Asiantuntija: Avovankeus perustuu luottamukseen

Kanta-Hämeen poliisilaitoksen komisarion Pekka Kiisken mukaan ei ole syytä olettaa, että vanki on vaarallinen, jos käyttäytyminen vankilassa on ollut hyvää. Kriminaalipoliittisen osaston päällikkö Jarmo Littunen taas myöntää, että vanki voi syyllistyä kaameisiin rikoksiin vapaudessa, vaikka vankilassa käytöksessä ei olisi ollut moitittavaa.

Littunen muistuttaa kuitenkin, että vangin vaarallisuutta arvioidaan jo siinä vaiheessa, kun avovankilaan sijoittamisesta päätetään. Avovankilakäytännöt nousivat keskusteluun, kun kävi ilmi, että kaksoissurmaaja Terhi Tervashonka oli jättänyt palaamatta Vanajan avovankilaan heinäkuun lopussa.

Littusen mielestä on hyvä, että vangilla on mahdollisuus olla avovankilassa ennen vapautumista. "Johtavana ajatuksena on se, että vapautumista saataisiin hallittua, ettei tilanne ole kuin 1950–1960-luvuilla, jolloin vapautuvalle vangille annettiin kymmenen markan seteli ja sanottiin, ettei uusia rikoksia sitten."

Avovankilasta karkaamista ei ole määritetty laissa rikokseksi, kuten karkaamista suljetusta vankilasta. Littusen mielestä tälle on hyvät perustelut. "Avovankeus perustuu luottamukseen, ja se toimii hyvin. Jos lähteminen tehtäisiin helpoksi ja säädettäisiin rangaistus päälle, järjestelmä olisi tietyllä tapaa epäjohdonmukainen."

Lisää aiheesta torstain Helsingin Sanomissa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi