Kotimaa

Kouluissa kasvaa sukupolvi, joka ei enää juuri soittele puheluita – Ääniviestit ovat ”keski-ikäisen vinkkelistä erikoinen piirre”, sanoo tutkija

Tekstiviestit ja nykypäivän pikaviestisovellukset ovat jatkumoa lasten paperilappusille, salakielille ja kirjevihkoille. Nykyään viestittelyssä on kuitenkin yhä enemmän kyse läsnäolosta ja yhteisestä ajanvietosta.

Seitsemänvuotiaan Aamos Salosen älypuhelin kilahtaa. Helsinkiläisen Salosen kahdeksanvuotias serkku Emilia Iodice on laittanut viestin.

B-kirjain, ainakin kymmenen tyhjää riviä, m-kirjain. Salonen vastaa Iodicen viestiin samalla tavalla, mutta vaihtaa kirjainten järjestystä.

Viesti on kuulemma yksi vitseistä, joita Salonen ja Iodice lähettävät toisilleen Whatsapp-sovelluksella.

”En mäkään tajua sitä”, Salonen sanoo ja näpyttelee taas uuden viestin.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Salonen ja Iodice vaihtavat pikaviestisovelluksessa kuulumisia. Kesällä Iodice oli muutaman viikon Italiassa ja lähetti sieltä paljon kuvia. Salonen otti kuvia mökiltä.

Alakoululaiset keksivät kiertoviestejä, joiden alkuperä tai idea on usein lähettäjilleenkin epäselvä.

”Sä oot paras”, Iodice kirjoittaa. Puhelin kilahtelee tiuhaan, kun ”sä, eikun sä” -väittely alkaa.

”No okei, mut säkin oot”, Salonen päättää.


Älypuhelimet ovat sekoittaneet toisiinsa yhteydenpidon ja median käytön, toteaa Helsingin yliopiston viestinnän tutkija, dosentti Janne Matikainen. Lapsen viestittelymahdollisuudet kasvavat huimaa vauhtia.

”Yhteydenpidosta on tullut entistä mediavälitteisempää, eikä ole yllättävää, että yhä nuoremmilla on kännykät. Joskus raja oli kouluikäisissä, mutta mitä olen kuullut lastentarhanopettajilta, niitä on myös päiväkodeissa.”

Tampereen yliopiston mediakasvatuksen yliopistonlehtori Reijo Kupiainen huomauttaa, että lapsilla ja nuorilla on aina ollut omia viestintätapoja ja -kanavia.

”Nykyään on kuitenkin yhä vahvemmin niin, etteivät aikuiset tiedä lasten ja nuorten viestintäkulttuureista ja osittain paikallisesti vaihtuvista käytännöistä ja sovelluksista.”


”Top kolme lempibiisit? Rastita näistä vaihtoehdoista lempivärisi. Kuulitko, että Jere tykkää Sannasta?” 1990-luvulla kirjevihko kulki monen ala- tai yläkoululaisen mukana joka paikkaan.

Jotkut kirjasivat sinne yksityiskohtaisesti päivittäisiä tekemisiään ja kuulumisiaan, toiset kysyivät eri asioista tai kommentoivat televisiosarjaa, ihastusta, opettajaa, mitä vain.

Kaverit vaihtoivat vihkoa, ja niin keskustelu kulki ruutupaperilla. 2010-luvun kirjevihko lienee ryhmäkeskustelu Whatsappissa.

Luokassa yhdeltä oppilaalta toiselle kulkenut paperilappu tai sille kirjoitettu salakieli kertoo lasten yksityisyydenkaipuusta. Perheessä ja aikuisten läsnä ollessa koulussa siitä on vaikea pitää kiinni.

”Aikuiset ovat hirveän kiinnostuneita siitä, kenen kanssa lapsi on tai mitä tekee. Koulussa kaikki tapahtuu opettajan silmien alla. Siksi on kehitetty ties mitä käsimerkkejä ja paperilapun kuljetuksia”, Kupiainen sanoo.


Lähe­tettyjen teksti­viestien määrä on laskenut Suomessa vuodesta 2012, ja pika­viestittely on siirtynyt verkko­sovelluksiin.

”Vuorovaikutuksesta on tullut yhä kuvallisempaa, mikä johtuu pääosin mobiilipalveluista, jotka ovat hirveän suosittuja nuorilla. Snapchat on täysin kuva- tai videopohjaista viestintää, eli palvelu itsessään määrittelee viestittelyä”, Matikainen sanoo.

Merkillepantavaa Matikaisen mielestä on, että etenkin vanhemmat lapset tai nuoret eivät enää juuri soita puhelimella puheluita.

”Palveluilla saatetaan lähettää ääniviestejä. Keski-ikäisen vinkkelistä se on erikoinen piirre”, Matikainen sanoo.

Ääniviestit ovat tavallinen osa Salosen yhteydenpitoa. Ekaluokkalainen lisää lyhyen huomion tai kysymyksen ääniviestillä luontevasti kirjallisen keskustelun väliin.


Salonen neuvoo, että jos ääniviestin merkki muuttuu siniseksi, Iodice on kuunnellut sen.

”Jos on tosi pitkä juttu, se on helpompi lähettää ääniviestillä”, Salonen sanoo.

Meemien ja ikonien käyttö on Kupiaisen mukaan hyvä esimerkki viestittelyn visuaalisuudesta.

”Muutokselle keskeistä on digitaalisuus. Voidaan käyttää hyvin erilaisia viestintätapoja, jotka sekoittavat kuvaa, ääntä ja kirjoitusta. Viestilapuissakin kulki piirroksia, mutta nykyään viestittely on sitä moninaisempaa.”

Salonen ja Iodice lähettävät toisilleen emojiarvoituksia, jotka Iodice alun perin keksi. Emojiryppään keskellä on yksi hymiö, joka eroaa muista.

”Huomaa ero”, toinen viestittää hymiöiden perään.

Arvoituksia lähtee myös perheenjäsenille. Iodicen äiti Terhi Iodice on töissä tirkistellyt, millä emojilla pitäisi olla erilaiset silmät kuin muilla.

”Se on kiva, että jos on kipeä, voi silti jutella kavereiden kanssa. Ja voi lähetellä hymiöitä, kun niitä ei voi puhua”, Salonen sanoo.


Nykyiset tavat viestitellä ovat tavallaan jatkumoa vanhoille sosiaalisen vuorovaikutuksen keinoille, kuten lappusten lähettelylle luokassa.

Aikaisemmin viestittely oli kuitenkin ennen kaikkea kahdenkeskistä. Kun paperilappu lähti takarivistä liikkeelle, se osoitettiin tietylle henkilölle eturivissä, ellei joku välissä salaa vilkaissut, mitä paperissa luki.

Nyt viestitellään myös yhteisöissä ja ryhmissä.

”Viestittelyssä on julkinen elementti, eikä se ole enää niin vahvasti yksityistä, sillä ryhmässä voi olla läsnä monia”, Kupiainen sanoo.

Koulukavereiden Whatsapp-ryhmästä voi kysyä läksyt ja seurata koulun arkea, vaikka olisi kotona sairaana.

Tänä syksynä koulun aloittanut Salonen on perustanut ryhmän, jonka nimi on Kolme taskurapua ja koralli. Salonen ja eskarikaverit Atte ja Ode olivat esikoulussa Taskuravut-nimisessä ryhmässä, Onye taas Koralleissa.

Pojilla on toinenkin ryhmä, Projekt 10, jonka Atte on tehnyt. Keskusteluun lähetellään emojeita, omakuvia, kuvia Lego-rakennelmista ja kuulumisia.

Kavereilta voi myös kysyä, koska voitaisiin nähdä. Aikatauluista pitää tosin kysyä äidiltä tai isältä.

Salonen sai äitinsä vanhan puhelimen käyttöönsä esikoulussa. Vanhemmat valvovat viestittelyä pääasiassa niin, että he tietävät, kenen kanssa Salonen viestittelee ja kuinka paljon hän käyttää puhelinta. Salonen saa myös pelata vain tiettyjä pelejä.

Vanhemmat ajattelivat, että viestittelemällä sukulaisille Salonen voisi harjoitella kirjoittamista, jonka hän oppi varhain. Lukemaan hän oppi nelivuotiaana.

Ekaluokan alussa useampi kaveri on oppinut lukemaan ja kirjoittamaan. Salonen lähettää Whatsapp-viestejä kavereilleen päivittäin.

Viestejä välittävät laitteet ovat nykyään jatkuvasti läsnä, eikä viestien määrää rajoita mikään.

Aikaisemmin saatettiin ilmoittaa tekstiviestillä, minne mennään koulun jälkeen tai koska tullaan kotiin.

Nyt viestittely ylläpitää Matikaisen mukaan läsnäolon tunnetta. Viestillä ei tarvitse olla keskeistä tai tärkeää sisältöä.

”Viestintä on entistä enemmän läsnäoloa, ei niinkään asian viestimistä. Palvelut mahdollistavat sen, että voi olla toisen kanssa, vaikka ei ole fyysisesti läsnä.”

Puhelimen voi nähdä mahdollistaneen saman, mutta sen käyttö oli alkuun nykyistä muodollisempaa.

”Puhelimella hoidettiin jokin asia. Nyt viestisovellusten välityksellä vähän niin kuin vietetään yhdessä aikaa. Yhteys on olemassa, vaikka tekisi jotain muuta samalla”, Matikainen sanoo.

Esimerkiksi pelkällä hymiöllä vastaaminen pitää Kupiaisen mukaan kontaktia yllä.

”Ulkopuolisen voi olla vaikea ymmärtää viestien sisältöä, koska niitä ei ole edes tarkoitettu erityisen informatiivisiksi. Ilmaistaan, että hei, täällä ollaan.”

Viestittelyä värittävät villitykset, kuten face swap (kasvojen vaihtaminen) tai filtterit eli suodattimet, ovat leikkikaluja ja yhteistä ajanvietettä. Snapchatin ja Instagramin kasvoja muuntelevilla suodattimilla lapsi löytää uusia ilmaisutapoja ja -kanavia, mikä on lasten kulttuurille ominaista.

Viestittelyssä on yhä kyse sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, hauskanpidosta ja asioiden jakamisesta. Siispä perustarkoitus ei ole dramaattisesti muuttunut.

”Juorut, huhut, jännittävien asioiden jakaminen ja ihastumiset. Ne ihmisiä kiehtovat, enkä usko, että se muuttuu. Mutta tämä on tutkijan valistunut arvaus, ja asiaa pitäisi kysyä nuorilta”, Matikainen sanoo.

Tutkijat eivät usko, että kirjoittaminen katoaa viestittelystä. Se tosin yhdistyy muihin viestimisen tapoihin.

”Kirjoittaminen tulee luontevaksi osaksi kaikkea muuta ilmaisua – tai toisin päin, että muu ilmaisu tulee luontevaksi osaksi kirjoitusta. Eri ilmaisumuodoilla on omat käyttöyhteytensä, joihin lapset oppivat”, Kupiainen sanoo.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Viestintä
  • Älypuhelimet
  • Lapset
  • Digitalisaatio
  • Sovellukset
  • Teknologia

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Ateisti on moraaliton ihminen – paitsi Suomessa

    2. 2

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    3. 3

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    4. 4

      Näyttää aivan tavalliselta rahtikontilta, onkin raskas kranaatinheitin – suomalaiset kehittivät uuden asejärjestelmän Arabiemiraattien pyynnöstä

    5. 5

      Nykymissit valmistautuvat kilpailuunsa kuin urheilijat – ja näyttävät saunapuhtainakin hämmentävän hyviltä, koska kauneuden eteen tehdään töitä enemmän kuin koskaan

    6. 6

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    7. 7

      15-vuotias pidätetty Lontoon happoiskusta epäiltynä – ainakin kuuden kerrotaan loukkaantuneen

    8. 8

      ”Olen yrittänyt ymmärtää äitiäni” – vielä moni kolmikymppisistä on elänyt lapsuuden, johon heijastuivat sotasukupolven traumat

    9. 9

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    10. 10

      Suomalainen merikapteeni nai eteläafrikkalaisen seikkailijattaren 82 vuotta sitten ja ajoi sitten laivansa karille Englannin kanaalissa – uusi kirja kertoo romanttisen, traagisen tarinan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    2. 2

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    3. 3

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    4. 4

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    5. 5

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    6. 6

      ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

    7. 7

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    8. 8

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    9. 9

      Tamperelainen tanssinopettaja teki historiaa MM-tatamilla: ”Tiesin, miten pitkäksi aikaa saa mielihyvää, kun onnistuu tällaisessa paikassa”

    10. 10

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    7. 7

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    10. 10

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    11. Näytä lisää