Asianajaja perää omistusoikeuksia menetetyn Karjalan kiinteistöihin

Helsinkiläinen asianajaja Kari Silvennoinen aikoo ryhtyä oikeustoimiin Venäjän valtiota vastaan, jotta menetetyssä Karjalassa sijaitsevien kiinteistöjen suomalaiset omistajat saisivat takaisin niiden omistusoikeudet.

Silvennoinen on sitä mieltä, että Karjalassa sijaitsevien kiinteistöjen omistusoikeudet ovat yhä niillä suomalaisilla, jotka olivat niiden laillisia omistajia 4. syyskuuta 1944. Silloin Suomi ja Neuvostoliitto tekivät aselevon.

"Aiemmin ajateltiin, että Neuvostoliiton oikeusjärjestelmä sammuttaa omistusoikeuden, mutta nyt tilanne on toinen, kun Neuvostoliitto on romahtanut. Ja siinä tulemme siihen, että Venäjä rikkoo ihmisoikeussopimuksen omaisuudensuojaa, koska se estää kiinteistöjen oikeita omistajia käyttämästä kiinteistöjä", Silvennoinen sanoo.

Silvennoisen suunnitelma on nyt se, että hän aikoo ensin kerätä joukon kiinteistönomistajia ja heidän perillisiään, joiden nimissä hän esittää vaatimuksen syksyllä Venäjän federaatiolle. Seuraavaksi hän aikoo tehdä asiassa valituksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

"Olisin iloinen muutamasta kymmenestä asiakkaasta, kymmenenkin riittäisi."

Hinnaksi hän on suunnitellut muutamaa sataa euroa.

"En tee tätä rahasta", hän kertoo. Samassa vaatimuksessa nimittäin mainitaan myös hänen isoisänsä kiinteistö Sortavalan maalaiskunnassa. Hänen mukaansa asia koskee myös Sallan ja Kuusamon itäosien sekä Petsamon kiinteistöjen omistajia.

Idea vaatimukseen syntyi lisensiaatin tutkimusta tehdessä, Silvennoinen sanoo. Se käsittelee Karjalan palauttamista esineoikeudellisena kysymyksenä. Sen aikana Silvennoinen perehtyi muun muassa siihen, miten meneteltiin, kun Viro itsenäistyi ja Saksat yhdistyivät.

Silvennoinen tietää, että suuri osa kiinteistöistä on tuhoutunut jo aikoja sitten, mutta hänen kiinnostuksensa kohdistuu maa-alueeseen, jolla kiinteistö sijaitsi.

Hän uskoo silti menestymisen mahdollisuuksiin eikä pidä asiaa pelkkänä akateemisena kysymyksenä.

"Minä ajan juttua voittaakseni. Voitto tarkoittaisi aika isoa asiaa. Venäjä joutuisi sen tosiasian eteen, että täällä on iso joukko laillisia omistajia, joiden oikeudet heidän on pakko ottaa huomioon."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi