Äidillä ja sikiöllä on oma "äänikoti"

Adoptoidulle vauvalle voisi soittaa sen maan musiikkia, josta hän on kotoisin.

Sikiöaikanaan lapsi on melko varmasti tottunut kulttuurinsa ääniin. Tuleva vauva tunnistaa kohdussa musiikista ainakin rytmiä ja äänten vaihteluita.

Näin kertoi sikiöiden kuulemista tutkinut dosentti, aivotutkija Minna Huotilainen sunnuntaina Tieteen päivillä. Luennon aihe Helsingin yliopistolla oli "Oppimista ennen syntymää".

Huotilainen käytti äidin ja sikiön äänisuhteesta termiä äänikoti. Se kuvaa tilaa, jossa "maailman nuorin oppija" siirtyy uuteen maailmaan.

Äänikoti on vauvalle silta kohdusta oikeaan kotiin. "Näitä ääniä me kuulimme", vauva sanoisi äidilleen, jos osaisi puhua.

Vauva voi siksi heti tunnistaa äidin suosimia lauluja ja varmasti puheen väriä ja rytmiä. Korkeat taajuudet suodattuvat sikiön korvien yli, mutta rytmi ei. Huotilainen tietää asian jo siksikin, että on myös musiikintutkija.

Äidin ja sikiön välille syntyy kohdussa eri aistimuksista parhaiten juuri äänien yhteys. Asia on tiedetty pitkään.

Aivojen hyvin pientä magneettisuutta mittaavilla laitteilla äänivasteita on kuitenkin tarkennettu. On voitu todistaa, että sikiö aistii erot äänten korkeudessa.

Äänet heijastuvat kehon ja lapsiveden värinöiden kautta sikiön orastaviin kuuloelimiin. Sikiön aivokuori alkaa kehittyä 24 viikon jälkeen. Se rakentuu kokoonsa vasta kohdun ulkopuolella 1–2 vuoden iässä.

Sikiö tottuu myös varoittavaan ääneen, kuten äkilliseen tööttäykseen. Tottumus tosin häviää viikoissa, koska sikiöllä ei vielä ole kestomuistia.

Huotilaisen luento oli osa istuntoa, jonka nimi oli Oppiminen haastaa evoluution. Kohdussa todella käy näin. Sikiöaikana alkaa kulttuurinen oppiminen, ja parhaiten juuri äänimaailmassa.

"Sikiö ei tule maailmaan aivan tyhjänä tauluna, jolle voisi laatia suunnitelman A 4-paperille nimellä Elämä".

Sikiö on vauvana jo enemmän kuin geenit, jotka alkionkehitystä säätelivät.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi