Kotimaa

Tutkijat vertasivat 80- ja 90-luvun lopussa syntyneiden elämänkulkua ja huomasivat muutoksen: Adhd-diagnoosit paisuivat, tunnehäiriöiden hoito räjähti

THL:n tuore poikkeuksellinen tutkimus vertailee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä annettuja diagnooseja ikäluokissa 1987 ja 1997. Vuosikymmenessä määrä puolitoistakertaistui.

Pirkkala

Tessalla on varmaan adhd. Peruskoulussa se oli kaveriporukan sisällä toistettu vitsi, jolla Tessa Rönkön ylivilkkautta, impulsiivisuutta ja keskittymisvaikeuksia seliteltiin.

Kaverit olivat kuitenkin oikeammassa kuin moni opettaja, psykologi, terveydenhoitaja ja lääkäri, joita Rönkkö tapasi. Jotkut aikuiset puhuivat pahasta murrosiästä, joka menee ohi ajan myötä. Syksyllä 2014 koululääkäri kuitenkin diagnosoi hänelle add:n eli tarkkaavaisuushäiriön ilman ylivilkkautta.

Rönkkö, 18-vuotias ammattikoululainen, ajatteli, ettei sekään täsmää.

”Lääkäri antoi rivien välistä kuitenkin ymmärtää, että on olemassa myös adhd, mutta tytöille tyypillisempi on add. Kaksi kuukautta myöhemmin menin yksityiselle, ja vartin jälkeen lääkäri sanoi, että diagnoosista puuttuu yksi kirjain”, Rönkkö, 21, muistelee nyt.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Viimein hän tunnisti itsensä oirekuvauksista. Rönkkö selailee kansioon keräämiään papereita remontoidun asuntonsa keittiössä Pirkkalassa. Elämä on mallillaan: on aviomies, omakotitalo, työ kiinteistönvälitystoimistossa ja kaksi kissaa. Rönkkö keskustelee iloisesti ja avoimesti, hieman nopeasti. Hän on tottunut puhumaan häiriöstään Adhd-liiton kokemusosaajana.

Joskus häntä kuulleet ovat tunnistaneet itsensä kertomuksista. Myös tytöt. Jotkut ovat hakeutuneet lääkäriin. Rönkkö toivoo, että adhd olisi havaittu hänelläkin varhemmin.

”Nyt kun miettii, niin jos olisi paremmat apukeinot ollut peruskoulussa, olisin saanut parempia arvosanoja enkä olisi istunut niin paljoa jälki-istunnossa. Ja olisin voinut istua isossa luokassa, vaikka viihdyinkin erityisopettajan kanssa.”

”On suuri voimavara, kun tietää, mistä johtuu, jos vaikka suuttuu toiselle helposti tai ei saa jotain aikaan. Ei se lupaa anna mihinkään, mutta asiaa on ehkä helpompaa työstää itse.”

Rönkön tapaus on hyvä esimerkki siitä, miten erilaisten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden tunnistaminen ja hoito ovat kehittyneet vuosien saatossa. Adhd:tä ei esimerkiksi pidetä enää leimallisesti poikien häiriönä, joten sitä osataan etsiä myös tytöistä. Kymmenen vuoden aikana adhd:n hoito yli nelinkertaistui pojilla mutta yli kuusinkertaistui tytöillä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat vertailivat kansainvälisesti ainutlaatuisessa tutkimuksessaan vuosina 1987 ja 1997 syntyneiden erikoissairaanhoidon piirissä saamia erilaisia mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden diagnooseja.

Määrä puolitoistakertaistui vuosikymmenessä. Vuonna 1997 syntyneistä jonkin diagnoosin sai jo 12 prosenttia ikävuosina 12–18, kun kymmenen vuotta vanhempien keskuudessa osuus oli 8 prosenttia.

Adhd:n ohella yleisten tunnehäiriöiden, kuten masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden, vuoksi erikoissairaanhoitoon päätyneiden määrä osin nelinkertaistui. Niiden määrä myös kasvoi määrällisesti eniten. Toisaalta skitsofreniaa ja psykooseja havaittiin liki yhtä paljon kuin aiemmin.



Tulokset eivät välttämättä tarkoita, että nuorempi ikäluokka voi vanhempaa huonommin, sanoo tutkimushankkeen vastaava tutkija Tiina Ristikari.

”Meidän tutkimuksemme perusteella ei voida sanoa, että häiriöt olisivat lisääntyneet – pikemminkin lisääntynyt on psykiatristen palveluiden käyttö. Tarvitsemme vielä lisää tutkimusta siitä, ovatko mielenterveyden häiriöt kahden kohortin (ikäluokan) välillä lisääntyneet. Kyselyaineistojen perusteella näyttää, että vastaavaa lisäystä oireilussa ei ole tapahtunut”, Ristikari sanoo ja viittaa esimerkiksi viime vuonna julkaistuun pitkittäistutkimukseen.

Tulokset ovat merkittäviä monesta syystä. Ensinnäkin oireilevien nuorten tilanne tunnistetaan aiempaa paremmin ja he saavat hoitoa. Siitä puolestaan seuraa, että psykiatriseen hoitoon kuluu rahaa entistä enemmän.

Suomessa mielenterveyden häiriöiden hoito vie viisi prosenttia kaikista terveydenhuollon menoista. Se vastaa noin miljardia euroa, josta valtaosa kuluu erikoissairaanhoidossa. Ristikarin mukaan keskeinen kysymys on nyt se, miten ja kuinka laadukasta hoitoa järjestelmä kykenee tarjoamaan tilanteessa, jossa yhä useammalla nuorella on diagnoosi mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöistä.

”Olen tietyllä tapaa yllättynyt näin suuresta lisääntymisestä. Tässä on monta jatkokysymystä: onko palveluiden saanti ollut oikea-aikaista ja kuinka paljon palvelusta on ollut apua?”

Ristikarin mukaan tutkimuksen ikävä havainto oli, että itsemurhan tehneistä nuorista vain harva oli saanut hoitoa edeltävän kuuden kuukauden aikana.

THL:n tutkimuksessa vertailtiin kaikkiaan 17 erilaisen diagnoosin saaneita 1987 ja 1997 syntyneitä. Sukupuolten välillä on yhä joitakin eroja, vaikka esimerkiksi juuri adhd:ssa se on kaventunut.

”Adhd korostui pojilla ja masennus tytöillä. Näissä sukupuolierot vielä selvästi näkyvät. Lisäksi pojilla oli jonkin verran enemmän lapsuudenaikaisia tunne-elämän häiriöitä, joiden vuoksi he saivat hoitoa.”

Tutkimus tarkasteli erikoissairaanhoidon piirissä tehtyjä diagnooseja nuoruusvuosina, joten tuloksista ei voi päätellä häiriöiden yleisyyttä koko väestössä.

Vuonna 1997 syntyneillä tytöistä adhd-diagnoosin sai 0,5 prosenttia ikäluokasta ja pojista 1,5 prosenttia.

Adhd-liitto arvioi, että mukaan tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöstä kärsii noin 4–7 prosenttia nuorista. Adhd havaitaan tyypillisesti alakoulussa ja diagnosoidaan tyypillisesti perusterveydenhuollossa.

”Hoidossa on myös isoja alueellisia eroja. Joskus sellaisen lääkärin löytäminen, joka osaa ohjata hoitoon, voi olla sattumaakin. Meitä tietysti jännittää tuleva sote-uudistus – että miten nämä palvelut järjestetään”, sanoo liiton toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela.



Vuonna 1987 syntyneitä on kutsuttu Suomen tutkituimmaksi ikäluokaksi. Vaikka useimmat ovat viettäneet terveen ja tavanomaisen elämän, ikäluokassa esiintyvää pahoinvointia on selitetty esimerkiksi 1990-luvun lamalla ja vanhempien ongelmilla. Tarpeeksi kattavaa vertailujoukkoa ei ole kuitenkaan tähän mennessä ollut.

Nyt tutkijat ovat saaneet käsiinsä tarpeeksi tietoa vuonna 1997 syntyneistä: hoitohistoriaa, väestötietoja, toimeentulotukitietoja ja kuolinsyitä erilaisista rekistereistä. Tutkijoiden ei tarvitse nojautua kyselytutkimuksiin, joihin on vaikea haalia ja sitouttaa ihmisiä.

Pitkittäistutkimukset lisäävät ymmärrystä kansanterveyden tilasta.

THL:n tutkimuksen piti alun perin selvittää, miten vanhempien elämä kuten toimeentuloasiakkuudet tai äidin raskausajan tupakointi vaikuttavat vuonna 1997 syntyneiden hyvinvointiin. Perheeseen liittyvien riskitekijöiden muutokset eivät kuitenkaan riittäneet selittämään, miksi nuorten häiriöitä hoidetaan yhä enemmän. Tästä on nyt tekeillä jatkotutkimus. Tarkoituksena on myös tutkia, kuinka sijaishuoltoon päätyminen on vaikuttanut psykiatrisen hoidon tarpeeseen.

”Tämä on maailmanlaajuisesti aivan ainutlaatuinen aineisto, ja toivomme, että aineistoa käytettäisiin mahdollisimman paljon hyödyksi.”


Lähetteiden määrä kasvanut voimakkaasti

Lähetteet psykiatriseen hoitoon ovat lisääntyneet tänä vuonna rajusti. Kasvua on ollut paikoin 50 prosenttia. Asiaa käsiteltiin esimerkiksi viime viikolla HS:n mielipidepalstalla.

Lähetteiden määrä on nousussa paitsi nuortenpsykiatriassa myös lasten ja aikuisten joukossa, kertoo dosentti ja lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlsson. Hän toimii myös Mannerheimin lastensuojeluliiton liittohallituksen puheenjohtajansa.

”Tämä ei välttämättä selity enää sillä, että ihmisten tietoisuus on lisääntynyt ja oireilu tunnistetaan paremmin. Kansallisella tasolla on ihmetelty, mistä se johtuisi, eikä minullakaan ole yhtä hyvää selitystä.”

Karlssonin mukaan THL:n tutkimuksen tulokset ovat linjassa muiden länsimaissa tehtyjen havaintojen kanssa: nuorten mielenterveyshäiriöiden määrä on lisääntynyt ja oireilu aikaistunut. Tämä näkyy etenkin masennuksessa, joka on yleisimpiä nuorten mielenterveyden häiriöitä. Suomessa tutkimusaineistoa on vielä vähän.

Erikoissairaanhoidossa diagnoosien antamisen käytännöt ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana, Karlsson huomauttaa. Nykyään diagnoosi pyritään antamaan aiempaa tarkemmin ja nopeammin.

Karlsson on huolissaan etenkin ennaltaehkäisevän terveydenhuollon alasajosta 1990-luvun laman jälkeen sekä perustason psykiatristen ja mielenterveyttä tukevien palveluiden heikentämisestä. Tämä näkyy hänen mukaansa siten, että häiriöitä hoidetaan yhä enemmän erikoissairaanhoidossa.

Mielenterveyden ongelmien hoito on suuri sosiaalipoliittinen kysymys, Karlsson painottaa. Samoille perheille saattavat kasautua esimerkiksi lapsilisien ja ammatillisen koulutuksen leikkausten huonot vaikutukset.

Ne voivat lisätä riskiryhmiin kuuluvien nuoren oireilua entisestään.

”Ajattelen, että toisen asteen opiskelijaterveydenhuolto ja erityisesti mielenterveyspalvelut ovat opetuksen ohella asioita, joihin pitäisi satsata isosti. Tiedämme, että mitä varhaisemmassa vaiheessa oireileva lapsi tulee mielenterveyspalveluiden piiriin, sitä parempi ennuste on. Erikoissairaanhoitoon pitäisi päätyä mahdollisimman harvan.”

”Erikoissairaanhoito on ensisijaisesti häiriöiden hoitoa. Se on tulipalon sammuttamista pikemminkin kuin paloturvallisuuden parantamista.”

THL:n tutkimuksen tulokset esitellään Lundissa 13.–15. syyskuuta järjestettävässä NORDICEPI-konferenssissa.

Fakta

Ikäluokka 1997 tutkimuksen kohteena


 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijaryhmä keräsi tietoja yhteensä 58 542 vuonna 1987 syntyneestä ja 57 415 vuonna 1997 syntyneestä ikävuosien 12–18 aikana.

 Tavoitteena oli tutkia, onko erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö erilaisten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi on lisääntynyt ikäluokkia jakavan vuosikymmenen aikana.

 Tietoja on kerätty hoito-, väestö-, tutkinto-, toimeentulo- ja kuolemansyyrekistereistä.

 Tutkimusta on rahoittanut Suomeen Akatemia.

 Aineistosta on tekeillä useita jatkotutkimuksia.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    2. 2

      Millä autolla naapurissasi ajetaan? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    3. 3

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Yhä useammalla alalla on pulaa työntekijöistä – Katso hakukoneesta, missä ammateissa kaivataan tekijöitä asuinseudullasi

    5. 5

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    6. 6

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    7. 7

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto

    8. 8

      Vuonna 1983 ydinsodan estäneen Petrovin kuolema muistuttaa, että hänen­kaltaisiaan tarvitaan jälleen

    9. 9

      Suomen suurin koskaan järjestetty lähiöfestivaali alkaa tänään – HS esittelee kolme kiinnostavaa uutta lähiötä ja festivaalin tärpit

    10. 10

      ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    2. 2

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    3. 3

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Ateistia pidetään moraalittomana ihmisenä – paitsi Suomessa

    5. 5

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    6. 6

      ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

    7. 7

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    8. 8

      Nykymissit valmistautuvat kilpailuunsa kuin urheilijat – ja näyttävät saunapuhtainakin hämmentävän hyviltä, koska kauneuden eteen tehdään töitä enemmän kuin koskaan

    9. 9

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    10. 10

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    5. 5

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    8. 8

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    9. 9

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää