Pinnan palaminen saa naisen tukistamaan lasta

Naiset käyttävät ruumiillista väkivaltaa lasten kasvatuksessa miehiä useammin. Yleisimmin naiset tukistavat ja näpsäyttävät sormille. Esimerkiksi piiskaamiseen miehet ja naiset syyllistyvät yhtä usein.

Tiedot selviävät Lastensuojelun keskusliiton keskiviikkona julkistamasta kyselytutkimuksesta. Taloustutkimuksen tekemään tutkimukseen osallistui runsaat tuhat vastaajaa. Tutkimuksessa yli puolet äideistä kertoi tukistaneensa lasta.

Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtajan Mauri Upanteen mukaan asenteiden ja tekojen välillä on syvä kuilu.

"Erityisesti minua hämmensi se, että naiset hyväksyvät kuritusväkivallan miehiä harvemmin, mutta he käyttävät sitä useammin."

Pitkällä aikavälillä ihmisten asenteet ovat tiukentuneet. Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan 26 prosenttia vastaajista hyväksyi väkivallan käyttämisen kasvatuksen osana. Viime vuonna vastaava luku oli 29 prosenttia.

"Hälyttävin tieto on se, että runsas 10 prosenttia tutkimukseen vastanneista pitää lapsen lyömistä nyrkillä tai potkimista "vain" ruumiillisena kurituksena."

Upanteen mukaan lasten fyysisessä kurittamisessa on tapahtunut kulttuurinen muutos. "Jos et ole kiltisti, saat selkääsi, kun isä tulee kotiin" -pelottelu ei enää toimi.

"Koska nykyisin äidit käyttävät kuritusväkivaltaa miehiä useammin, roolit ovat vaihtuneet. Myös kurittamistilanteet ovat muuttuneet. Ennen vyöllä pelottelemista käytettiin rangaistustilanteissa, nyt väkivaltaa käytetään tilanteissa, joissa vanhemmilta on pinna palanut", Upanne sanoo.

Lastensuojelun keskusliiton tutkija Heikki Sariola näkee tilanteelle kaksi syytä. Naisten väkivaltainen käyttäytyminen ja alkoholin käyttö ovat molemmat lisääntyneet. Lisäksi perheiden sisäiset ongelmat näkyvät äitien käyttäytymisessä.

"Kun perheiden elinolosuhteet ovat heikot, tilastollisesti katsottuna väkivallan määrä kasvaa."

Lastensuojelun keskusliiton tavoitteena on kuritusväkivallan nollatoleranssi. Suomessa fyysinen kurittaminen kiellettiin 1984.

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi