Asuntojonoissa syrjitään romaneja romanien toivomuksesta

Kuntien on käytännössä pakko noudattaa lainvastaista käytäntöä, jotta romanisukujen ja -perheiden välisiä verikostoja ja yhteenottoja voitaisiin ehkäistä etukäteen.

Romanien asuttamiseen on syntynyt epävirallinen järjestelmä, jonka avulla ei-toivotut romanit eivät pääse asumaan haluamilleen paikkakunnille. Sisäministeriö tekee asiasta selvityksen Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Haastatteluin selvitetään, miten romanien ja maahanmuuttajien asumisen yhdenvertaisuus toteutuu. Samanlainen tutkimus tehdään useissa eri maissa.

Ylitarkastaja Pirjo Takalo vähemmistövaltuutetun toimistosta sanoo, että väkivallan uhka näkyy yhteydenotoissa, joita romaneilta tulee.

"Ongelma voi olla, että sopivaa vuokra-asuntoa ei tahdo löytyä, koska heidän sisäiset väistämisvelvollisuutensa rajoittavat mihin he voivat asettua asumaan."

Valtakunnallisen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn kannanoton mukaan ARAn asuntojen romaniasukkaiden valinnassa tulee ottaa huomioon kulttuuriset erityispiirteet, mutta ne eivät saa syrjäyttää perustuslain ja muiden asumiseen liittyvien lakien yksilölle turvaamia perusoikeuksia.

Vaikeimpia ratkaistavia ovat väistämisvelvollisten asuttamiset, asuntovirkamies sanoo.

Väistämisvelvollisuus tarkoittaa sitä, että romanisukujen keskinäisissä riidoissa on perinne, jonka mukaan riidoissa olevat väistävät toisiaan, eivätkä asetu asumaan samalle paikkakunnalle.

Keskikokoisen kunnan asuntojaosta päättävä virkamies kertoo, että romanien ja asuntovirkamiesten keskinäinen yhteydenpito tapahtuu yleensä paikkakunnan vanhimman romanisuvun päämiehen tai kylänvanhimman välityksellä. Hänen suostumuksensa mukaisesti uudelle romanille tai romaniperheelle joko annetaan asunto tai ei anneta.

"On perustuslain ja muiden asumiseen liittyvien lakien vastaista hyväksyä se, että romanivanhin tai päämies voi ilmoittaa, että väistämisvelvollinen ei saa tulla asumaan tietylle paikkakunnalle. Käytännössä näin on kuitenkin pakko toimia, sillä jokainen kunta, alue ja paikalliset romanit haluavat säilyttää rauhan."

Jos väistämisvelvollisuutta ei noudateta, seurauksena on romanien keskinäisiä yhteenottoja ja uhkailua hengenmenolla. Uhkailujen kohteeksi saattavat joutua myös virkamiehet.

"Tämä on hirveän hankala tilanne, ja tässä toimitaan laillisuuden ja laittomuuden rajalla", virkamies toteaa.

Asuntoviranomaiset ovat hänen mukaansa joutuneet kantapään kautta oppimaan käytännöt, joiden mukaan asuntojen jakaminen voi tapahtua.

"Jopa samassa pihapiirissä oleva toinen romaniperhe saattaa olla liian lähellä. Joskus vierekkäisiin taloihin ei voi sijoittaa romaniperheitä."

"Tämä on varsinaista nuoralla tanssimista, jossa pitää miettiä, miten toimitaan oikeudenmukaisesti. Hyvän vuokranantajanhan on huolehdittava myös siitä, että talossa kaikki voivat hyvin."

Myös Järvenpään hallintopäällikkö Kirsti Ruislehto tuntee romanien asuttamiskysymykset, sillä hän on aikanaan tullut kaupunkiin järjestämään erityisesti romanien asumisasioita. Ruislehto sanoo, että romanien asunnonjaossa on pakko ottaa huomioon erityisseikkoja.

"Perustuslaissa romaneille taataan oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin, ja se otetaan asunnonjaossa huomioon mahdollisuuksien mukaan."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi