Niiralan rakennustapaohjeet. Pariskunta on itsekin yrittänyt perehtyä perinnerakentamiseen, jotta saisi säilytettyä talon vanhan hengen.

”Näissä on oma tunnelmansa, kai joku vanhan talon sielu”, Ollikainen-Richards sanoo.

”Talonkirjat ovat tallella. Meidän nuorimmainen on 25. asukas tässä talossa, joten on tässä väkeä ehtinyt olemaan. On kiva ajatella historiaa ja kaikkia niitä ihmisiä, jotka tässä ovat asuneet. On se jotenkin merkityksellistä.”

Helsingin Pirkkolassakin Päivi Koski-Andbergin perhe peruskorjasi ostamansa talon, mutta piti huonejärjestyksen ennallaan. Katutasossa on keittiö, iso olohuone ja vierashuone, kellarikerroksessa makuutilat, sauna ja kodinhoitohuone.


Varsinainen yllätys löytyi ulkoa. Andbergit raivasivat vuosia asumat­tomana olleen talon rehottavan pihan ja jäivät odottamaan, mitä maasta nousisi.

”Sieltähän nousi kaikkea. Edeltävät pariskunnat olivat olleet suuria puutarha­harrastajia. Piha on ihana. Siellä on koko ajan joku kukka kukassa. On omenapuita, kirsikkapuu, luumupuu, marjapensaita, raparperia, vadelmaa, maa-artisokkaa, lipstikkaa. Me emme tehneet mitään, autoimme vain kasvit uuteen kasvuun”, Koski-Andberg sanoo.

Hän kertoo iloitsevansa kotinsa vanhoista yksityiskohdista kuten ikkunoista, ovista ja kellarin rappusista. Häntäkin puhuttelee ruotsalaistalojen historia. Vaikka talot muistuttavatkin kotinsa Karjalassa menettäneistä ihmisistä, ne muistuttavat myös ihmisten hyvyydestä.

”Se, että naapurikansa auttoi ja lähetti aikansa Älvsby-taloja, on osoitus suuresta inhimillisyydestä. Se on todella hienoa ja se tekee näistä taloista erityisiä.”

Lähteet: Arkkitehtuurimuseo, Teija Ahola pro gradu Ruotsin lahjatalot 1940–1941

 

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Asuminen
  • Puutalot
  • Ruotsi
  • Suomi
  • Koti
  • Minna Pölkki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    2. 2

      Mies löytyi tapettuna kotoaan Helsingissä – Poliisi epäilee erityisen raakaa murhaa

    3. 3

      Suomi ja Ruskeat tytöt mainittu! Isolla jenkkisivustolla julkaistiin pitkä juttu siitä, millaista on olla ei-valkoinen nainen Suomessa

    4. 4

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    5. 5

      Useisiin Euroopan maihin kohdistunut laaja kyberhyökkäysten sarja – häiriötilanteita ainakin Ukrainassa, Venäjällä, Tanskassa, Hollannissa ja Espanjassa

    6. 6

      CNN veti pois Venäjä-jutun, kolme toimittajaa erosi – Trump: Vau!

    7. 7

      Posti aikoo vaihtaa 2 300 työntekijän sopimukset ehdoiltaan edullisempiin – Pau uhkaa työtaistelulla ja syyttää Postia sopimusshoppailusta

    8. 8

      Helsingin alueiden eriytyminen näkyy nuorten arjessa – ”Alepan kulmalta saa helpommin kannabista kuin kaljaa”

    9. 9

      Suomi ensin -mielenosoitus jatkuu rauhallisissa tunnelmissa Rautatientorilla – puretun leirin paikalla hautakynttilä

    10. 10

      Poliisi epäilee: Nuoret pahoinpitelivät iäkkään miehen työkalulla kauppakeskuksen hississä Espoossa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    2. 2

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    3. 3

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    4. 4

      Helsingin alueiden eriytyminen näkyy nuorten arjessa – ”Alepan kulmalta saa helpommin kannabista kuin kaljaa”

    5. 5

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    6. 6

      Liian lapsikeskeisessä liitossa kaikki häviävät – Lapsi voi olla tekosyy vältellä omia ongelmia

    7. 7

      Helsingin pormestari Jan Vapaavuori palkkasi avukseen stand up -koomikon – Kaikki pormestarien erityisavustajat ansaitsevat yli 5 000 euroa kuussa

    8. 8

      Ruotsalaismeteorologin suomenkielisestä ennusteesta tuli somehitti – Pererikin upeasti lausumaa juhannussäätä katsottiin satojatuhansia kertoja

    9. 9

      Rautatientorille on ilmoitettu jo uusia mielenosoituksia – Poliisi Suomi ensin -aktivisteille: ”Tällä porukalla ei enää Helsingissä osoiteta mieltä”

    10. 10

      Halla-ahon mielestä Lindströmin erityisavustaja toimi oikein yrittäessään leikata somalijärjestöjen tuet – ”Kotoutumiselle pitäisi asettaa selkeät mittarit”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    7. 7

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    8. 8

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    9. 9

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    10. 10

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    11. Näytä lisää