46 maata hyväksyi Oslon julistuksen rypälepommeista

Suomi ei kannata täyskieltoa

OSLO/HELSINKI. Yhteensä 46 maata hyväksyi perjantaina Oslossa julistuksen, jolla pyritään rypälepommien kieltämiseen vuonna 2008. Hyväksyjien joukossa oli myös Suomi.

Oslon kokoukseen osallistuneista 49 maasta kolme eli Japani, Puola ja Romania jättäytyivät julistuksen ulkopuolelle. Kokouksesta olivat poissa tärkeimpiin asevalmistajiin kuuluvat Yhdysvallat, Venäjä, Israel ja Kiina.

Oslon kokous oli vasta alkusoittoa rypälepommien kiellolle. Julistuksen mukaan tavoitteena on sopimus, joka kieltäisi räjähtämättömien rypälepommien käytön, valmistuksen, kuljetuksen ja varastoinnin.

Rypälepommit pakataan satojen räjähteiden erissä tykistön ammuksiksi, lentopommeihin tai ohjuksiin, jotka levittävät ne laajalle alueelle. Kaikki pommit eivät räjähdä heti vaan ne voivat jäädä maastoon vuosiksi.

Rypälepommeja on viime aikoina käytetty ainakin Irakissa, Kosovossa, Afganistanissa ja Libanonissa. Israel pudotti viime kesänä eteläiseen Libanoniin neljä miljoonaa rypälepommia, joista 40 prosenttia jäi räjähtämättä, YK arvioi.

Avustusjärjestöjen mukaan rypälepommien räjähdyksissä on kuollut tai loukkaantunut kymmeniätuhansia eri puolilla. Libanon ja muiden muassa Itävalta, Irlanti, Egypti ja Meksiko haluavat kieltää rypälepommit kokonaan. Täyskielto kansainvälisen maamiinakiellon tapaan on myös aloitteen tehneen Norjan tavoitteena.

"Oslon julistus ei tavoittele täyskieltoa. Tavoitteena on kansainvälinen instrumentti, jolla säädellään kuorma-ammuksia", sanoi ulkoministeriön asevalvontaosaston päällikkö Laura Kansikas puhelimitse Oslosta.

Suomi ei ole hänen mukaansa täyskiellon kannalla. Jos täyskiellosta aletaan puhua neuvotteluissa, Suomen on tehtävä poliittinen päätös, lähdetäänkö mukaan vai ei, Kansikas sanoi.

Neuvotteluissa on tarkoitus määritellä, mitä rypälepommeja sopimus koskee. Suomi joutuu osaltaan määrittelemään tarkemmin rajat, joiden sisällä liikutaan, Kansikas sanoi.

Puolustusministeriö kaavailee kuorma-ammuksia jalkaväkimiinojen tilalle osaksi puolustusjärjestelmää. Suomi aikoo luopua miinoista vuoteen 2016 mennessä.

Prikaatikenraali Arto Räty sanoi torstaina, että puolustusvoimilla ei ole vaarallisina maastoon jääviä rypälepommeja eikä sellaisia ole tarkoitus hankkia.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi