keskiviikko 3.9.2014 | Soile, Soili  Onnittele e-kortilla
..FD09:

"Pitää olla rohkea mutta nöyrä."

Aivokirurgi pelastaa elämän

Aivovaltimon pullistuma suljetaan leikkauksessa, puhkeaminen voi olla kohtalokas
Juha Hernesniemen taidot vetävät Töölön sairaalaan kirurgeja eri puolilta maailmaa

30.10.2006

Turkkilainen neurokirurgi Reza Dashti ja Juha Hernesniemi suunnittelevat leikkausta. Taustalla on radiologi Marko Kangasniemi.

Turkkilainen neurokirurgi Reza Dashti ja Juha Hernesniemi suunnittelevat leikkausta. Taustalla on radiologi Marko Kangasniemi.

Anestesialääkäri ja hoitajat valmistelevat potilasta vaativaan aivoleikkaukseen Töölön sairaalan neurokirurgian klinikalla Helsingissä.

Ihan pian tässä salissa neurokirurgi Juha Hernesniemen on määrä sulkea verenkierrosta suuri aivovaltimon pullistuma, aneurysma.

Aivovaltimon aneurysman puhkeaminen on vakava sairaskohtaus, sillä puolet vuodon saaneista kuolee kuukauden kuluessa vuodosta.

Aneurysman revetessä veri pääsee vuotamaan aivojen lukinkalvon alle. Aivoverenvuodosta käytetään lyhennettä SAV.

Lokakuisen aamun leikkaus on suunniteltu, iso aneurysma painaa noin kuusikymmentävuotiaan potilaan näköhermoa.

Riski puhkeamiselle on merkittävä, joten Hernesniemi aikoo eristää pullistuman metallipuristimilla verisuonesta.

Töölön sairaalan neurokirurgian klinikassa tehdään 3150 leikkausta vuodessa. Niistä aivovaltimon pullistumien korjauksia on yli kolmesataa.

Professori Juha Hernesniemi tekee noin 400-500 leikkausta vuodessa eli 10-15 viikossa.

Hernesniemen taitoja ja nopeutta pidetään maailmalla niin ainutlaatuisina, että hänen leikkauksiaan on jatkuvasti seuraamassa liuta ulkomaisia neurokirurgeja.

Klinikan leikkausosaston ylilääkärin Mika Niemelän mielestä on valtavan tärkeää, että Töölössä tehdään paljon leikkauksia. Neurokirurgeiksi erikoistuvat lääkärit tarvitsevat paljon kokemusta.

"On selvää, että jos toinen leikkaa puolessa ajassa yhtä hyvällä tuloksella kuin toinen, nopeampi on parempi neurokirurgi", Niemelä sanoo.

Kun kallo avataan, päätökset ovat nopeita. Kallon sisällä toimiessa mittakaava on millimetrejä. Aivojen alueelle ei saa jäädä pientäkään verenvuotoa.

"Neurokirurgin voi tunnistaa jo ruokalan jonossa. Jos siinä etenee eleettömästi ja pystyy päättämään ilman suurta jahkailua mitä aikoo syödä eikä pudottele haarukoita, voi olla ainesta", Niemelä kuvailee.

"Pitää olla rohkea mutta nöyrä", hän lisää.

Kello alkaa lähestyä kymmentä, ja nukutetun potilaan ympärillä leikkaukseen valmistautuu koko tiimi. Steriilillä vihreällä kankaalla odottavat instrumentit.

Hernesniemeä avustavat myös vieraileva turkkilainen neurokirurgi Reza Dashti ja thaimaalainen Surachest Phornsuwannapha. Varsinaisen tiimin lisäksi työtä seuraa neljä ulkomaista kirurgia.

Kello on 10.12, ja Hernesniemi tulee saliin. Radio on päällä.

Neurokirurgi ei puhu mitään, nämä rutiinit tuntevat kaikki salissaolijat. Hän kostuttaa potilaan otsahiukset mäntysuovalla, vetää ne taaksepäin, ajaa pois ja kumartuu keräämään ne lattialta. Tätä ei kirurgin tarvitsisi tehdä, mutta se on osa keskittymistä.

"Ja taikauskoa. Kun kaikki asiat tekee aina samalla tavalla, tulee turvallinen olo", hän sanoo.

Seitsemäntoista minuutin päästä potilaan kalloon porataan reikä, pala kalloa irrotetaan, jotta saadaan sopiva leikkausaukko. Salissa voi hetken haistaa luupölyn hajun.

Neurokirurgi operoi leikatessaan mikroskoopin kautta.

Kaikki salissa voivat nähdä ruudulta kuvan leikkauksen etenemisestä. Hernesniemi avaa kovakalvon eli duuran ja lukinkalvon. Niiden alla aivot sykkivät samaan tahtiin kuin pulssi.

Kello 10.40 neurokirurgi alkaa lähestyä aneurysmaa otsalohkon ja ohimolohkon välistä. Vaikeaksi läpimitaltaan lähes kahden senttimetrin mittaisen pullistuman sulkemisen tekee se, että se on lähellä näköhermoa.

Kaikki tapahtuu rauhallisin liikkein mutta nopeasti. Kello 10.58 mitataan, minkä kokoinen pullistuman kaula eli suljettava kohta on.

11.04 Hernesniemi sulkee pullistuman klipsillä, mutta varjoainekuvasta eli angiografiasta käy ilmi, että klipsi onkin liian lyhyt.

"Tehdään sama uudestaan, vaihdetaan toinen klipsi sen paikalle", neurokirurgi sanoo.

Tulos tarkistetaan vielä uudestaan varjoainekuvauksella.

Kello 11.22 aikaa on kulunut tunti ja kymmenen minuuttia, ja Hernesniemi ottaa hanskat pois käsistään ja laittaa radiota vähän kovemmalle.

Bangkokilainen Surachest Phornsuwannapha jää sulkemaan leikkausaukkoa. Arpi jää hiusten alle.

"Onnistuneen leikkauksen jälkeen on aina huojentunut olo", Juha Hernesniemi sanoo salin ulkopuolella.

"Melkein missä tahansa muualla tämä olisi ollut koko päivän leikkaus", Reza Dashti toteaa leikkauksen jälkeen ruokalassa.

Hernesniemi kehuu leikkaustiimin saumatonta yhteistyötä. Läheskään aina ei tarvitse puhua.

"Kaikki tietävät mitä tehdään."


KORJAUS

..FD05:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.

--%>