Lämpenevä ilmasto voi tuoda paljon pakolaisia Suomeenkin

Ilmaston muuttuminen voi tulevaisuudessa tuoda Suomeenkin ennennäkemättömän paljon niin kutsuttuja ilmasto- tai ympäristöpakolaisia.

"Näyttäisi siltä, että ilmastonmuutos koettelee ensisijaisesti juuri niitä maita, joista jo nyt lähdetään paljon liikkeelle. Ruokamellakat ovat luultavasti vain alkusoittoa", arvioi Maahanmuuttoviraston eli entisen Ulkomaalaisviraston ylijohtaja Jorma Vuorio.

Esimerkiksi Tšad-järvi, joka vielä 40 vuotta sitten oli yksi Afrikan suurimmista vesistöistä, on kutistunut alle viiteen prosenttiin entisestä. Ilmastonmuutoksen ja aavikoitumisen lisäksi sitä on verottanut väestöpaine: järven käyttö keinokasteluun nelinkertaistui 1980-luvulla.

Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Matti Heinonen arvioi, että jo nyt liikkeellä on 150 miljoonaa ilmastopakolaista. Tulevina vuosina etenkin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta ja Aasiasta liikkeelle lähteviä voi olla jopa 800 miljoonaa.

Suomesta turvaa hakeneiden määrä on tänä vuonna ollut noin 11 prosentin kasvussa viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Ilmastopakolaisuus on aiheena kuitenkin niin uusi tai vaiettu, ettei sille ole juridisia määritteitä. Esimerkiksi Geneven pakolaissopimus ei käsitettä tunne, eikä Maahanmuuttovirastokaan ole toistaiseksi tehnyt yhtään päätöstä ilmastopakolaisuuden perusteella.

Tällä haavaa luonnonkatastrofia paenneille voidaan myöntää tilapäistä suojelua. Aavikon on kuitenkin harvemmin nähty vihertyvän.

"Tietysti mikäli koko maa todetaan elinkelvottomaksi, voidaan pysyvä oleskelulupa myöntää", Vuorio täsmentää.

Suomessa on Vuorion mukaan varauduttu turvapaikanhakijoiden suuriin määriin, mutta niihin liittyvät suunnitelmat eivät ole julkisia.

"Ongelmien kasautuessa Euroopan unionin on vaikka väkisin luotava yhtenäinen turvapaikkapolitiikka", sanoo Vuorio.

Kreikan, Italian ja Espanjan rannoille on viime vuosina tullut Pohjois-Afrikasta niin paljon pakolaisia, että heitä olisi lähes pakko alkaa jakaa kiintiöissä myös muiden maiden vastuulle, myös Suomen.

Erot maiden kesken ovat kuitenkin yhä suuria sekä turvapaikanhakijoiden lukumäärän että hakemusten käsittelytapojen suhteen.

Samaan aikaan puhutaan koko Eurooppaa vaivaavasta työvoimapulasta. Harmaantuva vanha mantere kilpailee filippiiniläisistä sairaanhoitajista ja ukrainalaisista rakennustyömiehistä.

Väestöennusteen mukaan Suomen työmarkkinoilta poistuu vuosina 2010–2030 noin 400 000 työntekijää. Pelkästään pääkaupunkiseudulle saatetaan tarvita 100 000 ulkomaalaista työntekijää.

Myös Suomi pyrkii tekemään ulkomaalaisten työntekijöiden tulon maahan entistä helpommaksi, vaikka onkin yleisesti ottaen varsin nirso ulkomaalaisten vastaanottaja. Pakolaiskiintiö on jo vuosia pysynyt 750:ssä, ja esimerkiksi Ruotsi ottaa vuosittain moninkertaisesti enemmän turvapaikanhakijoita vastaan.

Viime vuonna Suomeen tuli EU:n ulkopuolelta ennätyksellisesti lähes 20 000 ulkomaalaista, joista suurin osa työn perässä tai perhesyistä.

"Emme voineet kuvitellakaan, että muutos tulee tällaisella nopeudella ja voimakkuudella", Vuorio kertoo.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi