Asiantuntija: Kampamaneetin leviäminen on vakava uhka

Hälyttävästi levinnyt amerikan­kampamaneetti on vakava uhka koko Itämeren ekosysteemille, sanoo Maailman luonnonsäätiön WWF:n meriohjelman päällikkö Anita Mäkinen.

"Pidän tilannetta vakavana, sillä tiedämme miten nopeasti se romahdutti Mustanmeren ja Kaspianmeren kalakannat", Mäkinen sanoo.

Mustallemerelle 1982 levinnyt kampamaneetti tuhosi sardiinikannat syömällä niiden ravinnon lisäksi myös mätimunat ja pienet poikaset. Sen jälkeen se levisi Kaspianmerelle 1999 ja romahdutti kahdessa vuodessa sillikannan puoleen.

Merentutkimuslaitoksen mukaan maneetin mahdolliset vaikutukset kalastoon alkavat näkyä Suomen vesillä ensi kesänä.

"Kampamaneetti lisääntyy varmuudella Itämeressä, sillä näin paljon sitä ei ole voinut tulla pilssivesien mukana", Mäkinen huomauttaa.

Loppukesällä sen tiheydet olivat Saaristomerellä jopa 600 yksilöä neliömetrillä eli samaa luokkaa kuin Mustallamerellä pahimmillaan. Veden viilennyttyä sen tiheydet ovat laskeneet.

Ensimmäiset vajaan sentin mittaiset maneetit löydettiin Itämereltä viime vuoden marraskuussa. Se lasketaan sadan pahimman tulokaslajin joukkoon. Se on kaksineuvoinen, joten yhdestä yksilöstä voi paisua nopeasti kukoistava maneettiyhteisö.

Maneetti ei ole ihmiselle vaarallinen, mutta se voi lisääntyessään viedä ruuan silakoilta ja kilohaileilta. Maneetti syö hankajalkaisia ja vesikirppuja. Lisäksi se voi syödä turskan kelluvia mätimunia.

"Itämeren turskakanta voi muutoinkin huonosti. Turska kärsii vähäsuolaisesta vedestä ja Itämeren happikadosta. Nyt tuli tämä kolmas vitsaus", Mäkinen harmittelee.

Silakan pelastus voi olla ajoitus: Silakka kutee keväällä ja maneetti yleistyy vasta vesien lämmettyä loppukesällä. Tällöin silakan poikanen on jo niin suuri, ettei se jää maneetin saaliiksi.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi