Suomessa oli erittäin vilkas tulipalokevät

Suomessa sattui keväällä tavallista enemmän tulipaloja. Erityisen vilkas kuukausi oli toukokuu, jolloin pelastuslaitokset hälytettiin tukahduttamaan liekkejä joka päivä keskimäärin 69 kertaa.

Paloja oli yhteensä 2 139 eli 639 enemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Hyvin monia tulipaloja on myös epäilty tahallaan sytytetyiksi.

Tuhopolttajien on arveltu olleen asialla viimeksi Seinäjoen jätteenkäsittelyhallin ja kahden Turussa palaneen puutalon tapauksissa.

Kevään tuhopoltoista suurimpia ovat olleet Helsingin makasiinien roihu ja Porvoon tuomiokirkon kattopalo. Makasiinien palon on epäilty yllyttäneen sytyttäjiä tuhotöihin. Näin on käynyt luultavasti vain muutamassa yksittäisessä tapauksessa.

Pelastuslaitokset kirjaavat ylös, jos epäilevät tulipaloa tahallaan sytytetyksi. Tavallisesti tahallaan sytytettyjen palojen osuus on 15–17 prosenttia kaikista tulipaloista. Tämän vuoden lukua ei ole vielä saatavilla.

Kevään tulipalot ovat vaatineet runsaasti kuolonuhreja. Kuolemat ovat sattuneet tavallisissa pientalojen tai asuinkerrostalojen tulipaloissa. Toukokuun loppuun mennessä liekkeihin on menehtynyt jo 56 ihmistä, heistä valtaosa miehiä. Viime vuonna palot vaativat 115 ihmisen hengen.

Kuolonuhrien suuri määrä johtuu suureksi osaksi rakennuspalojen lisääntymisestä.

Pelastushallinnon torstaina päivittämien lukujen mukaan Suomessa syttyi tuleen tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana 1 732 rakennusta. Talopaloja oli viime vuonna samana aikana vain 1 003.

Sisäministeriön valmiusjohtajan Janne Koivukosken mukaan tulipalojen määrän kuukausivaihtelu saattaa olla hyvinkin suuri, mutta vuositasolla erot ovat olleet pieniä jo vuosia. Kuukausivaihtelun suurin selittäjä ovat sääolosuhteet.

Suomen pelastusalan keskusliiton (Spek) mukaan alkuvuoden rakennuspalojen merkittävimpiä palonaiheuttajia olivat sähkölaitteet.

Keskusliiton johtajan Matti Orraisen mukaan rakennuspalojen uhrit ovat usein niitä, joiden toimintakyky on alentunut esimerkiksi lääkityksen, vanhuuden tai päihtymyksen takia.

"Vaikka palovaroitin on kunnossa, nämä henkilöt eivät kykene pelastautumaan omatoimisesti", Orrainen sanoo.

Hänen mukaansa paras tapa vähentää palokuolemia olisi asuntojen varustaminen automaattisilla sammutuslaitteilla eli sprinklereillä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi