Adoptioita halutaan nopeuttaa uudella lailla

Oikeusministeriö valmistelee uutta adoptiolakia, jonka tarkoituksena on nopeuttaa adoptioita ja parantaa hakijoiden oikeusturvaa.

Nykyisin adoptio sekä ulkomailta että Suomesta kestää jopa viisi vuotta.

Suuri epäkohta Suomen päässä ovat pitkät ja epätasa-arvoiset jonot adoptioneuvontaan. Joissakin kunnissa pääsyä pakolliseen, vuoden kestävään neuvontaan voi joutua jonottamaan vuoden.

Myös kuntaliitokset ovat kasanneet jonoja moniin kuntiin, kun adoptioita hoitavat työntekijät joutuvat keskittymään muihin asioihin.

Kotimaan adoptioita hankaloittaa ja pidentää myös se, että kunnille tulee vain vähän adoptoitavia lapsia.

Käsittelyajat ja jonot adoptioneuvontaan ovat ajaneet ihmisiä itsenäisiin adoptioihin ulkomailta. Näitä adoptiojärjestöt eivät kannata.

Suurin pelko järjestöjen mielestä on mahdollisuus lapsikauppaan, jos lapsia voi adoptoida itsenäisesti ilman adoptioneuvontaa ja viranomaisseulaa.

Lakimuutoksella haetaan myös oikeusturvaa. Nykyisen lain mukaan adoptiopäätökseen ei saa hakea muutosta kaikissa tapauksissa.

Jos kunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin päättää, että hakija ei ole sopiva adoptiovanhemmaksi, päätös on valituskelpoinen. Jos keskeyttämisestä päättää ottolapsitoimisto, siitä ei voi valittaa.

"Se ei ole sopusoinnussa perustuslain kanssa. Julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle ei saa vaarantaa oikeusturvaa", sanoo oikeusministeriön lainvalmistelutyöryhmän sihteeri, tutkija Mette Manninen.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi