Kotimaa

Professori: Uskonnonopetus estää meitä ymmärtämästä muita uskontoryhmiä – ”Malli, jossa lapset jaetaan eri luokkiin uskonnon perusteella, ei ole tätä päivää”

Malli, jossa lapset jaetaan eri luokkiin uskonnon perusteella, ei ole tätä päivää, sanoo uskonnonopetuksen professori Arto Kallioniemi. Muutosta hankaloittaa se, että uskonto-Suomessa koululaiset elävät kahdessa todellisuudessa.

Uskonnonopetus Suomessa estää meitä ymmärtämästä muita uskontoryhmiä. Lapset jaetaan eri luokkiin sen mukaan, mihin kirkkoon he kuuluvat tai eivät kuulu, joten sujuvaa vuoropuhelua katsomuksiin liittyvissä kysymyksissä ei pääse syntymään.

Tätä mieltä on Helsingin yliopiston uskonnonopetuksen professori Arto Kallioniemi.


”Meillä on evankelis-luterilaiset, ortodoksit, katoliset, islamin­uskoiset ja elämän­katsomus­tiedon (et) opiskelijat ja muut. Nyt kaikki pohtivat omissa ryhmissään, mitä Turun puukotusiskussa tapahtui, kun järkevintä olisi, että pohdittaisiin samassa ryhmässä.”

Suomessa kirkkoon kuuluminen ja uskonnonopetus on yhä sidottu yhteen. Tällainen järjestelmä on jäänne, jonka purkamisesta moni muukin asiantuntija on Kallioniemen kanssa yhtä mieltä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Pohjoismaiden joukossa Suomi on erikoisuus: muissa maissa oppilaat ovat jo pitkään istuneet uskontotunnit samassa luokassa. Yhteisellä katsomusaineen tunnilla tutustutaan eri uskontoihin ja elämänkatsomuksiin, etiikkaan, arvoihin ja kulttuuriperintöön.

Euroopassa Suomi rinnastuu lähinnä Itävaltaan tai joihinkin Saksan osavaltioihin, joissa kirkoilla on merkittävä valta uskonnonopetuksen sisältöihin ja joissa opetusta on arvosteltu kulttuurierojen syventämisestä eri ryhmien välillä.

 

”Asia on hyvin jännitteinen, ja erityisesti ortodoksit ovat voimakkaasti uudistamista vastaan.”

Kallioniemen mielestä malli on järjetön, eikä se palvele kenenkään etua. Uskonnon asema oppiaineena on hänen mielestään masentava.

”Muutos on silti yllättävän vaikeaa. Milloin siitä tulee vähemmistökysymys ja milloin mitäkin. Asia on hyvin jännitteinen, ja erityisesti ortodoksit ovat voimakkaasti uudistamista vastaan. Yhteiskunta on myös polarisoitunut perinteisesti ja liberaalisti ajatteleviin.”

Kyse on myös mitä suurimmissa määrin poliittisesta kysymyksestä: ”Se pitää saada hallitusohjelmaan, ennen sitä ei tapahdu suuria.”

Uutinen jatkuu grafiikan jälkeen.


Muutosta hankaloittaa se, että uskonto-Suomessa koululaiset elävät kahdessa todellisuudessa. Pääkaupunkiseudulla uskontojen kirjo on jo arkipäivää, kun taas muualla Suomessa ei ole välttämättä vielä koskaan tarvinnut pohtia opetuksen järjestämistä uusille uskontoryhmille.

HS uutisoi tiistaina, että elämänkatsomustiedon opetukseen osallistuvien määrä on kasvanut Helsingissä viime vuosina tuhansilla.

Lapuan lukiossa Etelä-Pohjanmaalla ollaan tänä syksynä uuden edessä. Ensimmäinen opiskelija koskaan ilmoitti halustaan opiskella elämänkatsomustietoa uskonnon sijaan. Nyt mietitään, saadaanko opetusta järjestettyä.

Lapuan yläkoulussakin opetetaan vain evankelis-luterilaista uskontoa. Elämänkatsomustiedon ryhmään vaadittavat kolme oppilasta saadaan kasaan hyvin harvoin, eikä muita uskontoja ole toistaiseksi lainkaan. ”On siitä ainakin kolme vuotta aikaa, kun et:n ryhmä syntyi”, rehtori Petri Saunamäki muistelee.

Itä-Helsingin Meri-Rastilassa tilanne on toinen. Uskontotunnin alkaessa hajaannus valtaa luokkayhteisön: islaminopetukseen lähtee keskimäärin 41 prosenttia oppilaista, evankelis-luterilaiseen uskontoon 35, elämänkatsomustietoon 19 ja ortodoksiuskontoon neljä prosenttia oppilaista.


Paletin pyörittäminen on haastavaa, kuvaa Merilahden peruskoulun rehtori Timo Heikkinen. Islaminuskon eri suuntaukset vääntävät opetuksen sisällöistä, ja kalliiksikin palapeli tulee.

”Jos parhaimmillaan yhdestä uskontotunnista maksetaan viiden opettajan palkka, on se aika kallista opetusta. Lisäksi vanhemmat olettavat, että koulu järjestää opetuksesta kieltäytyville sijaistoimintaa, mutta se ei kyllä onnistu”, Heikkinen sanoo.

Hän odottaa hartaasti päivää, jolloin kaikki oppilaat tulevat yhdelle tunnille. Samaa odottaa Saunamäki.

”Onhan se erikoista, että kotitaustan takia lapset istuisivat eri luokissa. Vaikka meilläkin on oppilaita, joiden vanhemmat eivät kuulu kirkkoon, he usein valitsevat silti enemmistön mukaisen uskonnon. Ehkä he eivät halua erottautua.”

Valtiovaltakin on huomannut, että jonkinlainen muutos saattaa olla tarpeen. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää tänä syksynä ison tilannekartoituksen, jossa kysytään kunnista ja opettajankoulutus­laitoksista, millainen on uskonnonopetuksen nykytila, millaisena ne näkevät tulevaisuuden ja mihin pitäisi varautua.

Uskonnon lisäksi kysytään vähemmistöäidinkielten sekä suomi ja ruotsi toisena kielenä -oppiaineiden käytäntöjä ja tarpeita.

Opetusneuvos Armi Mikkola ministeriön kärkihankeryhmästä sanoo ison kysymyksen olevan, miten nykyinen opettajankoulutus vastaa näihin tarpeisiin.

Mikkola ei ota kantaa siihen, tarvitaanko Suomeen kaikille yhteinen katsomusaineen tai uskontotiedon opetus.

”Nyt selvitetään, mitkä käytännöt ovat, riittävätkö määrät ja tarvitaanko uusia koulutusavauksia ja -malleja”, Mikkola kuvaa.

 

”Vähemmistöt eivät koe uskontotietoa oppiaineena omakseen.”

Aihepiirin tulenarkuus konkretisoituu, kun kuuntelee ortodoksikirkon näkemyksiä. Suomen ortodoksien kirkkopalvelujen koordinaattori Sirpa Okulov on varma, ettei ortodoksiuskon opetussuunnitelma toteutuisi kaikille yhteisessä oppiaineessa millään tavalla.

”Omat opettajat saisivat kenkää, ja tunnit menisivät opettajille, jotka eivät tiedä ortodoksiuskosta mitään”, Okulov pelkää.

Samoilla linjoilla on Suomen Islamilaisen neuvoston varapuheenjohtaja, peruskoulun ja lukion islamin lehtori Isra Lehtinen. Oma opetus pitää säilyttää.

”Vähemmistöt eivät koe uskontotietoa oppiaineena omakseen, ja oppilaat eivät opi oikein mitään kunnolla”, Lehtinen sanoo.

Evankelis-luterilainen kirkko on ollut virallisesti nykyisen mallin kehittämisen kannalla, mutta uudistusta toivoviakin kirkosta löytyy.

”Eri uskontotaustaisten opettaminen yhdessä samassa tilassa ei sinänsä ole ongelma, päinvastoin, sen kaltaista dialogista yhteen tulemista on suositeltavaa olla aika ajoin. Se edellyttää kuitenkin nykyisten opetussuunnitelmien noudattamista”, muotoilee Kirkkohallituksen kouluyhteistyön asiantuntija Tuula Vinko.

Kirkon tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan selkeä enemmistö suomalaisista kannattaa kaikille yhteistä oppiainetta. Parin vuoden takaisessa laajassa kyselyssä kaksi kolmesta kannatti yhteistä uskonto- ja katsomustiedon oppiainetta joko täysin tai osittain. Alle viidesosa vastusti sitä.

Vaikka lainsäädäntö laahaa perässä, käytännöt kouluissa muuttuvat jo. Yhteisopetusta kokeillaan rohkeasti monessa kunnassa.

Kun Helsingin yliopisto selvitti kahdessa helsinkiläisessä yläkoulussa saatuja kokemuksia yhteisopetuksesta, varsinkin oppilaiden kokemukset olivat voimakkaasti myönteisiä.

”Moninaisuus kohdattiin luonnollisesti, kun eri uskontokunnan edustaja sai myös itse kertoa katsomuksestaan”, yliopistonlehtori Saila Poulter kertoo.

Jos varauksellisuutta yhteisopetusta kohtaan oli, se koski vähemmistöjä. Opettajien ammattitaidon kaikki näkivät tärkeänä haasteena.

”Voiko katsomusopetuksen tärkein periaate olla vähemmistö­identiteettien tukeminen vai onko aika kehittää uskonnoista ja katsomuksista relevantti moderni oppiaine?” Poulter kysyy tutkimustuloksia summaten.


Virsien veisausta vai ei?

Saako koulun joulujuhlassa laulaa Enkeli taivaan tai kevätjuhlassa veisata Suvivirren? Asiasta leimahtaa aika ajoin väittelyitä, mutta helsinkiläisen Merilahden koulun rehtori Timo Heikkinen aikoo pitää perinteistä kiinni.

”Ei se kaikille sovi ja joskus joku lähtee juhlasta marssien pois siinä kohtaa kun noustaan seisomaan. Nämä ovat kuitenkin meidän perinteitä, eikä yksi virsi vielä tee juhlasta uskonnollista.”

Seimikuvaelmaa ei juhlassa kuitenkaan esitetä. Mennään enemmän tonttulinjalla.

Opetushallitus on virsistä samaa mieltä. Muutaman vuoden takaisten ohjeiden mukaan yhden virren esittäminen ei tee juhlasta uskonnollista.

Ohjeen mukaan koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia tai pitää vaikkapa ruokarukouksen, mutta oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan siihen.

Vaikka helsinkiläisessä koulussa virsiä yhä veisataan, yllättäen Lapualla, körttiläisyyden kehdossa, ei ole veisattu vuosiin.

Yläkoulun rehtori Petri Saunamäki sanoo koulussa olleen pitkään käytäntönä, että koulun omissa juhlissa ei lauleta virsiä.

”Koulusta käydään toki joulukirkossa ja päätöskirkossa keväällä. Lisäksi seurakunta pitää meillä kerran viikossa aamunavauksen.”

Merilahdessa Helsingissä seurakunta ei vieraile säännöllisesti. ”Tulevat kutsuttaessa. Välillä paikalla voi olla myös imaami pitämässä omaa tilaisuuttaan”, Heikkinen kuvaa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Uskonto
  • Koulu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

    2. 2

      Pidättely sekoittaa suoliston eikä hyvältä tuntuva vatsa aina voi hyvin – Nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    3. 3

      Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi, nousi liikkeen vanhimmistoon ja salaisuuden paljastuttua joutui sen eteen – ”Olen tiennyt aina kristallinkirkkaana, että pidän miehistä”

    4. 4

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    5. 5

      Nuoret kiinalaiset matkailijat haluavat Suomesta mustikkapiirakkaa ja prinsessa Leian koruja – ”He ostivat 42 000 euron edestä kelloja ja koruja

    6. 6

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    7. 7

      Muistisairauksia on todettu jo kolmekymppisillä – Unohtelu ja väsymys johtuvat yleensä silti jostain muusta kuin muistisairaudesta

    8. 8

      Katossa reikä ja kellarissa vettä – pala suomalais-virolaista kulttuurihistoriaa uhkaa tuhoutua rakennusyhtiön omistuksessa

    9. 9

      Oletko miettinyt, mikä merkitys kiky-tunneillasi on viennin piristymiseen? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos selvitti asiaa

    10. 10

      Suomessa leikittiin ”Kuka pelkää mustaa miestä” kunnes se kiellettiin rasistisena – mutta ajattelivatko lapset oikeasti tummaihoista ihmistä leikeissään? Vastaa kyselyyn

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    2. 2

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    3. 3

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    4. 4

      Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

    5. 5

      Ammattikouluissa ei tarvitse osata mitään saadakseen tutkinnon, arvioi tutkija – HS:n kyselyn mukaan opettajilla on paine päästää kaikki läpi kursseista

    6. 6

      Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

    7. 7

      Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö, johon tulee 15 uutta virkaa – Sipilä: ”Olen huomannut, miten tärkeää tutkimukseen perustuva tieto on”

    8. 8

      Päivähoidon maksut alenevat – keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat yli 1 200 euroa vuodessa

    9. 9

      Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

    10. 10

      ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

    5. 5

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    8. 8

      ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    11. Näytä lisää